Presidenttiehdokkaat ja tiede
Presidentinvaalien lähestyessä ovat Skepsis ry ja Humanistiliitto osallistuneet ehdokkaiden tenttaamiseen laatimalla vaalikyselyn, jossa syväluodataan valtionpäämiehen asemaa tavoittelevien asennoitumista sekä tieteeseen että pseudotieteeseen. Toistaiseksi kyselyyn on vastannut neljä ehdokasta, jotka ovat Pekka Haavisto, Paavo Väyrynen, Paavo Lipponen ja Sari Essayah. Testin tulokset ovat sikäli kiinnostavia, että ajattelin nostaa ne esille tässä omassa blogissani.
Täytyy tunnustaa, että Humanistiliiton toiminnasta en suuremmin piittaa puoleen tai toiseen, sillä tunnustuksellinen uskonnottomuus on mielestäni aika tylsänpuoleinen asennoitumistapa maailmanmenoon. Skepsis ry on sen sijaan nähdäkseni varteenotettava toimija. En ole itse luonnontieteilijä, mutta historiantutkimuksessakin joutuu tekemisiin sen verran monenlaisen huuhaan kanssa - olipa kyseessä sitten holokaustin kieltäminen tai Huhtiniemen kuvitellut joukkohaudat - että ymmärrän täysin Skepsiksen toiminnan perusteet ja suhtaudun yhdistykseen kohtalaisen myönteisesti.
Presidenttikandidaateillemme laadittu kysely pyrkii siis mittaamaan ehdokkaittemme suhtautumista erinäisiin kansanuskomuksiin ja oman aikamme hämäriin maailmankatsomuksiin. Mukana ovat niin ilmastoskeptisyys, homeopatia, astrologia kuin usko humanoidien vierailuihin maapallolle. Kiinnostuneet voivat lukea kyselyn verkosta kokonaisuudessaan - siihen voi siis tutustua täällä - mutta laitetaan tähän parhaimmat palat tiivistettyinä.
- Paavo Lipponen on jokseenkin samaa mieltä siitä, että kansainväliset ilmastotutkijat ovat vakavasti vääristelleet tutkimustuloksiaan. Lipponen ei myöskään usko, että ilmastoskeptikot levittävät harhaanjohtavaa tietoa.
- Paavo Väyrysen toteamus kysymykseen siitä, onko vierailuja ulkoavaruudesta maahan tapahtunut, on lyhyesti ja ytimekkäästi "vaikea sanoa". Väyrynen on myös osaksi samaa mieltä sen suhteen, että tiedeusko ohjaa ihmisten arvomaailmaa väärään suuntaan. Hän on niin ikään osin samaa mieltä siitä, että homeopatia on hyvä keino hoitaa sairauksia ja että telepatia on todellinen ilmiö. Hieman ristiriitaista on se, että Väyrynen ei usko ilmastonmuutostutkijain vääristelleen tuloksiaan, muttei myöskään usko ilmastoskeptikkojen levittävän virheellistä tietoa.
- Pekka Haavisto on täydentänyt vastauksiaan pitkähköillä selventävillä kommenteilla. Homeopatiaa hän ei sinänsä pidä yhteiskunnan kannalta ongelmallisena, jos se ei vahingoita potilasta ja jos potilas kokee saavansa siitä apua. Telepatian olemassaoloon hän ei niin ikään ota kantaa. Vanhemmiten hän tunnustaa pitävänsä ulkoavaruudesta tapahtuneita vierailuja epätodennäköisinä, mutta toteaa myös "olisi toki kiinnostavaa, jos muilta taivaankappaleilta vierailtaisiin Maassa enemmän". Eläinkokeiden suhteen hän ottaa varovaisen kielteisen linjan, mutta osoittaa myös puolueelleen ominaista taipuisaa relativismia todetessaan, että on vaikea sanoa, levittävätkö ilmastoskeptikot väärää tietoa, ja "kaikesta pitää voida keskustella".
