*

Tutkijan verkkokamari Historiantutkijan vara-asunto

Kansalaisen lähtökäsky

Meneillään olevien kunnallisvaalien ennakkoäänestys alkoi tänään. Vaalitunnelma on kautta maan ollut ainakin oman tulkintani mukaan tähän asti varsin laimea. Kunnallisvaaleissa näyttää olevan sekä kommentaattorien että useimpien äänestäjien silmissä kyse vain puolentoista vuoden takaisten eduskuntavaalien jo mullistaman poliittisen asetelman vakiintumisesta. Vaaliväittelyt ja vaalien provosoima kansalaiskeskustelu on ollut sen mukaista, vaikka toki piristäviä poikkeuksiakin on ollut.

Vaalikoneissa on ehdokkailta pyydetty vastausta muun muassa siihen kysymykseen, ovatko kunnallisvaalit yksittäisen äänestäjän osalta tärkeämpiä kuin eduskuntavaalit. Periaatteessa haluaisin olla samaa mieltä -- kuten sanonta kuuluu, kunnallisella tasolla päätetään juuri niistä asioista, jotka meitä välittömimmin koskevat -- mutta omat kokemukseni ovat hieman erilaiset. Pystyn palauttamaan mieleeni aika hyvin, keitä olen eduskuntavaaleissa kulloinkin äänestänyt; näin kuriositeettina voin lukijoille kertoa, että esimerkiksi ensimmäisissä eduskuntavaaleissani 1995 äänestin, sikäli kun oikein muistan, silloisen Liberaalisen Kansanpuolueen varatuomari Matti Setälää. Kunnallisvaalien osalta muistini kuitenkin pettää jo tuoreemmaltakin ajalta. Vuonna 1996 äänestin Eurajoella erään parhaimman ystäväni isää, mutta vuosien 2000 ja 2004 kunnallisvaalien osalta muistini on täysin sumea. En ole ylipäätään varma siitä, tulinko äänestäneeksi lainkaan vuoden 2008 kunnallisvaaleissa. Tiesin joka tapauksessa lähteväni vuodenvaihteen jälkeen pitemmäksi aikaa Puolaan, joten minulle oli silloin henkilökohtaisesti jokseenkin yhdentekevää kuka Tampereen asioista seuraavien vuosien ajan päättäisi. 

Toivoakseni kuitenkin muistin äänestää, sillä ainakin näin jälkikäteen ajatellen nukkuminen olisi ollut virhe. Ei vähiten siksi, että aikanaan tietysti koitti se päivä, jona lopulta palasin takaisin. Ihmisen on myös hyvä muistaa, että vaaleissa on kyse aina laajemmasta poliittisesta kehityksestä, ei pelkästään oman lähipiirin asioista. Se, mitä vaikkapa nyt Tampereen tasolla päätetään, säteilee väistämättä osaltaan aina koko valtakunnan tilanteeseen. Kyse on siitä, minkä suunnan kotimaa ottaa -- niin kuluneelta kuin se kuulostaakin, siitä mikä on Suomen tulevaisuus. Kansalainen voi jättää äänestämättä monista hyvistäkin syistä, mutta historian ulkopuoliseksi ei kannata koskaan jättäytyä liian kepeästi.

Vaalipäivän kunniaksi on tullut myös aika lopettaa tämän blogin päivittäminen, ainakin toistaiseksi. Kyse on tällä kertaa hyviin tapoihin kuuluvasta vaalirauhasta äänestyksen ollessa jo käynnissä. Vaalien päätyttyä kaiketikin jatkan kirjoitteluani Näkötorni-blogin puolella, ja keskityn todennäköisesti historiallisiin aiheisiin. Todennäköisesti jatkan mainituista teemoista kirjoittamista myös vaalien aikana. Aiempia raapustuksiani aika ajoin aidosta kiinnostuksesta seuranneet -- sähköpostitse saamistani yhteydenotoista päätellen näitäkin henkilöitä on ollut muutama -- voivat pitää silmällä mainittua palstaa. Seuraavaksi ajattelin esimerkiksi kirjoittaa toisen maailmansodan aikaisesta neuvostovenäläisestä ja italialaisesta rintamarunoudesta. Aion myös ilmoittaa kyseisellä palstalla julkisesti, ketä näissä vaaleissa äänestin, ettei sitten vuonna 2016 tarvitse miettiä että kuka piru se oikein oli, vai muistinkohan käydä uurnilla ollenkaan. Täällä nyt en voi ehdokastani ilmoittaa, koska Uusi Suomi on kieltänyt sen mainostamisen.

Mutta nyt on tullut aika lähteä toisaalle. Tämän nimenomaisen blogin arkistot kaiketikin jäävät pystyyn niin pitkäksi aikaa kun Uusi Suomi sallii. Käsittääkseni palvelun uusi käytäntö on se, että jossain vaiheessa blogikirjoitusten arkisto tyhjentyy automaattisesti, ellei uutta tuotantoa ilmesty. Mutta pyrin ottamaan vanhat kirjoitukset ja kommentit tällä välin toki myös itse talteen. Hyviä vaaleja itse kullekin!

