Kokoomus-opistosta kajahtaa
Keskustan pää-äänenkannattaja tuli eilen kirjoittaneeksi helsinkiläisten kokoomuspoliitikkojen maakuntien yliopistoja moitiskelevista kommenteista. Asialla olivat maamme kykypuolueen eduskuntaryhmän pomo Jan Vapaavuori sekä ikuinen kaupunginvaltuutettu Harry Bogomoloff. Molempien mielestä sosialidemokraattisen opetusministeri Jukka Gustafssonin päätös sallia oikeustietellinen koulutus Joensuussa on miltei kansallinen häpeä. Uutinen edustaa ajallemme tyypillistä Facebook-journalismia; Katja Korva on jo ohimennen sivunnut aihetta omassa Puheenvuoron blogissaan.
Vapaavuori on kokenut ratkaisun "puistattavaksi", ja pitää sitä esimerkkinä "aluepolitiikan menemisestä korkeakoulupolitiikan ohitse". Asiasta voi olla montaa mieltä. Kokoomuksen edellisellä hallituskaudella noudattaman oman korkeakoulupolitiikan johtotähtenä olivat kansainväliset ranking-listat, missä merkeissä "innovaatiopolitiikan" lippulaivaksi - vieläpä suorastaan eräänlaiseksi valkoiseksi norsuksi - korotettu Aalto-yliopisto sai kokoomuslaisen opetusministerin siunauksella tuhdisti pääomaa. Kumma kyllä, vertailussa onnistui Itä-Suomen yliopisto päihittämään Aalto-yliopiston nimenomaan Kokoomuksen rakastamilla kansainvälisillä suorituslistoilla. Voisi siis olettaa, että Joensuussa kyllä hallitaan lakimiestenkin koulutus. Ainakin juristikoulutuksessa on se hyvä puoli, että näin talkoorahoituksen aikana se ei varmaankaan hyydy paikallisten autokauppiaiden vastustukseen.
Valtiotieteiden maisterin tutkinnon Jumalan armosta huolimatta suorittanut Bogomoloff on pistänyt vieläkin paremmaksi ja lohkaissut, miten ”Lapin yliopistosta valmistuneita en ottaisi kuin lumitöihin”. Bogon ei ilmeisestikään siis missään nimessä kannata käyttää vaikkapa Lapin yliopistosta valmistuneen Aku Soraisen palveluksia lainopillisissa pulmissa tai veroneuvonnassa. Kyseessähän ei olekaan kuin eräs Itämeren alueen osaavimmista, useaan otteeseen palkituista lakifirmoista, siinä missä Bogomoloffin bisneskyvyt rajoittuvat lätkään. Sitä en tiedä, miten Kokoomusta edustava Lapin yliopistosta valmistunut Heikki Autto suhtautuu pääkaupungin puoluetoverinsa teeseihin. Eduskuntaan ei Bogomoloff ole toistaiseksi suoriutunut, mitä voinee kaiketi pitää osoituksena siitä että Helsingissäkään ei olla aivan hulluja.
En tiedä, millaiset näytöt Vapaavuori ja Bogomoloff kokevat omaavansa yliopistopolitiikasta, joka oli muinoin sivistyspuolueena tunnetun Kokoomuksen lempilapsia. Heidän tämänkertaisilla kommenteillaan on enemmänkin maatalouspoliittista arvoa, sillä nämä kannanotot voisi levittää suoraan maamme pelloille. Tarkemmin ajatellen, ehkäpä myös miehet itsensä voitaisiin levittää maamme pelloille.
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Ei kait Suomen kokoisessa maassa tarvita kuin yksi yliopisto, Jyväskylän Yliopisto? Sillä voi alkuvaiheessa olla toimipisteitä vähän muuallakin.
Mikäpä ettei. Monet kansainväliset huippuyliopistot, kuten Yale ja Tübingen, sijaitsevat osapuilleen Jyväskylän ja Porin suuruisissa kaupungeissa.
