Tutkijan verkkokamari Historiantutkijan vara-asunto

Lyhyt väliaikatiedote kotimaan tilanteesta

"Legatum-instituutin" nimellä tunnettu brittiläinen aivoriihi on julkaissut tutkimuksen, jonka mukaan Suomella menee aivan helvetin hyvin. Instituutin vuosittain julkaisema vaurausindeksi on listannut isänmaamme peräti ykkössijalle. Suomi on siis maailman vaurain maa, mikäli tosiaan haluamme Legatum-instituuttia uskoa (ja miksi emme uskoisi? Uskovathan jotkut hullumpiinkin asioihin). Hopeaa on napannut Sveitsi ja pronssia Ruotsi.

Vakavasti puhuen, Legatum-instituutin metodiikassa on paljon samoja ongelmia, jotka vaivaavat monia muitakin vastaavia kansainvälisiä indeksejä, eikä se tosiaankaan ole erityisen luotettava. Asiaa on käsitelty yksityiskohtaisemmin täällä. Englanninkielinen blogiteksti on sen verran pitkä, etten tällä kertaa valitettavasti aio ryhtyä sitä suomentamaan. Kiinnostuneet voivat joutessaan lukaista myös Barcelonassa majailevan brittiläisen makroekonomisti Edward Hugh'n selvityksen, jossa hämmästellään enemmänkin sitä seikkaa, miten euroalueen pahimmasta taantumasta kärsivä valtio voi osoittautua maailman vauraimmaksi maaksi yhtään millään mittarilla. Hugh'n siteeraamat diagrammit ja tilastot puhuvat karua kieltään isänmaamme talouden tilasta.

Hugh on paitsi taloustutkija, myös väestötieteilijä, joten hän tapaa lähestyä talousongelmia myös väestötieteen perustein. Edellisessä kirjoituksessaan Suomesta hän viittasi siihen, että eräs merkittävimmistä - mutta samalla kenties myös vähiten huomioiduista - ongelmistamme saattaa olla se, että miesväestömme poistuu työelämästä ja potkaisee tyhjää aivan liian aikaisin. Talouskasvussa on otettava huomioon myös pitkäjänteinen väestöpolitiikka, ja viimeksi linkitetyn artikkelin päätöskappaleesta voittekin havaita, mitä ratkaisuja Hugh on ehdottanut tulevaisuutta ajatellen. Ensimmäinen on elinajanodotteen ja kansanterveyden puutteiden korjaaminen; toinen on syntyvyyden saattaminen takaisin tasolle, jossa luonnollinen poistuma tulee kompensoiduksi. Perinteisen maailmankatsomuksen omaavat voisivat ehkä sanoa, että ensimmäinen näistä koskee etupäässä miehiä, toinen taas enimmäkseen naisia.

(Kotimaan politiikassa valitettavasti ei katsota tällä hetkellä kovinkaan pitkälle. Ne harvat, jotka katsovat, näkevät tietysti vain pelkkää mustaa, ja kansakunnan pieni, mutta äänekäs osa on totta kai aina rakastanut pessimismiä an sich.)

Seuraavaksi palaamme historiallisten aiheiden käsittelyyn.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (8 kommenttia)

Thomas (nimimerkki)

Muirin ja Hughin kritiikki ei kyllä oikein osu eikä varsinkaan uppoa. Onkohan Hugh edes katsonut, mistä indeksi koostuu? Hänhän kirjoittaa kritiikissään oikeastaan vain taloudesta. Ja Muirin kritisoi indeksiä esim. sillä, että Slovakian demokraattiset institutiot eivät hänen mielestään voi olla parempia kuin Saksan. Niin miksi ei?

Vertaan valtiota rankaavia indeksejä urheilustatistiikkaan. Esim. tenniksessä tilastoitavat "unforced errors", "net approaches", "winners" ovat täysin tilastoijan omista käsityksistä ja mielentilasta riippuvia. Silti pelkästään noita kolmea tilastoa tarkastelemalla, tietämättä mitään muuta pelistä, voi voittajan päätellä erittäin suurella varmuudella.

toinen euromies (nimimerkki)

Prosperity tarkoittaa tässä yhteydessä hyvinvointia. Legatum korosti Financial Timesin artikkelissa 26.10.2009 sitä, että World Prosperity Indexin arvoinnissa käytetään useita hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä sen sijaan että arvioinnissa tutkittaisiin vain materiaalista vaurautta.