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Ensinnäkin, sinua tulee ikävä. Joten toivottavasti edelleen olet ainakin silloin tällöin ilonamme ja jopa piikkinäkin joidenkin lihassa. Niin historiallisilla kuin muillakin aiheilla.

Toiseksi onnea vaaleihin. En tiedä, mikä on Tampereella tilanne. Onko todennäköistä, että pääset (joudut?) johonkin toimielimeen läpipääsystä riippumatta. Ainakaan et olisi jees-miehiä mutta et myöskään kaiken vastustajia. Joten olet todennäköisesti ihan hyvä valinta. Ainakin sana sinulla on hallussasi.

Paremmin en osaa saman puolueenkaan edustajaa kehua. Mies paikallaan, ei enempää eikä vähempää.

Käyttäjän jojalonen kuva
Jussi Jalonen

Hah, no enpä usko että riskiä luottamustoimista olisi. Lautakuntapaikathan on tässä kaupungissa varattu valtuutetuille tai varavaltuutetuille. Koska ehdokkaaksi suostuttuani oli aiheellista ilmoittaa jokin tavoite, niin olen sanonut, että sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunta kiinnostaisi mikäli sellainen ihme sattuisi, että paalupaikoille suoriutuisin. Pitää myös todeta, että XL-ryhmästä pitäisi minun mielestäni päästä eroon, ja se ei kyllä ole ainoa asia missä olisin eri mieltä kuin joku Alatalo.

Tavoitteethan olisivat aina ensikertalaiselle vaatimattomia. Amurin koulun osalta ehkä yrittäisin tarkastella kompromissiratkaisua; olisiko mahdollista säilyttää se Aleksanterin koulun tavoin suomenkielisenä lähikouluna, jossa olisi samalla kansainvälinen linja. Tilaaja-tuottaja-mallia voisi hieman syynätä työväenopiston osalta, sehän oli tapetilla tässä alkuvuodesta. Ynnä muuta.

Huomattavalle osalle ehdolla olleista, jotka ovat ääniä saaneet, on käsittääkseni perinteisesti tarjottu jotain luottamustointa. Mutta olen kyllä itse vetänyt rajan siihen, että mieluummin jätän ne väliin. Tämä ei tarkoita sitä, että pitäisin näitä muita tehtäviä jotenkin vähäpätöisinä, mutta minulla nyt kuitenkin on kaikkia luottamustoimia vallan piisalle asti muutenkin, ja pitää sitä ihmisen elääkin. Lautakuntapaikka sen sijaan olisi tavallaan jo velvoite.

Niin, ja äänestin muuten tänään. Mainoskiellon uhalla sanottakoon myös täällä, että en suinkaan äänestänyt itseäni, vaan Matleena Mikkosta, numero 236, erästä niistä yliopiston keskustalaisista nuorista, jotka minua ehdokkaaksi pyysivät. Hän nousi Ylen vaalikonetta täyttäessäni kaikkein korkeimmalle oman tulokseni jälkeen. Vaalisivuillaan (tässä linkki) ilmoittamiensa arvojen puolesta Matleena oli täsmälleen sellainen perinteinen keskustalainen, jonka lapsuuteni ja nuoruuteni Satakunnasta muistan, ja jollaisen myös haluaisin Tampereenkin valtuustossa nähdä.

Mikäli tämän ilmoittaminen nyt loukkasi Puheenvuoron mainoskieltoa, niin vastaava päätoimittaja Herlin voi poistaa viestini. Tosin hämmästelen, miksi tämä ehdokkaiden mainoskielto langetettiin vasta siinä vaiheessa kun aktiiviset poliittiset broilerit olivat jo ehättäneet täällä sekä markkinoida itseään että myös kerjätä rahaa tilitietoineen kaikkineen (linkki tässä).

Bloggaamisen lopettamiseen vaikutti vähän sekin, että vaalien alla tämä palvelu meni minusta hyvin nopeasti aivan poikkeuksellisen kummalliseksi, ehdokkaana kirjoittaminen tuntuu ikävällä tavalla työltä, ja Huuskoakin on ikävä. Toivottavasti mies paranee.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Kiitos! Sain paremman vastauksen kuin mitä oli kysymys. Ja se on täsmälleen linjassa sen kanssa, mikä mielikuva minulla on sinusta. Samoin näkemyksesi politiikan tärkeydestä vastaa aika pitkälle omaani. Ihminen voi olla yhteiskunnallisesti kiinnostunut ja aktiivinen mutta useimmilla osallistuminen voi olla vain osa elämää. Tavoitteet on asetettava sen mukaan.

Mielenkiintoinen tuo kommenttisi XL-ryhmästä. Tein omat johtopäätökseni. Ja ehkä samalla ymmärrän taas hiukan paremmin muutamia vihreisiin kohdistuneita kommenttejasi.

Matleena Mikkonen kuulostaa hyvältä vaihtoehdolta. Ja meidän iäkkäämpien (sinä vähemmän, minä enemmän) kannattaa aina tukea nuorempia.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

Toivottavasti edes välillä pistäydyt täällä jatkossakin!
Tekstisi eivät koskaan ole pitkästyttäviä!

Toimituksen poiminnat