- Ehdokkaista ovat Haavisto ja Väyrynen osin samaa mieltä siitä, että kansalaisten tarpeita edustavien yhteisöjen tulisi voida vaikuttaa julkisin varoin rahoitetun tutkimuksen painopisteisiin. Lipponen ei ota asiaan kantaa. Kysymys koskee uskoakseni tieteen ja tutkimuksen vapautta ja itsenäisyyttä.
Puhtaimmat paperit ainakin omissa silmissäni saa Sari Essayah, joka on antanut joka ainoaan kysymykseen järkevän vastauksen. Periaatteessa haluaisin onnitella kristillisdemokraattista puoluetta erinomaisen ehdokkaan valinnasta. Tosin huomioitava on, ettei tähän testiin - merkillistä kyllä - oltu enää sisällytetty kreationismia koskevaa kysymystä, joka on ollut aiemmin kristillisdemokraateille kova pala. Joitain viitteitä antaa Essayahin aiemmassa Presidentti-chatissa esittämä kommentti "Minusta on tärkeää, että kouluopetuksessa käydään läpi erilaiset teoriat maailman synnystä. Evoluutio-oppi on niistä yksi. Tämä antaa eväitä ajattelulle."
Kyselyyn vastaamatta jättäneistä ehdokkaista Timo Soini osallistui Skepsis ry:n vaalitenttiin viime presidentinvaaleissa. Tuolloin ei Perussuomalaisten johtaja uskonut astrologiaan eikä pahemmin luottanut homeopatiaan, vaikkei puoskarilakiin silti ottanutkaan kantaa. Soinin suhtautuminen ilmastonmuutokseen on tuttu muista yhteyksistä. Kysymykseen evoluutioteoriasta hän totesi tuossa aiemmassa tentissä vain yksikantaan "en osaa sanoa".
Paavo Arhinmäki ja Eva Biaudet eivät ole ainakaan vielä kysymyksiin vastanneet. Sauli Niinistö ei vastannut niihin viime vaaleissakaan.
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Lipposen vastaukset vaikuttavat minu yllättäviltä, koska missään yhteydessä en ole havainnut hänen ilmastokritiikkiään. Voi toki olla niinkin, että käsitykseni Lipposen käsityksistä on väärä.
Muutoin skeptikkojen touhuissa paistaa aika paljon paremmintietäminen ja pienen minän ylentämisyritys edes jollakin keinolla. Esimerkiksi em. ilmastokysymyksessä Lipposen nimissä esitetyt vastaukset voivatkin olla lopulta ihan oikeat. Ihmettelyni siis kohdistui vastausten yllätyksellisyyteen.
Laulaahan se J. Karjalainenkin biisissä telepatiaa telepatiasta?
Oikea skeptikko tuskin kykenisi edes presidenttinä toimivaan, sikäli kun pitää vouhottaa aitoa jo oikeaa paradigmavapaata ajatteluaan.
Olen itse suhtautunut hivenen skeptisesti skeptksen toimintaan. Vaikka kokevat olevansa tieteen puolella huuhaata vastaan on heidän toiminnassaan ajoin ollut piirteitä jotka vähän pahoinpitelevät tiedettä. Olisi olennaista muistaa, että tieteen tehtävänä ei ole osoittaa maailmankuvia vääriksi, eikä todistaa jonkin olemassaolemattomuutta. Skepsiksen antamien lausuntojen perusteella he kuitenkin näin tekevät. Myös tuo Randin kiertue muutama vuosi sitten herätti minussa hivenen negatiivisia mietteitä. Se että taikuri osoittaa, että jokin asia voidaan tehdä huijaamalla, ei todista että niin todella tehdään. Huijaukset tulee osoittaa huijauksisksi eikä osoittaa sitä miten asia voitaisiin tehdä ja todeta sen jälkeen, ettei ilmiötä ole olemassa.
