Kansankosiskelijat kilpasilla
Eilen ilmestyneen Satakunnan Kansan paperiversiossa oli uutinen synnyinmaakuntaani kiertäneen vihreiden presidenttiehdokkaan Pekka Haaviston puheesta, jossa hän tuli rinnastaneeksi sikatiloja filmailleet eläinaktivistit "pihoissa hiiviskeleviin uusnatseihin". Toissapäivänä perussuomalaisten presidenttiehdokas Timo Soini puolestaan ilmoitti olevansa "radikaali tasa-arvoihminen", joka saattaisi piipahtaa "vaikka vasemmistonuorten kesäleirillä".
Molempien ehdokkaiden ulostuloilla on totta kai selvä tarkoituksensa toista kierrosta silmälläpitäen. Haaviston on täysin luonnollista kosiskella perinteisesti Keskustaa äänestäneitä rehtejä satakuntalaisia maanomistajia ja tehdä näyttävästi pesäeroa sikatiloja vainonneisiin piilokameraharrastajiin. Haaviston tukijoukkojen luoma messias-kultti on muutenkin jo hurmannut vihreiden kannattajakunnan kovan ytimen riittävän tehokkaasti, joten tärkeintä on, että toisella kierroksella avainasemassa olevat Keskustan äänestäjät muistavat hänet kovana laillisuusmiehenä. Soinin puolestaan kannattaa ilman muuta tehdä pienikin kädenojennus vasemmistonuorten kiljunhuuruisille talonvaltaajille. Toiselle kierrokselle mahdollisesti selviytyessään hän on vastakkain Sauli Niinistön, vasemmistolaisten Suuren Saatanan kanssa, jota vastaan samainen nuorisoporukka viimeksi kampanjoi tunnetulla pelikorttikampanjallaan. Soinin ei varsinaisesti tarvitse esiintyä tämän ryhmän kannalta parhaana ehdokkaana; toista kierrosta silmällä pitäen riittää, että hän on vähiten huono.
Se, miten uskottavana tai toimivana tätä mielistelytaktiikkaa haluaa pitää, on tietysti oma lukunsa. Mutta kuten eversti Max Radl totesi Kotka on laskeutunut -elokuvassa, hölmöhän sitä mies olisi, ellei edes yrittäisi. Toiselle kierrokselle vakavissaan pyrkivän ehdokkaan on hyvissä ajoin pyrittävä varmistamaan paitsi omansa, myös mahdollisimman monen muun kisassa mukana olevan tahon kannatus. Nykyisessä poliittisessa tilanteessa tämä merkitsee myös niiden tahojen mairittelua, jotka eduskuntavaaleissa saatetaan mieltää pahimmiksi mahdollisiksi vihollisiksi, ja joiden poliittinen ohjelma sekä arvomaailma ovat kauhistus.
Monille äänestäjille kampanjointi "koko kansan ehdokkaana" saattaa olla tervetullutta vaihtelua kärkevissä tunnelmissa käytyjen eduskuntavaalien jälkeen. Toisaalta nämä liukuhihnalta tulevat kommentit saattavat myös herättää kysymyksen näiden "koko kansan ehdokkaiden" tosiasiallisesta uskottavuudesta. Eri tahoilla on ounasteltu toisella kierroksella tapahtuvaa väistämätöntä polarisaatiota, mutta tällä haavaa alkaa vaikuttaa siltä, että tulossa voi olla aivan päinvastainen loppupeli. Valtakunnan päämiehen paikasta saattaa hyvinkin kisata kaksi ehdokasta, joiden välillä ei ole mitään poliittista vastakkainasettelua. Tässä kuviossa molemmat haluavat olla "koko kansan presidenttejä", ja tämän todistaakseen he keskittyvät viimeisessä kampanjassaan vain miellyttämään mahdollisimman suurta osaa kansakunnasta. Kilpailu käydään siitä, kuka on lahjakkain sovittelija ja sillanrakentaja. Ajatus toki on hyvä, mutta sen valitettavana seurauksena voi olla siirappia tihkuvin ja kansaakosiskelevin loppukamppailu aikoihin.
