*

Tutkijan verkkokamari Historiantutkijan vara-asunto

Akatemia ja yhteiskuntasopimus

 

Pääministeri Sipilän peräänkuuluttamat kansallistalkoot saivat taas tänään uutta vauhtia, kun Elinkeinoelämän keskusliiton puheenjohtaja Matti Alahuhta toivoi yritysjohtajien lahjoittavan rahaa hyväntekeväisyyteen. Puheenjohtaja itse ilmoitti aikomuksestaan lahjoittaa rahaa koulutukselle ja tutkimukselle. Kompensaationa yliopistosektoriin kohdistuville leikkauksille on hallitusohjelma tehnyt korkeakouluille annetuista lahjoituksista verovapaita puoleen miljoonaan saakka.

Alahuhta on Aalto-yliopiston hallituksen puheenjohtaja, joten otaksuttavasti hän muistaa lahjoituksillaan nimenomaan kyseistä opinahjoa. Verovapaisiin lahjoituksiin sisältyy myös lupaus valtiovallan armosuosiosta. Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen ehätti jo ennen vaaleja lupailla miljardin euron suuruista satsausta yliopistoille, sillä edellytyksellä että yliopistot saisivat itse kerättyä 200 miljoonaa yksityiseltä sektorilta. Valtio on siis valmis sijoittamaan yliopistoihin viisi euroa jokaista yksityiseltä lahjoittajalta tullutta euroa kohti. Grahn-Laasosen aiemmin keväällä tekemä esitys yliopistojen pääomittamisesta päätyi myös uuteen hallitusohjelmaan, joten Kansallinen Kokoomus on mitä ilmeisimmin vakaasti päättänyt viedä startup-yliopistoreforminsa loppuun asti.

Käytännössä tämä anteliaisuus tarkoittaa sitä, että Suomen yliopistot tehdään riippuvaisiksi yksityisestä hyväntekeväisyydestä. Valtio on satsaamassa veronmaksajien rahaa vain niihin yliopistoihin ja korkeakouluihin, jotka pystyvät hankkimaan riittävästi yksityisiä lahjoittajia. Suomi on pieni maa, joten etusijalla ovat väistämättä Aalto-yliopiston kaltaiset valkoiset norsut ja ne elinkeinoelämää lähellä olevat opinahjot, joita yritysjohtajat osoittavat Midaan sormellaan. Lahjoituksilla on taipumus kasautua, ja lahjoituksia seuraava valtion rahoitus johtaa samaten yliopistosektorin suurempaan keskittymiseen. Entä sitten muut yliopistot, ennen kaikkea maakuntayliopistot, jotka eivät saa kylliksi yksityisiä lahjoittajia? Ne saavat edelleen kokea hallituksen tarjoileman talouskurin ja leikkauslistojen seuraukset.

Tiedossa on siis rujo pudotuspeli. Helmikuussa teknologiateollisuus esitti mielipiteenään, että puolet Suomen yliopistoista voitaisiin sulkea. Hallituksen toimien seurauksena on nyt syntymässä rakenteellinen kuvio, joka tekee tämän kehityksen mahdolliseksi. Erityisesti tilanteen pitäisi soittaa hälytyskelloja pääministeripuolueessa, jolle maakuntayliopistojen kattava ja kilpailukykyinen verkosto on ollut perinteisesti lähellä sydäntä. Tosin voi olla, että uuden porvarikonsensuksen huumassa myös Suomen Keskusta on nyt menettänyt sydämensä hallitusohjelmassa mainittujen "kansainvälisesti kilpailukykyisten osaamisen keskittymien" rakentamiselle.


(Kirjoitus on julkaistu myös Näkötorni-blogissa.)

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

10Suosittele

10 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (32 kommenttia)

Käyttäjän kaunaherra kuva
Tuure Piittinen

Minun poro...verottajan poro...yliopiston poro. Näin kai sen tulisi poroerotuksessa mennä, jos mieli säilyttää Lapin Yliopisto tulevaisuudessa.

Käyttäjän jojalonen kuva
Jussi Jalonen

Näinhän se menee, mutta jos Oulu kerää 6 miljoonaa euroa yksityisinä lahjoituksina ja Rovaniemi vain 750 000 euroa, niin se on aika selvä peli Sannin porotokassa, kumpi poro jätetään eloon ja kumpi poro pistetään lihoiksi. Nämähän siis olivat kyseisten yliopistojen omat arviot onnistumisestaan.