Pelkään, että tuollaisen kategorisen, pelkkään tyrmäämiseen tähtäävän toiminnan myötä jää aitojakin ilmiöitä tutkimatta ja ymmärtämättä. Tiedemiehellä tulisi olla avoin suhtautuminen, eikä sellaiseen mahdu noin vahvaa viholliskuvaa.
Totta tuokin, mitä Kivelä sanoo, ja Skepsiksellä on ilman muuta ollut hetkittäiset ylilyöntinsä, joissa on ammuttu kärpästä ilmatorjuntatykillä - vaikka samaan aikaan toisaalla on lentänyt täydessä lastissa oleva pommikone.
Tämä vaalikysely ei kuitenkaan ole mielestäni lainkaan huono.
oho. Kirjoitit juuri kuin jos olisin osannut. Sellainen tuli mieleen että tieteen pitäisi olla kuin vianetsintää. Koetellaan kaikki koottavissa olevat yhdistelmät. Tarkoittaa että myös hullulta kuulostavat väitteet tarkastetaan ilman ennakkoasennetta. Kun tökkää niin sitten tökkää, hyvä niin. Mutta yliluonnollisia tapauksiahan on vaikee/mahoton tutkia niiden huonon ei-toistettavuuden vuoksi.
Onhan niissä kysymyksissäkin omat tulkintansa. Kun kysytään, onko maapallolla vieraillut muualta avaruudesta tulleita olentoja (vähän sinnepäin) niin vastaus tietenkin pitäisi olla EI, mutta tieteellinen vastaus on mahdollisesti. Koska sellaisen jota ei ole olemassa olemattomuutta on vaikea tieteellisesti todistaa.
Mielestäni Haavisto oli eniten tällä linjalla. Vihreäksi ihmeen epävarma kanta hänellä oli ilmastonmuutostutkintaan.
Lipposen vastaukset olivat enemmän ehdottomia. Ihmeteltävää riitti silti.
Väyrynen uskoo jonkin verran horoskooppeihin? Tietysti kaikilla on raskaita päiviä, väsymystä ja kiirettä niin, että väärän ruudun kruksaaminenkin on mahdollista.
Essayahin vastauksista en osaa sanoa kuin, että omituista. Hän ehkä uskoo saavansa kristillisten äänet joka tapauksessa, ja keskittyy enemmän muihin äänestäjiin. Joka tapauksessa asiallisimmat vastaukset. No se tieteellisen maailmankuvan ja uskonnon yhteensovittaminen jäi sen varaan, että tieteellinen maailmankuva tulee muuttumaan ( uskontoon sopivammaksi).
Essayahin vastauksissa ei ole yhtään mitään omituista. Onhan totta kai itsestään selvää, ettei kunnon tavallinen kristitty usko astrologiaan, homeopatiaan, kansanparannukseen tai ainakaan ulkoavaruuden otusten vierailuihin tälle taivaankappaleelle. Uskontohan jo käytännössä kieltää tämmöiset kuvitelmat.
Omastakin mielestäni tieteellinen maailmankuva ja uskonto voidaan kyllä sovittaa saumattomasti yhteen. Miksei voitaisi? Sikäli kun olen oikein ymmärtänyt, tieteellisen menetelmän läpimurto oli vielä alkuvaiheissaan kytköksissä uskomukseen maailmankaikkeuden säännönmukaisuudesta; ja tämä taas oli teologian luoma käsitys.
(Näinä hetkinä toivoo, että Anttilan Timo olisi täällä paikalla korjaamassa mahdolliset mokat näistä asioista puhuttaessa.)
Mutta yhtä kaikki, ei se minusta mitenkään kummallista ole, että kristillinen ehdokas antaa nämä vastaukset. Peruskristitty - tai juutalainen, tai muslimi - todennäköisemmin arvostaa lääketiedettä, tekniikkaa ja kovia luonnontieteitä, ja suhtautuu hyvin kielteisesti tähdistäennustamiseen, puoskarointiin ja muihin harhaoppeihin.
Se yksi kompastuskivi on kuitenkin kehitysoppi, ja ihme kyllä Skepsis ry oli tällä kertaa jättänyt sen kysymyksen tekemättä. Viime vaalien kyselyssä se vielä oli listalla.