Viime kevään eduskuntavaaleja ylistettiin eri tahoilla siitä, että ne toivat "politiikan takaisin politiikkaan". Vaikuttaa siltä, että nämä presidentinvaalit saattavat viimeistään toisella kierroksella vastaavasti viedä politiikan taas pois politiikasta.
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Presidentinvaalit ovat siitä erikoinen poliittinen teatteri, että tässä valitaan poliittisin perustein ansioitunutta henkilöä maan johtoon tehtävään jossa miltei vaatimuksena on puoluepolitiikasta irtautuminen. Haemme siis poliittista johtajaa joka ei ole poliittinen ;)
Kiinnitin huomiotani USA:ssa pyöriessäni, että siellä republikaanien ehdokkaaksi on hyvää vauhtia tulossa ylläri: reippaan raisu homofoobikko, nuorempaa polvea.
Mitähän tämäkin sitten tarkoittaisi?
Sotatutkijalta voisi myös kysyä, mikä on ehdokkaiden kybersota-tiedon ja -asenteen tila?
Heh, minun erikoisosaamistani on 1800-luvun sotahistoria, sekä yleisemmin erilaiset kansainväliset vapaaehtoisliikkeet. Hieman kaukana kybersodasta. Mutta olen kyllä vähän ihmetellen katsellut ehdokkaiden kommentteja maanpuolustukseen liittyen - siis pitäen mielessä sen, että he ovat pyrkimässä puolustusvoimain ylipäälliköksi.
Puolustuspoliittinen keskusteluhan on tällä haavaa vain pelkkää nimien ja käsitteiden tipauttelua. Haavisto on jutellut "Iskender-ohjuksista", ilmeisestikin siinä luulossa, että venäläisen asejärjestelmän nimen tietäminen tekee hänestä äänestäjien silmissä suuren gurun. Niinistö puolestaan on hokenut kaiketikin jostain NATO-tiedotteesta lukemaansa "pooling and sharing" -käsiteyhdistelmää (linkki tässä), vaivautumatta selvittämään mitä hän sillä oikeastaan tarkoittaa. Sitäkö, että tulevaisuudessa Suomessa koulutetaan vain jotain tiettyä aselajia tai puolustushaaraa, ja muissa asioissa sitten turvaudutaan toisiin Euroopan maihin? Taistelusukeltajat koulutetaan Tanskassa, panssarijoukot Saksassa, pioneerit Ranskassa, laskuvarjojääkärit Italiassa, viestimiehet Puolassa, tykkimiehet Ruotsissa ja Suomessa vain pelkkiä sissejä?
Eli aika surkeaa katseltavaa on. Ainoa linjansa selväksi tehnyt tuntuu olevan, ironista kyllä, Arhinmäki, joka ajaa aseistariisuntaa. Ei sen puoleen, hän kyllä toisaalta puhuu sentään myös siitä kybersodasta.
Ehdokkaista osa on käynyt valtakunnallisen maanpuolustuskurssin jatkokursseineen ja se antaa valmeudet keskustella.
Koska kurssiin sisältyy aika lailla kertausta, tieto päivittyy.
Kurssi kestää sen verran pitkään, että osallistujilla on tilaisuus syventää riittävästi.
Kurssin tärkein "havaintoväline" on tuo kovasti kuuluksi tullut UTVA.
Nokian tuleva hallituksen pj on eräs suosittuja luennoitsijoita.
Kurssin avaa tavallisesti joko ministeri, presidentti tai PVO:n komentaja.
kosiskelut vittuun. Mulle ainakin riittää että on EU-vastainen!!!