... ei sen puoleen, vastaavasti taas Toronton, Chicagon ja Lontoon yliopistot sijaitsevat metropoleissa. Kokoomuksessa on tuntunut jäävän huomiotta se, että yliopiston menestys ei ole väistämättä sidoksissa sen välittömään sijaintiin suurkaupunkiympäristössä. Viime kädessä kyse on vain siitä, onko yliopisto _hyvä_ ja onko se kyennyt profiloitumaan merkittävän tutkimuksen tai opetuksen toteuttajana.
Itä-Suomen yliopisto saa tässä suhteessa hyvän arvosanan. Erityisen hyvän arvosanan se saa siksi, koska se on menestynyt siitäkin huolimatta vaikka julkiset satsaukset ovat menneet aivan toisaalle.
Nähdäkseni tässä ei ole kyse kummankaan helsinkiläisen kokoomuspoliitikon taholta mistään muusta kuin pelkästä keskittämisvimmasta _an sich_. Muualla kuin pääkaupungissa sijaitsevien yliopistojen on heidän mielestään pakko olla huonoja, koska ne sijaitsevat muualla.
Kansallinen häpeä kyllä, mutta missä?
Noiden kahden tolvanan puolesta ei voi tuntea edes myötähäpeää, sillä noin selkeästi yhdistyvä tyhmyys ja ylpeys siitä synnyttää jotain muuta.
Heh-hee-eeeh. Tsadin voimakaksikko.
"ehkäpä myös miehet itsensä voitaisiin levittää maamme pelloille."
Poski maata vasten; niinhän se tunnettu blondikin Apulantaa kuunteli.
Laihian kunnassa kyseisille herroille olisi mielekästä työtä, peltojen laitamilla.
Voisiko tuon tulkita jopa uhkaukseksi levittää miehet maamme pelloille.
Noh, ei nyt sentään. Ihan selvää sarkasmia.
Ehkä Bogoa on vain tulkittu väärin. Mitä muuta hommaa kuin lumitöitä Helsingin jäähallin toimitusjohtajalla voisi edes olla tarjottavana? Kenellekään?
Asiahan ei tietysti minulle kuulu, mutta edelleenkin vilpittömästi ihmettelen, miten kapitalistinen yhtenäisyyspuolue kehtaa käyttää ruotsinkielistä nimeä Samlingspartietet. Historia, vaiko ruotsin kieli, vaiko molemmat hukassa? Ei sen puoleen, Kansallinen Kokomuus kuulostaa mm. norjaksi käännettynä sanoisinko epämiellyttäviä assosiaatioita herättävältä.
Eihän asia minullekaan noin periaatteessa kuulu, vaikka vuosia sitten Kuopion yliopistossa opettaja-tutkijana työskentelinkin. Kerronpahan kuitenkin.
Helsingin, Turun ja Lapin yliopistojen lisäksi oikeustiedettä siis voi opiskella nyt myös Itä-Suomen yliopistossa. Alun perin tarkoitushan piti olla se, että yliopistot ja korkeakoulut erikoistuisivat ydinalueisiinsa. Pienellä maalla ei pitäisi olla varaa hajottaa resurssejaan pitkin Suomea. Nyt meno on sitä, että vähän jokaiselle koulutusalalle löytyy oma tiedekunta lähes jokaisesta Suomen yliopistosta ja korkeakoulusta. Mielestäni päätös on takapakkia aikaisempaan nuotitukseen..
Jos lisärahaa ei ole luvassa, Itä-Suomessakin joudutaan priorisoimaan. Opetus- ja tutkimustoiminta pitää sopeuttaa käytettävissä olevaan resurssimäärään. Uusi yliopistolakikin lähtee siitä.
Tiettyjen oppiaineiden ja tieteenalojen keskittäminen niihin yliopistoihin, joissa asiantuntemusta parhaiten löytyy, on totta kai paikallaan. Näinhän on tehty monella oppialalla -- jos nyt oikein muistan, niin käsittääkseni esimerkiksi aluetieteen kohdalla.
Alueellisilla yliopistokeskuksillakin on silti sijansa. Esimerkiksi Porissa vierailleena on pakko todeta, että sikäläisessä historian oppiaineessa laaditaan erinomaisia graduja varsinkin Satakunnan paikallishistoriasta. Sikäläisestä yhteiskuntatieteellisestä koulutuksesta taas Pori hyötyy välittömästi, sillä monet kunnallista tai sosiaalipoliittista tutkintoa suorittavista työskentelevät kaupungille -- joka muistini mukaan myös toimii yhteistyökumppanina ja edesauttaa rahoituksessa.