"...tieteellisen menetelmän läpimurto oli vielä alkuvaiheissaan kytköksissä uskomukseen maailmankaikkeuden säännönmukaisuudesta; ja tämä taas oli teologian luoma käsitys."
Mielenkiintoista, että nostat tämän esiin. Enemmän kuulee, että kristinusko kaiken muun pahan lisäksi "syöksi Euroopan keskiajan pimeyteen." Mm. Newton ja Pascal antoivat omista löydöistään suorastaan kunnian Jumalalle. Heidän uskonsa ei estänyt heitä olemasta suuria tiedemiehiä, eikä se kaiketi turhenna heidän löytöjään vieläkään.
Kristillinen maailmankuva sisältää panteismiin ja animismiin nähden merkittävän "tiedemyönteisen" elementin: Jumala ei ole yhtä universuminsa kanssa, vaan erillään luomakunnastaan, joka sen vuoksi ei ole tabu, vaan sitä on lupa katsoa, koskea ja tutkia. Newton totesi löytöjä tehdessään: "Ajattelen Jumalan ajatuksia!"
Täytyy myöntää, että omat päätelmäni tein enimmäkseen tuntemieni tavallisten enemmän tai joskus hiukan vähemmänkin uskovaisten ihmisten perusteella. Oman subjektiivisen kokemukseni pohjalta he narahtavat erityisen herkästi kaikenlaiseen huuhaahan. Nykyään onkin ikäänkuin muotia uskoa johonkin korkeampaan voimaan, mutta ei kirkon esittämällä tavalla.
Horoskoopin kohdalla ajattelin itsekin, että syntihän se olisi Essayahin mielestä, jos sellaisiin uskoo. Onhan kirkko Suomessa hävittänyt tontut ja menninkäiset, jättiläiset ja peikot ja monet muut kansantaruston otukset, mutta miten on esimerkiksi kansanparantajien laita. Eikö sellaisia toiminut melko aktiivisti 1800-luvulla? Ei heitä taidettu kovin aktiivisesti vainota?
En olisi uskonut Essayahin kategoriseti kieltävän uskomukset kansanparantajien, homeopatian ja luontaislääkkeiden suhteen, mutta niin vaan teki.
Samoin minun kokemusteni mukaan uskovaiset myös usein vähättelevät tiedettä, tutkimusta ja tiedemaailmaa, paitsi että arvostavat kyllä oppineisuutta edustavia titteleitä. Erilaisia vastauksia odotin mm. näihin kysymyksiin, että tiede ohjaisi ihmisten arvomaailmaa väärään suuntaan, että tiede on liian eristynyttä muusta yhteiskunnasta ja että väärinkäytökset tieteen piirissä ovat poikkeuksia. Essayahilla ei ollut edes pienintäkään epäröintiä niissä.
Täällä US:ssakin sellaiset kuin Mikko Mäkinen ja Markus Lehtipuu ovat taittaneet kovasti peistä kreationismin ja ilmastodenialismin puolesta. Mäkinen oli kuitenkin geologi ja siis alimman tason tutkija itsekin. Lehtipuu kyllä suorastaan imi kaiken tieteen vastaisen tiedon.
Timo Anttila tietäisi. Hän on ns. kirkkouskovainen ja ehkä itse viimeinen uskovainen hurahtamaan humpuukiin. Tietäisi kirkon kannat ainakin.
Ainakin Essayah siis noudattaa täysin virallisia luterilaisia oppeja
Marko Kivelä
Jos Randyn kiertueella tarkoitat, ettähän on osoittanut Uri Gellerin lusikantaivutuksen onnistuvan jollain "silmänkääntötempulla" niin minun mielestäni se on erittäin tarpeellinen teko. Uri Geller ei ole sen kummempi taikuri kuin monet muutkaan, mutta on miljonääri siksi, ettei esittänyt taikatemppua vaan, että hänellä olisi yliluonnollisia voimia.