Käytännössähän tämä on samanlainen pääomitus mikä toteutettiin vuosina 2008-2011, paitsi silloin valtio maksoi vastinrahoja 2,5-kertaisesti, ilman leikkauslistojen uhkaa. Nyt niitä maksetaan viisinkertaisesti, mutta koska samaan aikaan uhkana ovat leikkaukset, niin lahjoitusruletissa on kovempi pakko onnistua.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

"Akateemisella yhteisöllä" olisi myös omat keinonsa vaikuttaa, mutta niiden käyttö heikentäisi Helsingin Yliopiston erityisasemaa: Saksan malli - väitöskirjaa ei voi esittää samassa korkeakoulussa, jossa on esittänyt pro-gradu -tutkielmansa.

Mutta sitä ei haluta, em. syystä.

Käyttäjän juhanikahelin kuva
Juhani Kahelin

Kovin on antautumishenkistä tohtori Jalosen mietiskely.

Onkohan tiedossa "raju pudotuspeli" vai myös vastareaktio ennen pitkää. Tällä viikolla olen törmännyt kahteen eliittipiirien puheenvuoroon. Mikael Jungner sanoi että Eurooppa on digitalisaatiossa hävinnyt USAlle ja pian Kiinalle siksi että Eurooppa yrittää roikottaa reuna-alueitaan mukana. Kuulin myös Teknologiateollisuuden toistavan Jalosen mainitseman turhien yliopistojen poistolinjansa.

Vastareaktio noille puheille voi ennen pitkää lähteä liikkeelle vyöryn lailla. Tutkijapiirien (tohtorien) antautumishenki ja voimattomuus kuin myöskään Sipilän hallitus eivät asetu johtoon.

Niko Sillanpää

Täältä tutkijapiireistä voin todeta, että kannatan Suomen kokoisessa väestössä yliopistojen maantieteellistä konsolidoitumista. Kuten myös julkisen rahoituksen käytännössä kategorista ohjaamista tieteellisyyden, eli tieteellisen metodin käyttämisen, ja tuotetun tieteellisen impaktin perusteella.

Käyttäjän jojalonen kuva
Jussi Jalonen

No, tällä haavaa tätä kategorista ohjausta tieteellisen metodin perusteella ei ole tulossa. Julkinen rahoitus seuraa yksityistä rahoitusta; viisi valtion euroa aina jokaista yksityisen lahjoittajan euroa kohti. Se ohjaava vaikutus on täysin yksityisten rahoittajien käsissä, etenkin kun yli 10 000 euron lahjoitukset voi vieläpä korvamerkitä haluamalleen tieteenalalle, ja valtion raha tulee sitten viisinkertaisena perässä.

Se on syytä toivoa, että yksityinen raha tietää suuntansa, koska se määrää myös valtion rahoituksen suunnan.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #7

Yksinkertaisin keino tehokkuudenlisäämiseen ja turhien halintohimmelien purkamiseen olisi palaaminen henkilökunnan virkapalkkaukseen ja Helsingin Yliopiston lopettaminen ja jakaminen jäljelle jääville yliopistoille. Tämä tehostaisi sekä tutkimusta suoraan että hallinnollisesti.

Ei lie toivoa, että järki tässäkään voittaisi.

Käyttäjän HannuValtonen kuva
Hannu Valtonen

Jos tutkijoiden suomenkieli on Nikomaista, niin eipä ole hurraamista. Tekstissä on minua sivistäviä sanoja vähintäin yhden kuukauden annos. Minäkin kykenisin kääntämään tarinasi Rauman kielelle niin, että et edes aavistaisi kenen ajatuksia olet lukemassa.

Itse asiaan. Rikkaiden ja varakkaiden lahjoitusvarojen pitää ohjautua yhteen koriin, josta ne jaetaan eduskunnan huutoäänestyksellä kohteisiinsa. Lahjoittaja saa antaa nimensä ja lahjoituksen arvon julkiseen tiedoit-tamiseen halunsa mukaan.

Saas nähdä, valitaanko puolivälierissä yliopistoja viimeiseen huutoon.