Tässäkin Joensuun ratkaisussa kyse on tutkinnonanto-oikeudesta, mikä nyt nähdäkseni on paikallisen yliopiston kannalta perusteltava toimenpide, ja rohkenisin olettaa, melko varmasti sille on resurssejakin saatavilla.
Mutta yhtä kaikki, itse asian ydin: maan kykypuolueen muutamat edustajat voisivat kukaties tarkistaa sekä mielipiteitään että niiden ilmaisutapaa.
Olisikohan näillä mahdollisesti yhteyttä kokoomuslaisten ukkeleiden Joensuu-nuiveksuntaan:
- Lähtökohtaisesti |Kanervan] tapaus liippaa niin läheltä lahjontaa, että suorastaan hirvittää, kauhistelee Joensuun yliopiston julkisoikeuden professori Teuvo Pohjolainen IS:lle.
- Korruptioksihan tällaista toimintaa yleismaailmallisesti nimitetään, huomauttaa puolestaan rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen Joensuun yliopistosta.
Mietiskelinkin, että ketäköhän "professoria Joensuusta" tuo Bogomoloff oikein tarkoitti halveksuvalla kommentillaan. Epäilemättä nämä olisivat todennäköisiä kandidaatteja.
Muistan kun kerran Rovaniemellä satoi lunta juhannusviikolla. Miten tämä sitten liittyy juridiikan opetukseen? Siten, että sananvapaus määritellään laissa ja sananvapautta käytin kertoakseni kesäisestä lumisateesta.
Jaloselle kiitokset hyvästä kirjoituksesta .
Hyvin jalostettu teksti sinänsä epäjalosta materiaalista eli kahdesta "miehestä", Bogomoloffista ja Vapaavuoresta.
Ensimmäisen jätän omaan, nolla lähenevään, arvoonsa ja jälkimmäisellä on lain toimeenpanon suhteen kokemuksia vastaanottavalla puolella. Vapaavuorihan on kolmesti tuomittu tekosistaan, joka itsessään ovat vähäisiä, kuten käskettävälle apupukarille sopiikin.
Tekstin kaksi "miestä" edustavat aluepolitiikkaa: heillehän on olemassa yksi superalue, jolle etuoikeutettuna kuuluvat karkit ja koko maasta kerätyin verotuloin rakennettava infra. Muut olkoot onnelliset edustaan saada tukea käenpoikanen Helsinskiä.
Timbuktun yliopisto oli eräs maailman vanhimpia ja opiskelijoitakin noin 2500 parhaimmillaan. Yliopisto tuhoutui sodassa 1500-luvun lopulla ja Suomessa taas taloussota vie resurssit, kuten Joensuun tapauksessa autokauppiaan toiveesta lopetettiin filosofian laitos. Jos yliopistossa ei ole sijaa ajattelulle ja sen perusteile eli filosofialle, ei siellä ole sijaa muullekaan kuin bisnekselle, ja sitä varten ei yliopistoa tarvita.
Saksassa Giessenin yliopisto valittiin eräässä vaiheessa koko maan parhaaksi monellakin mittarilla arvioituna. Giessen on pieni kaupunki keskisessä Saksassa ja opiskelijoita noin 5000. Toisaalta hyvää tulee myös mm. miljoonakupunki Münchenin yliopistosta. Koko ja sijainti itsessään eivät autuuta jos eivät vahingoitakaan.
Nolla jäi puuttumaan - vaikka kaksi nollaa ovatkin esillä, siis Bogomoloff ja Vapaavuori.
Puuttuva nolla kuuluu Timbuktun yliopiston opiskelijamäärään, heitä nimittäin oli enimmillään noin 25 000 (eikä siis 2500).
Koulutuksen järjestäminen Helsingissä on ihan yhtä lailla aluepolitiikkaa kuin koulutuksen järjestäminen jossain muualla. Jos sijoituspäätöksiä pidetään aluepolitiikkana, niin kaikki muu aluepolitiikka kalpenee sen aluepoliittisen suosimisen rinnalla, mistä Helsinki on päässyt hyötymään.