Hän oli siis Suomeksi sanottuna huijari, jonka pitäisi istua vankilassa.
Randyn todistus tempun mahdollisuudesta ilman yliluonnollisuuksia vaikuttaa tulevien huijareiden pienempiin menestysmahdollisuuksiin. Tavallisten ihmisten joutumista valheiden ja petosten käyttäjien uhreiksi ei pidä vähätellä.
Jussi Jalonen kirjoittaa, että Haavisto "osoittaa myös puolueelleen ominaista taipuisaa relativismia todetessaan, että on vaikea sanoa, levittävätkö ilmastoskeptikot väärää tietoa, ja 'kaikesta pitää voida keskustella'."
Haaviston vastaus asianomaiseen kohtaan kokonaisuudessaan on tämä:
"R: Riippuu täysin ilmastoskeptikoista. Kaikkea pitää epäillä
ja kaikesta pitää voida keskustella. Mielipiteitään on hyvä tarkentaa,
jos siihen löytyy vahvat tieteelliset perustelut. Tämä koskee kaikkia
ilmastokeskustelun osapuolia."
Koska en tunne Haaviston maailmankuvaa en voi puhua hänen puolestaan, mutta minusta tämä on järkevän, tieteeseen vakavasti suhtautuvan ihmisen vastaus. On arveltu että ilmastotutkijoista 97% pitää ihmisen aiheuttamaa ilmastonmuutosta todellisena ilmiönä. Mutta on myös se pienenpieni joukko asiantuntijoita, jotka yhä kiistävät ilmiön. Tiede ei ikinä takaa täyttä varmuutta ja lopullista totuutta. Tämä epävarmuus ja epäily on tieteen ominaisuus. Jos haluaa varmuutta, on hakeuduttava uskonnon pariin. Kaikkia ilmastoskeptikoita ei voi niputtaa yhteen nippuun. Jotkut eivät kestä ajatusta energiaveron nostamisesta tai länsimaisten elintapojen muutostarpeesta, ja kiistävät siksi koko ilmastomuutoksen heppoisin perustein ("luminen talvi"/"aurinko aktiivinen"/...). Mutta huuhaaväen ja maallikoiden lisäksi on ihan oikeitakin ilmiöön skeptisesti suhtautuvia tiedemiehiä - tosin mitätön vähemmistö he toki ovat.
Jos pitää ihmisen aiheuttamaa ilmastonmuutosta erittäin todennäköisenä, mutta hyväksyy myös jonkin toisen mahdollisuuden olemassaolon mahdollisuuden, ei ole Jalosen väitteestä huolimatta mikään taipuisa relativisti, vaan analyyttinen ja oikeassa. Samalla logiikalla kuin hankimme kotivakuutuksen, vaikka varkauden tai vesivahingon todennäköisyys on promillen luokkaa, on meidän järkevä myös varautua erittäin todennäköisen ilmastonmuutoksen varalta - ja koska ilmiö on on uhka koko sivilisaatiomme olemassaololle, ovat mittakaavaltaan massiivisetkin toimet perusteltuja. Jos olimmekin väärässä, lapsemme ja lastenlapsemme varmaan keksivät mahdollisesti käyttämättä jääneille fossiilisille polttoaineille käyttöä.
No, minulla on taipumus tarkastella poliitikkoja heidän puoluetaustansa ja aatemaailmansa mukaan. Vihreään vapaamielisyyteen kuuluu ikävä kyllä myös hyvin taipuisa suvaitsevaisuus ja relativismi. Luin nuo Haaviston vastaukset tämä asia mielessäni.
Asioiden suhteellistaminen totta kai edesauttaa myös niiden huolellisessa punnitsemisessa ja monitahoisessa pohdiskelussa, kuten aivan oikein sanot. Valitettavasti olen itse sen verran pessimisti, että näinä päivinä suhteellistaminen on mielestäni mennyt niin pitkälle, että se on enemmänkin vain edistänyt kaikenlaisten huuhaa-näkemysten etenemistä.