Käyttäjän jojalonen kuva
Jussi Jalonen

Kuten sanonta kuuluu, pessimistinä ei tarvitse ainakaan liiemmin pettyä.

Käyttäjän juhanikahelin kuva
Juhani Kahelin

Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVAn, Aallon rehtori Tuula Teeren ja Arto Mustajoen (Helsingin yliopisto) yhteistyönä laatimassa raportissa 'Innovaatioiden perusta murenee' on mm. seuraava ehdotus:

"Olisi huomattavasti järkevämpää ohjata yliopistolle rahaa työllistyneestä maisterista kuin työttömästä maisterista. Lisäkriteeriksi voitaisiin harkita valmistuneen palkkatasoa viiden vuoden päästä valmistumisesta."

Siis valmistuneen palkkataso yliopiston rahoituksen perusteeksi.

Elitismi ei jalommaksi pääse. Aateliston vuosisata 1600-luku on palannut.

http://www.eva.fi/wp-content/uploads/2015/03/Innov...

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Olisihan tuo ainakin johdonmukaista: Jokainen rehellinen akateemisen koulutuksen saanut historiantutkija on jo kauan nähnyt selvästi, että Suomea on viety kohti 1600-luvun eliittiyhteiskuntaa viimeiset 30 vuotta. Ja aivan järjestelmällisesti. Meillähän on jo rälssi ja privilegiojärjestelmä, miksi siis ei kaikkea muutakin?

Jouni Peltoniemi

Kyllähän tuo työllistyminen ja palkkataso on yksi selkeä indikaattori koulutuksen onnistumisesta ja tarpeellisuudesta. Monilla aloilla vallitsee varsin sisäänlämpiävä asenne alaansa, lähes halveksien oman piirin ulkopuolelle siirtyneitä, eikä opetusta edes haluta kehittää ulkoisen yhteiskunnan hyväksi.

Kuitenkin hyvällä sivistyksellä, menetelmäosaamisella ja oppimiskyvyllä voi alan kuin alan maisteri tai tohtori löytää itsensä ties miten kaukaa omasta pääaineestaan, jos oma ala muuten tukossa olisi. Huonosti koulutetuista tusinamaistereista ja motivoitumattomista pakkotohtoreista ei kuulukaan palkita.

Mutta eipä nämäkään tätä ainoaksi rahoitusperustaksi esitä, eikä raporttikaan ole niin inhoelitistinen ollenkaan kuin kritisoit.

Jouni Nordman

Eiköhän ole yliopistoille tervettä välillä todentaa tarpellisuutensa, eli tiedekunnat jotka pitävät itseään itseselvytenä on hyvä joskus hyvä pysähtyä ja tarkista oma tarpellisuutensa. Tämä kuuluu akateemiseen perustaa, jossa mikään ei ole pysyvää, vaan joutuu oman tarpeellisuuden todistamaan.

Eli nämä valtion napanuoralla syötetty uusavutomat, joutuvat tulemaan ilman syöttää, eli kasvukausi tulee olemaan lisää, varsinkin kun mennään humanisti alueelle, jonka olemassa olo on ollut itsestäselvää, jonka tottuneet itsenäisyyteen on vielä kovaa, sillä eivät ole tottuneet siihen että heitä kritisoidaan.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno

Blogistinkin mainitsema "lahjoituskeskustelu" on äärimmäisen mielenkiintoinen: Sipilä ja hallitus on ilmoittanut panostavansa Suomen ja suomalaisten yritysten kilpailukyvyn parantamiseen. Miten tuota kilpailukykyä parantaa se, että joku lahjoittaa rahaa hyväntekeväisyyteen?

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Ehkä olisi viisaampaa palauttaa teknillinen ja kaupallinen korkeakouluopetus kauppa ja teollisuusminsteriön alaisuuteen? Näillä aloilla saisisivat teollisuuden edustajat melskata lähes niin kuin haluaisivat.

Muissa tieteissä valtio olisi rahoittaja ja suunnannäyttäjä.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Käytetäänkö teillä Ruotsissa verbiä "palauttaa" noin?

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Ei käytetä!