Tutkimus, jonka metodista ja analyysistä vastaa riippumaton tutkimuslaitos Oxford Analytica, tekee selvän eron toisaalta Brasilian ja Intian ja toisaalta Kiinan ja Venäjän välille, koska poliittiset vapaudet, hyvä hallintotapa ja oikeusturva ja oikeussuoja loistavat poissaolollaan Kiinassa ja Venäjällä.

Tutkimuksessa käytettäviä lähteitä ovat muun muassa Gallup World Poll, Maailman kauppajärjestö, maailman kehitysindikaattorit, BKT, Maailman henkisen omaisuuden (teollis- ja tekijänoikeuksien) järjestö WIPO, YK:n inhimillisen kehityksen raportti, Maailmanpankki, OECD ja World Values Survey -tutkimus. 44 indikaattoria on jaettu 9 ryhmään, joita painotetaan yhtäläisellä tavalla.

9 ryhmää ovat: talouden perustekijät, demokraattiset insituutiot, terveys, hallintotapa, sosiaalinen pääoma, yrittäjyys ja innovaatio, koulutus, turvallisuus ja turvallisuuden tunne sekä henkilökohtainen vapaus.

Henkilökohtainen vapaus sisältää ilmaisuvapauden, uskonnonvapauden sekä suvaitsevaisuuden kansallisia vähemmistöjä, maahanmuuttajia ja etnisiä ja rotuvähemmistöjä kohtaan. Sosiaalinen pääoma puolestaan sisältää niiden ihmisten prosentuaalisen osuuden, jotka osallistuvat vapaaehtoistyöhön, lahjoittavat hyväntekeväisyyteen, auttavat tarvittaessa tuntemattomia ihmisiä ja jotka tuntevat voivansa luottaa perheeseensä ja ystäviinsä.

Muita arvioitavia tekijöitä ovat miesten ja naisten tasa-arvo, uskonnonvapaus, tulotaso, poliittiset oikeudet, kansalaisvapaudet, työttömyystaso ja avioerojen määrä.

Tuliko selväksi?

Käyttäjän jojalonen kuva
Jussi Jalonen

#1, Thomas: "Ja Muir kritisoi indeksiä esim. sillä, että Slovakian demokraattiset instituutiot eivät hänen mielestään voi olla parempia kuin Saksan. Niin miksi ei?"

Semanttisestihan kysymys ei tuossa kohtaa ole "paremmuudesta", vaan "vahvemmuudesta", eli käsittääkseni siitä, ovatko instituutiot vakaammalla pohjalla. Olisihan se erikoista, jos vasta hiljan Vladimír Mečiarin jokseenkin autoritaarisesta hallinnosta transitiovaiheen kautta demokratiaan yskähdellen siirtynyt entinen itäblokin maa olisikin institutionaalisen vahvuuden suhteen ranking-listalla korkeammalla kuin Saksa, eikö? Vaikka nyt sitten esimerkiksi DDR:n yhdistämisenkin huomioisimme.

#2, toinen euromies: "Prosperity tarkoittaa tässä yhteydessä hyvinvointia."

Kiitti oikaisusta. En ole minkään sortin makro- tai kansantalousasiain tuntija, joten alan termien suomentaminen aiheuttaa ongelmansa.

"Tuliko selväksi?"

Mmm, tulipa hyvinkin, ja kiitoksia oikein paljon. Postitatko palautteen tuonne Fistfulin puolelle aihetta käsittelevään ketjuun, vai postitanko minä? Siellä on muutama kommentaattori omastakin mielestäni aika kahvilla.

Mutta ymmärsinkö siis nyt oikein, että Legatumin indeksi kannattaa tosiaan ottaa sellaisena kuin se on, ja kokonaisvaltaisesti ottaen kotimaallamme itse asiassa _menee_ hyvin? Sehän nimittäin sopii mulle!

Cheers,

J. J.

Thomas (nimimerkki)

#3

En tunne Slovakiaa niin hyvin, että osaisin sanoa mitkä ovat sen demokraattisten instutioiden vahvuudet ja heikkoudet, mutta lähtökohtaisesti on mielestäni väärin olettaa, että Itä-Euroopassa olisi heikommat institutiot vain siksi, että ne on perustettu kommunismin rauniolle pari vuosikymmentä sitten. Ja eihän tuo ero ole demokraattisissa vuosissa edes kovin suuri, demokratiaa on Saksassa harrastettu 15 + 60 vuotta, Slovakissa 20 + 20 vuotta.