Valaistakseni, mitä tarkoitan, voisin siteerata Stephen Marchen artikkelia (linkki), jossa on myös viitattu poliittisten asenteiden vaikutukseen:
"The wider public assumes that if there are arguments, there must be reasons for those arguments. Along with a right-wing antielitism, an unthinking left-wing open-mindedness and relativism have also given lunatic ideas soil to grow in. Our politeness has actually led us to believe that everybody deserves a say.
The problem is that not everybody does deserve a say. Just because an opinion exists does not mean that the opinion is worthy of respect. Some people deserve to be marginalized and excluded."
"Täytyy tunnustaa, että Humanistiliiton toiminnasta en suuremmin piittaa puoleen tai toiseen, sillä tunnustuksellinen uskonnottomuus on mielestäni aika tylsänpuoleinen asennoitumistapa maailmanmenoon."
Paha sanoa toisten puolesta, mutta minä vaan en usko uskontoihin. Enkä koe tylsyyttä, koska maailmassa riittää hämmästeltävää ilman satujakin.
Muuten presidenttiehdokkaiden maailmankuvan esilletuonti on kovin tärkeää, minua ainakin puistattaa ajatus kiihkouskovaisesta presidenttinämme.
Kiitos tiedosta että tällainen kysely on tehty.
Kohtalaisen samansuuntaisia huomioita tein kuin avauksessakin. Toisaalta olisi hyvä jos joku valtamedia kyselisi samantyyppisiä asioita. Presidentin maailmankuva on kuitenkin monelle hyvin merkityksellinen, suomalaisista kuitenkin enemmistö kokee mm. jollain tavalla uskovansa Jumalaan. Ufojen osalta lienee tilanne että trendi yleistyi huomattavasti mm. Juhan af Grannin esiintymisten ansiosta 90-luvun puolivälissä, samoin televisiolla, tieteiskirjallisuuden suosiolla ja internetin annilla aiheesta on varmastikin paljon päällekkäistä merkitystä siihen että ilmiöön ylipäätään on muodostunut jonkinlainen mielipide. Harmi että yhdistyksillä ei ole resursseja tehdä tuota vaalikonetta helppolukuisemmaksi, nythän se on hieman kökkö. Taustavärit, fonttikoon ja rivivälit voisi muuttaa selkeyttämään yleisnäkymää. Samoin avoin vastaus heti kysymyksen jälkeen helpottaisi kummasti ja mahdollistaisi seikkaperäisemmänkin kyselyn.
Mukava nähdä Skepsiksellä välillä tällaista tietoa lisäävää ja rakentavaa toimintaa, joka auttaa ihmisiä arvioimaan yhdistyksen alaan liittyvää politiikkaa ja antaa eväitä keskustelulle.
Ainakin viime aikoina järjestön toiminnassa on ollut myös aktiviteettia, joka on varsin kaukana tiedon lisäämisestä ja rakentavasta, ja enemmänkin mustamaalauksen ja kiusanteon alaa:
* Vuoden 2011 huuhaa-palkintoa käsittelevässä Skeptikko -lehden artikkelissa kerrottiin palkinnon perusteisiin nähden täysin irrallisesti nimeltä mainiten yksityishenkilön vuosina 2005 ja 2009 tekemistä liikennerikoksista.
* Yhdistyksen puheenjohtaja Pertti Laine, varapuheenjohtaja Otto J. Mäkelä ja hallituksen jäsen Denis Galkin ovat olleet mukana nappaamassa osittain Skepsiksen kanssa samoissa asioissa toimivaksi tarkoitetun yhdistyksen suunnitellun nimen ja rekisteröineet sen yhdistykselle, jota ovat olleet perustamassa. Koska Skepsiksen luottamushenkilöt olivat rekisteröineet heidän suunnittelemansa nimen, ei Kopernikus -seura ry -nimellä järjestäytymistä valmistellut yhdistys nähtävästi saanut nimenmuutostaan läpi yhdistysrekisteriin. Kopernikus -seura -nimellä toimintaa valmistelleet olivat kertoneet suuunnitelmistaan Skepsis ry:n keskustelupalstalla.