Teknillen korkeakouopetus on ollut alunerin kauppa- ja teollisuusminsteriön alainen ja sama koskee muistaalseni myös kaupallista alaa. Nämä molemmat alat palvelevät lähinnä liike-elämää.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #18

Kauppa- ja teollisuusministeriö saa minun puolestani levätä rauhassa:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Kauppa-_ja_teollisuusministeriö

Saatamme kuitenkin olla yhtä mieltä siitä, että Aalto-yliopisto ei ole osoittautunut riidattoman erinomaiseksi ideaksi sen kummemmin sitä edeltäneiden korkeakoulujen perinteiden kuin varsinkaan muun yhteiskunnan kannalta.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari

Jokunen kysymys:

Onko niin, että lahjoittaja voisi sitten myös ohjata tutkimusta tai opetusta haluamaansa suuntaan?

Mitkä ovat sellaisen toiminnan kerrannaisvaikutukset?

Ovatko kerrannaisvaikutukset enemmän Suomen kannalta myönteisiä vai haitallisia?

Yliopistolaki:
2 §
Tehtävät

Yliopistojen tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä ja taiteellista sivistystä, antaa tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta sekä kasvattaa opiskelijoita palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa. Tehtäviään hoitaessaan yliopistojen tulee edistää elinikäistä oppimista, toimia vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan kanssa sekä edistää tutkimustulosten ja taiteellisen toiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta.

Käyttäjän jojalonen kuva
Jussi Jalonen

Kuten ylempänä totesin, yli kymppitonnin lahjoituksen voi korvamerkitä haluamalleen tieteenalalle. Otaksun, että Grahn-Laasosen mallin mukaan valtio satsaa sitten viisi kertaa saman summan. Eli kyllä, tällä tavalla tutkimuksen painopisteiden ohjaus on vähän kerrallaan siirtymässä yksityisiin käsiin.

Mutta mikäli kysymys on siitä, voiko yksityinen lahjoittaja ohjata tutkimusta sisällöllisesti, esimerkiksi siis tilaamalla mieleisensä tutkimuksen, niin se ei sentään liene niin helposti mahdollista.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari

Kuinka estetään sellainen, että lahjoittaja ei neuvottelisi salaa jonkin yliopiston hallinnon kanssa, että hän haluaa juuri tietynlaisen tutkimuksen? Voisin olettaa, että riittävän isojen rahojen ollessa kyseessä saattaisi kiusaus yliopistolla olla vähäistä suurempi tehdä maksajan toiveiden mukaisesti.

Kyse on isoista asioista: Suomalaisen yliopistotasoisen tutkimuksen puolueettomuus ja uskottavuus.

Uskottaviin tutkimuksiin viitataan kansainvälisissä tieteellisissä julkaisuissa.

Tieteellisillä lähdeviittauksilla on merkitys mm. yliopistoarvioinneissa. Ja yleisessä suomalaisen tieteen laadussa ja uskottavuudessa.

Luultavasti suomalaisen tieteellisen tutkimuksen taso ja uskottavuus voidaan varmistaa.

Itsestään ne eivät kuitenkaan tapahdu, ne saattavat vaatia varmistavia ja ohjaavia mekanismeja. USA:ssahan on esimerkkejä lahjoitusvaroin tapahtuvasta tieteellisestä työstä. Miten siellä on varmistettu, että työ täyttää tieteen tekemisen eettiset periaatteet? Oletettavasti sääntöjä ja ohjeita ja valvontaakin myös on.

Käyttäjän jojalonen kuva
Jussi Jalonen Vastaus kommenttiin #19

Yliopistoissa on eettiset toimikunnat, ja sitten on vielä ylimpänä tahona tutkimuseettinen neuvosto. Tämänlaisia kanteluita on Suomessa käsiteltykin.

Käyttäjän procedescio kuva
Jouni Kari

Lisäkysymyksiä: (saattavat olla pikkuisen blogin aiheen sivussa, mikäli niin olisi, pahoittelut blogistille.)

Yleensä kaikista päätöksistä on seurauksena hyödyllisiä vaikutuksia ja haittavaikutuksia.

- Mitä haittoja voi olla siitä, että tiedettä ohjataan yksityisten tahojen toimesta?

- Kuinka minimoidaan kyseiset haitat?

- Mitä hyötyä voi olla siitä, että tiedettä ohjataan yksityisten tahojen toimesta?

- Onko toimenpiteitä, joilla hyötyjen kerrannaisvaikutuksia voidaan lisätä?