Tunnetusti on niin että pääkaupunkiseutuun tehdyt panostukset eivät ole aluepolitiikkaa vaan panostusta elinkeinoelämän parhaaksi vain kepulandiaan vastaavanlaiset sijoitukset ovat aluepolitiikkaa ja erittäin epäsuotavia.
Myöskään pääkaupunkiseudun liikenneinvestointien ajaminen ei milloinkaan ole syvästi paheksuttua siltarumpupolitikointia.
Myöskään pääkaupunkiseudun liikenneinvestointien ajaminen ei milloinkaan ole syvästi paheksuttua siltarumpupolitikointia.
"Tunnetusti on niin..." - hauskaa eli hupaisaa Juha Salmelta.
Vaan asiaan: Helsingissä ja pk-seudulla on varsin vähän tuotannollista toimintaa mutta sitäkin enemmän tietohallintoa ja erilaisia pääkonttoreita, jotka voisivat sijaita muuallakin ja vieläpä paljon halvemmalla. Tampere ja Turku hyvinä esimerkkeinä, mutta myös Oulu, Vaasa tai Jyväskylä yhtälailla.
Muutaman vuoden kestänyt teollisuuden lopettaminen/siirto halpamaihin kertoo Suomen teollisen toiminnan painopisteet. Teollisuutta on lähtenyt erityisesti Tampereen, Turun, Jyväskylän ja Lahden seuduilta. Teolliset työpaikat merkitsevät alihankintaketjuineen ja kerrannaisvaikutuksineen verotuloja, joilla syötetään mm. pääkaupunkia ja sinne sijoitettuja pääkonttoreita. Kun pääkaupungin syöttäjät kuihtuvat, kuihtuu myös syöttiläs.
Näyttää myös investointilogiikka poikkeavan: muualla säästetään ja Helsingissä on piikki auki.
http://kalevikamarainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/1...
Terveisin Kalevi Kämäräinen
Kirjoitin itse asiasta Suomenmaahan ja blogiin täksi päiväksi. En halua paukutella henkseleitä, mutta k.o. asiaa ja muutenkin koulutuspolitiikkaa aktiivisesti seuraavana, voin vakuuttaa olevani puoluetovereitteni kanssa erimieltä - perustellusti
Lopuksi linkki aamun lehdestä ja blogistani löytyvään tekstiin. Myös linkit kannattaa katsoa: http://teemumyllarinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/111840-itä-suomen-yliopisto-kykenee-kouluttamaan-laadukkaasti
Olin itse asiassa aikeissa linkata Myllärisen blogiin täällä kommenttiosastolla muutenkin, joten hyvä että hän teki sen myös. Laitan suosituksen vielä, koska tuo on hyvin kirjoitettu, ja huomattavasti omaa rujohkoa ilmaisuani fiksumpaa luettavaa.
Kaksi kokoomuslaista Rahajumalan ruoskaa tietystikin vain toimivat aateveljiensä äänitorvina. Rehellisyydestä pointsit.
Vapaavuorta on mahtanut tukehduttaa "koko kansan Janin"-rooli ministeripestissään. Nyt saa taas ihanan vapaasti halveksua landeja ja muita köyhiä. Tai jotain.
Ovathan nuo kommentit rahvaanomaisuudessaan omaa luokkaansa, mutten usko että niitä vahingossa on lausuttu. Esa Mäkisen arvio ylempänä saattaa hyvinkin osua kohdalleen: junttiyliopistojen junttiprofessorit alkavat hyppiä nenille ja puhua liian viisaita, joku roti olla pitää.
Helsingin kauppiksessa kiersi 1970-luvulla vitsi: "Miten saada firma varmimmin konkurssiin?". _ "Palkkaamalla diplomi-insinööri toimitusjohtajaksi."
Kyse oli naljailusta, sillä nykyisin on olemassa IAET: Insinöörien, arkkitehtien ja ekonomien työttömyyskassa:)
Kirjoita kommentti
Kommentoi 29 kommenttia