Skepsis ry:llä on mielestäni oikein hyvin kirjattuja ja julkilausuttuja tavoitteita, ja minusta on ihan paikallaan että tämäntyyppiset mielipide- ja katsomusjärjestöt esim. saavat mielipidelehtitukea lehdilleen. Onnistuessaan - kuten nyt tässä vaalikoneen tapauksessa - toiminta herättää keskustelua ja toimii myönteisesti ja yhteiskuntaa palvelevasti, ja antaa eväitä yhteiskunnalliselle keskustelulle.
Skepsis ry käyttää myös tieteelle osoitettuja julkisin verovaroin kustannettuja resursseja Tieteellisten seurain valtuuskunnan kautta. Olisi ihan mielenkiintoista tietää, miten tiedeyhteisössä suhtaudutaan yllämainituista esimerkeistä ilmenevään, tieteelliseksi itseään luonnehtivan järjestön toimintaan. Esim. miten tutkijana näet yllä mainitsemieni toimintatapojen käytön, ovatko ne tavanomaista tieteelllisten järjestöjen toimintaa?
Toisinaan Skepsiksen toiminnassa näyttää olevan enemmän taustalla vakaumus kuin tiede myös tieteen alaan kuuluvissa asioissa - tästä olen kirjoittanut aiemmin tekstissä "Skepsis ry - tieteellinen yhdistys?", http://www.rokotusinfo.fi/tekstit/skepsis_kommenti...
Jyrki Kuoppala kysyy:
"Esim. miten tutkijana näet yllä mainitsemieni toimintatapojen käytön, ovatko ne tavanomaista tieteelllisten järjestöjen toimintaa?"
Tuossa aiemmin tulin kommentoineeksi, että Skepsis ry on vetänyt usein mielestäni myös överiksi joissakin asioissa. Yhdistyselämässä nousevat epäilemättä monasti esille myrkyttyneet henkilösuhteet, ja silloin kaikki voi olla henkilökohtaista. Valitettavasti tämä ei ole laisin tavatonta tiedemaailmassakaan, ainakaan oman tähän asti totta kai vaatimattoman kokemukseni perusteella.
Minä kun olen aloitteleva historiantutkija, niin minua hieman harmittaa että Skepsis ry on keskittynyt nuijimaan etupäässä jotain astrologiaa, grafologiaa, kreationismia tai ylipäätään vain sellaisia asioita, joiden nähdään olevan poikkiteloin niinsanottujen kovien tieteiden kanssa. Aivan yhtä hyvin Huuhaa-palkinnon olisi vuonna 2006 voinut antaa sotahistoriaa tutkineelle Juhani Tasihinille, joka uskoi Huhtiniemen teloitusten olleen todellisia. Samaten vuoden 2011 Huuhaa-palkinnon olisi voinut antaa dosentti Tarvaiselle tämän Eurabia-teorioista. Näillä palkinnoilla olisi voinut olla paljonkin merkitystä.
Skepsis ry on siis minusta perspektiiviltään aivan liian kapea-alainen. Siinä kohtaa, kun historiaa tai yhteiskunnallisia prosesseja vääristellään surutta ja aivan räikeästi, niin ovatko jotkut horoskoopit, joita ihmiset lukevat lähinnä huvikseen, tosiaan se suurin uhka ihmiskunnalle? Sen lisäksi yhdistyksen piirissä on ilmeisesti ehdotettu Sokrates-palkintoa jollekin Marko Hamilolle, joka suoraan sanoen vaikuttaa minusta lähinnä tärähtäneeltä.
Mutta se pitää todeta, että en minäkään - anteeksi nyt vain kovasti - tuota Rokotusinfoa oikein pysty vakavissani ottamaan.
Kirjoita kommentti
Kommentoi 17 kommenttia