Tutkijan verkkokamari Historiantutkijan vara-asunto

Pimeyden ytimessä

Tampereella ovat vaalikeskustelut pyörähtäneet käyntiin. Pistäydyin toissapäivänä ehtoolla itsekin joutessani Aamulehden kunnallisvaalipaneelissa, tai kuten entinen pääministerimme sanoisi, pimeyden ytimessä. Seurasin tapahtumaa kymmenisen minuuttia ja palailin sitten kotiini Pyynikille. Tilaisuus ei ollut erityisen kutsuva.

Vaalikeskustelun tapaisten suurten tilaisuuksien järjestelyssä on paikalle saapuvan yleisön huomioiminen yksilöllisesti usein pulmallista, eikä välttämättä aina kovin mielekästä. Oman kotikaupunkimme johtavan sanomalehden tapahtuma oli kuitenkin hyvin kolea verrattuna esimerkiksi Uuden Suomen taannoiseen sessioon. En nyt puutu tässä verkkolehden shown motiiveja koskeneeseen aiheelliseen kritiikkiin, vaan vertailen vain järjestelyjä. Uuden Suomen tilaisuudessa nyttemmin sairaslomalle joutunut päätoimittaja Huusko toivotti sentään kaikki paikalle saapuneet tervetulleiksi kättä paiskaten. Aamulehden käytäntönä sen sijaan oli ohjeistaa ehdokkaat pöytänsä taakse, siinä missä paikalle tulleet äänestäjät paimennettiin oitis paikalla vaalikarjan tavoin istuimilleen yleisön aitioon. Ovet luonnollisesti olivat pysyneet lukittuina lähes viime hetkeen asti, ja vuohet eroteltiin lampaista porttien auetessa.

Mahdollisuudet äänestäjien ja ehdokkaiden väliseen vuorovaikutukseen olivat rajalliset, suorastaan olemattomat. Paikalle saapuneet äänioikeutetut tamperelaiset saivat saapuessaan vain punaisen ja vihreän paperilappusen sekä kaukosäätimen, joita oli ilmeisesti tarkoitus käyttää mielipiteen ilmaisuun silloin kun ehdokkaat sanoisivat jotain kotikaupunkiimme ja asumiseemme liittyvistä asioista. Suoria yleisökysymyksiä ei edes myöhemmässä vaiheessa kuulemani mukaan ollut juuri sallittu. Sen sijaan lehtiväki seisoi vartiostona ehdokkaiden ja äänestäjien välillä, korostaen asemaansa jonkinlaisena väliportaana ja takertuen epätoivoisesti jo murenevaan auktoriteettiinsa. Juontajien peräti tympäisevän johdattelevat kysymykset ja ehdokkaiden esittäytymiset kuultuani tuumasin, että iltansa voi viettää hauskemminkin.

Vähemmän yllättäen myös ehdokkailla on ollut aihetta arvostella Aamulehteä vaalipaneelin uutisoinnista. Paneeli itsessään oli ilmeisesti yhtä tyhjän kanssa, mutta oman lyhyen tarkkailuni perusteella voinen sanoa paikalla olleista yliopistoltamme tutuista nuorista ehdokkaista muutaman myönteisen sanan. Perussuomalaisten Tiina Elovaara teki vaikutuksen pirteällä olemuksellaan ja sivistyneellä kansanomaisuudellaan; sosialidemokraattien Sanna Marin on valtuustossa selvästi sisäistänyt hallinnon yksityiskohdat sydämeensä ja omaa kriittisen mielipiteen asiasta kuin asiasta; ja täällä Puheenvuorossakin bloggaileva vasemmistolainen Tatu Ahponen pitäytyi onnistuneesti tyyneen ja leppoisaan pohjoiskarjalaiseen olemukseensa.

Mutta, kuten sanottu, en jäänyt kuluttamaan aikaani paneeliyleisössä sen pidemmäksi ajaksi. Kävelin ulos, ja suuntasin pimeyden ytimestä takaisin Pyynikin seesteisyyteen.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

Toimituksen poiminnat