- Mitkä tahot vastaavat toimenpiteistä?

- Kuinka varmistetaan, että hyödyt ovat kerrannaisvaikutuksineen suuremmat kuin haitat kerrannaisvaikutuksineen?

Mittarit ohjaavat myös yliopistojen toimintaa vahvasti.
- Mitä mittareita päätetään käyttää?

Taloudellisia luultavasti.
- Mitkä yliopistojen talouden avainluvut ovat merkittäviä mittareita?
- Yhteiskunnallinen vaikuttavuus: Mitä mitataan?
- Tieteellinen vaikuttavuus: Mitä eri asioita mitataan?

Esimerkki:

Suomessa on pitkittynyt lama, josta aiheutuu pitkittynyttä työttömyyttä.

- Onko mahdollista laatia yliopistoja ohjaamaan mittareita, joilla on myönteinen vaikutus juurikin Suomen isoihin yhteiskunnallisiin ongelmiin?

- Olisiko tällaisista mittareista erityisiä haittavaikutuksia?

Intiassa professorit tekevät joissain yliopistoissa työtä saadakseen opiskelijoilleen työpaikan opintojen jälkeen. Esimerkkinä tekninen korkeakoulu Kanpur:issa: India Institute of Technology Kanpur (IITK).

Siitä on hyötyinä mm.
- Tuoreet kontaktit elinkeinoelämään.
- Ajantasainen ja jatkuva tiedon vaihto yliopistojen ja elinkeinoelämän kanssa.
- Opiskelijoiden varmempi työllistyminen.

Haittojakin toki on. Esim. tällaiseen työhön menee aikaa. Joka on muualta pois.

Koska professoreillakin on vain 24 tuntia vuorokaudessaan.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #21

Muuten hyvin, mutta viimeksi Suomessa on ollut lama 20-luvun lopulla.

Nykyisellä tilanteella ei ole laman kanssa oikeastaan mitään tekemistä.

Käyttäjän HannuValtonen kuva
Hannu Valtonen Vastaus kommenttiin #22

Minulle eilinenkin on jo syvää historiaa, eikä siitäkään ole mitään jälkeä korvieni välissä. Nyt askarruttaa, kutsuttiinko lamaa 20-luvulla lamaksi, vai millä nimellä mentiin aikalaisten keskusteluissa.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #28

Tuolloin suositteu termi oli "talouspula", vähän myöhemmin otettiin käyttöön "pula-aika" (joka toki oli käytössä muulloinkin kuvaamassa talouden tilaa).

Käyttäjän HannuValtonen kuva
Hannu Valtonen Vastaus kommenttiin #29

Kiitän vastauksestasi. Tallennan tiedot bittiavaruuteeni.
Kyllä käyttivät lieviä ilmaisuja noihin aikoihin. Ehkäpä elämä oli silloin niin kovvoo, että nälkiintyminenkin oli "vain" talouspula.

Käyttäjän jheyno kuva
Jouko Heyno Vastaus kommenttiin #30

Jenkkilässä se oli aluksi "Stock Crash", myöhemmin "depression".

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #30

”Kuka aiheutti pula-ajan? Ketkä olivat pulasyylliset? Ei ainoatakaan tavallista tai erikoista tuomioistuinta pantu tutkimaan ja tuomitsemaan näin valtavaa rikosta. Mikä oli tuo pula-aika?"

Lauri Viita: Moreeni. WSOY, 1949

Käyttäjän juhakuittinen kuva
Juha Kuittinen

Tämä systeemi olisi hyvä myös muille kouluasteille. Näin saataisiin leikattua turhia opinahjoja pois ja jäljellejääville olisi rahoitus turvattu..

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Ja mitä kukaan Pasilan pohjoispuolella oikeastaan lukutaidolla tekeekään?

Käyttäjän teemukakkuri kuva
Teemu Kakkuri

En suhtautuisi ihan noin pessimistisesti yliopistojen kykyyn ja mahdollisuuksiin kerätä rahoitusta myös maakuntakeskuksissa. Pohja voi olla kapeampi kuin Helsingissä, mutta kerjääjiäkin on vähemmän. Maakunnissa on lisäksi me-henkeä, jota Helsingissä ei ole koskaan ollut.

Toimituksen poiminnat