Not joo, köyhän Suomen ei kyllä paljon muuhun kannata keskittyä kuin sisseilyyn. Tuosta taktiikasta saadaan ehdottomasti paras hyötysuhde kunhan siviilitappiot unohdetaan. Muistaakseni Neuvostoliitonkin stragedit olivat joskus sitä mieltä, että aluepuolustus on vaikeaa, ellei jopa mahdotonta puhkaista. Hyvin tuo on näyttänyt toimivan Afganistanissakin sekä neukkuja että suurta saatanaa vastaan.
Toisaalta muutaman Nokialta lemput saaneen nörtin palkkaaminen ei kovinkaan suuri kustannuserä ole. F-Securelta saattaisi muutama vinkki irrota ihan isänmaallisessa hengessä nimellistä korvausta vastaan. Todella tyhmää on, jos tuollaiseen kyberuhkaan ei tosissaan varauduta. Tuossa toiminnassa kun pikkurahalla voidaan saada isot säästöt. Toisaalta puolustuvoimia ei välttämättä hirvittävästi kiinnosta siviilien sodanaikainen hyvinvointi. Ymmmärrettävistä syistä se priorisointi on jossakin ihan muualla sodan aikana.
Jukka: jos katsot Nokian hallituksen pj:ksi ehdolla olevan CV:a, huomaat, että SA-INT on aika lailla jo yhteistyössä.
Jos googletat nimen Aki-Mauri Huhtinen, vieläkin enemmän avautuu.
Arvelen, että Suomen PVO on eräs parhaiten Kyber-taistoon varautuneista maailmassa.
Järkyttävää huomata omia spontaaneja tunneperäisiä assosiaatioita. Tällä kertaa Soinin kommentti vasemmistolaisten kesäleirille menosta aiheutti sellaisen. Häpeän hallitsemattomia ajatuksiani.
Kun on halu niin kerro vain suoraan, saahan nainenkin tunteensa ilmaista, ymmärrän tosin halusi laadun.
Paha juttu, Taru. Itselleni kävi samoin. Onneksi tämän kummelimaisen lausuman takana oli kuitenkin juuri Soini. Tiedä, pitäisikö Jalosta syyttää lauseen muotoilusta ja assosiaation aiheuttamisesta.
Voinko siis ulkoistaa assosiaationi hyvällä omallatunnolla Soinin ja Jussi Jalosen aiheuttamaksi.
Heh, minä en ole nyt ihan selvillä mistä assosiaatiosta te puhutte? Saa kertoa sähköpostissakin jos ei julkisesti rohkene, tuossahan on osoite sivupalkissa.
En siis voi ulkoistaa vaan itse joudun assosiaationi kantamaan.
Koeta Taru kestää. Ota ristisi, kohota katseesi ja jatka matkaa...
heh. itekin mietin, miten sen ajatuksen pukisi sanoiksi. Mutta ei sitä kehtaa...
Ei kai siinä mitään häpeämistä ole ole mielikuvat elävät kollektiivisessa alitajunnassa. Persujen kanssa vaan saa aina ihmetellä miksi heillä on kyky ikään kuin tahattomasti astua näihin miinoihin. Ihminen on sellainen että pieni kauhun väristys herättää imua. Persut ovat äärettömän taitavia tämän efektin hyödyntäjiä.
http://suburbian.vapaavuoro.uusisuomi.fi/viihde/93271-pikku-timo-ratsast...
siinä kuvassa leirivierailijalla on vielä kruunu päässä.
Minullekin tuli ensimmäiseksi mieleen Utöyan leiri. Assosiaatioon myös johdatti pihoilla hiiviskelevä uusnatsi.
Eivätköhän nämä teidän "suvaitsevaisten" assosiaatiot kerro kuinka täynnä sokeaa vihaa ja pihalla te olette reaalimaailmasta.
Usko tai älä Ulrike, mutta se viha mitä minussa on ei todellakaan ole sokeaa vaan varsin fokusoitua. Jos miekka on otettava tupesta, on parempi lyödä yksi oikein kohdistettu isku kuin huitoa sokeasti pitkin katuja. Itsensä ja toimintansa hallitseminen ja suuntaaminen hyviin ja oikeisiin asioihin auttaa myös vihaisuuteen, omaan ja muiden. Kannattaisi ehkä kokeilla joskus.