Toisessa noista maista muuten hallituksen nokkamies vaalit hävittyään viimeisenä tekonaan vallassa takasi suurelle valtionyhtiölle (eikä edes oman maansa) miljardin euron lainan, ja siirtyi vain muutama viikko sen jälkeen tuon yhtiön johtokunnan puheenjohtajaksi. Kertoo sekin jotain demokraattisista institutioista.

Käyttäjän jojalonen kuva
Jussi Jalonen

#4, Thomas:

"En tunne Slovakiaa niin hyvin, että osaisin sanoa mitkä ovat sen demokraattisten instutioiden vahvuudet ja heikkoudet, mutta lähtökohtaisesti on mielestäni väärin olettaa, että Itä-Euroopassa olisi heikommat institutiot vain siksi, että ne on perustettu kommunismin rauniolle pari vuosikymmentä sitten."

Onhan se tietysti näinkin, mutta toisaalta ennakkosuoritusten varassahan sitä kuitenkin on pelattava. Lähtökohtaisesti on aivan perusteltua olettaa, että pidempi jatkuvuus kansanvaltaisissa tai perustuslaillisissa instituutioissa todennäköisesti takaa niiden pysyvyyden myös tulevaisuudessa.

Muistini mukaan eräissä kansainvälispoliittisissa tutkimuksissa on viitattu perustuslaillisiin mekanismeihin nojaavan hallinnonvaihdoksen vakauttavaan merkitykseen kommunismin jälkeisessä siirtymävaiheessa. Sekä Iliescu että Mečiar siirtyivät Romaniassa ja Slovakiassa syrjään normaalin vaalitappion jälkeen, millä on suhteellisesti ottaen ollut terveellinen ja lujittava vaikutus molempien maiden valtiollisiin instituutioihin. Esimerkiksi Kaukasuksen tasavalloissa trendi on ollut aivan toisenlainen, vallanvaihdoksissa ovat toistuneet ulkoparlamentaariset keinot. Eli sikäli asiat ovat Slovakiassa kenties hieman paremmin kuin jossain muualla.

"Toisessa noista maista muuten hallituksen nokkamies vaalit hävittyään viimeisenä tekonaan vallassa takasi suurelle valtionyhtiölle (eikä edes oman maansa) miljardin euron lainan, ja siirtyi vain muutama viikko sen jälkeen tuon yhtiön johtokunnan puheenjohtajaksi. Kertoo sekin jotain demokraattisista institutioista."

Tekisi mieli sanoa, että korruptio on valitettavasti osa demokratiaa. Aasiassakin se vähiten korruptoitunut valtio on autoritaarisesti hallittu Singapore, ja kaikken eniten korruptoitunut on Intia, maailman suurin demokratia.

Cheers,

J. J.

Eero (nimimerkki)

Koska jo huipulla ollaan, perkeleen hyvin menee.

Thomas (nimimerkki)

"Tekisi mieli sanoa, että korruptio on valitettavasti osa demokratiaa. "

Ja vielä enemmän se on osa suvereenia demokratiaa.

Mainitsemassani tapauksessa ei kai kyse ole varsinaisesti korruptiosta. Omaa etuaanhan Schröder vain ajoi, joten eikö kyse ole pikemminkin demokraattisten institutioiden heikkoudesta, kun ne mahdollistavat noin härskin toiminnan? Noinhan toimitaan tavallisesti Nicaraguassa ja muissa banaanitasavalloissa.

"Aasiassakin se vähiten korruptoitunut valtio on autoritaarisesti hallittu Singapore, ja kaikken eniten korruptoitunut on Intia, maailman suurin demokratia."

Näin siis Transparency internationalin korruptio_indeksin_ mukaan...

Käyttäjän jojalonen kuva
Jussi Jalonen

#7, Thomas:

"Omaa etuaanhan Schröder vain ajoi, joten eikö kyse ole pikemminkin demokraattisten institutioiden heikkoudesta, kun ne mahdollistavat noin härskin toiminnan? Noinhan toimitaan tavallisesti Nicaraguassa ja muissa banaanitasavalloissa."

Onko sellaista demokraattista valtiota olemassakaan, missä kuvatunlaista välistävetoa ei tapahtuisi? Vastaavia esimerkkejä tulee mieleen tästäkin maasta, vaikkei nyt sentään aivan pääministeritasolta.

"Näin siis Transparency internationalin korruptio_indeksin_ mukaan…"

Jep, huomasin ironian jo postittaessani : -)

Cheers,

J. J.

Toimituksen poiminnat