Mitä reaalimaailmaan tulee niin Utöya oli totisinta totta, toisin kuin kuvitelmasi suvaitsevaiston sokeasta vihasta. "Maahanmuuttokriittisten" sivustojen ohjeet kuinka kiusata suvaitsevia herjauskampanjojen, pilkan ja sabotaasien avulla sekä terrorisoida maahanmuuttajia erilaisin väkivaltarikoksin ovat totta. Suvaitsevaisten en ole huomannut sellaisia ohjeita jakelevan kannattajilleen.
Liljalle pieni yleissivistyksen oppitunti: assosiaatiot eivät ole reaalimaailmaa eivätkä aina edes ammenna olemassaoloaan millään lailla reaalimaailmasta.
Soini ainakin ylen mukaan näyttää olevan huolissaan takalaudan vuotamisesta. Saa nähdä millaisia halausoperaatioita ennen ensimmäistä kierrosta vielä tehdään.
Oliko Soinin puhe Turun vaalitilaisuudessa omalle laumalleen jo hätähuuto? Kovasti hän moitiskeli kannattajiaan kannatuksen puutteesta. Paradoksi sinänsä, mutta paimenen yritys johdattaa laumaansa kuivahtaneille kotinurmikoille, saattaa alistetuissa lampaissa synnyttää sekä syyllisyyden että vastarinnan, ellei jopa kapinan!
Minusta Soinin puhe oli pelottava, suorastaan diktatuurimainen haltuunotto! Vain koppalakki puuttui!
Lisäksi puheenjohtajansa suulla huudettuna, perussuomalaisten olisi korkea aika lähteä etsimään johtajalleen lisää lampaita myös muiden karsinoista.
Niinistöltä paha moka kieltäytyä tapaamasta presidenttinä Tiibetin hengellistä johtajaa Dalai-lamaa.
Kuten muuten kaikilta muiltakin ehdokkailta...
Paitsi että kukaan ei kieltäytyisi tapaamasta miestä, mutta Kiinan naamaan sylkemistä kaikki kavahtavat, mikä on ymmärrettävää. Välien katkaisu Kiinan kanssa näet olisi edessä, jos Dalai Lama saisi valtiollisen vastaanoton Suomessa.
Kysyä sopii, kannattaisiko. Sen ymmärtävät kaikki, Soinia ja Haavistoa myöten.
Kornilta tuntuu, kun poliitikko, kansan kosiskelija, moittii toista populistiksi. Ruoskii siis itse itseään.
"Jos tämä sukupolvi myy vaikutusvallan, itsemääräämisoikeuden ja itsenäisyyden tämän maan rajojen ulkopuolelle, miten se saadaan takaisin, Soini kysyi puhujapönttöä paukuttaen."
Toivottavasti Soini tarkoittaa tuolla EU-kritiikillään myös Suomen suhdetta Kiinan ihmisoikeuspolitiikkaan.
Kiinnitin samaan asiaan huomiota, kun Kauniston Timo raportoi vaalitilaisuudesta, jossa aiheena oli Keskustan ja Vihreiden yhtäläisyydet. Laillisuusnäkökulmasta Haaviston kanta kuitenkin on aivan vastaava, sovitteleva, kuin on hänen muukin toimintansa.
Minusta vaalien mielenkiintoisin aspekti on sen vaikutus puolueiden äänipotentiaaliin. Haavisto on mahdollistamassa sen, että Vihreillä on kunnallisvaaleissa tosiasialliset mahdollisuudet saada listoja maakunnissa täyteen. Vastaavasti Väyrynen saattaa palauttaa Suomen Keskustan suureksi puolueeksi, mutta äänet tulevat vanhemmista äänestäjäryhmistä. Keskustan perusongelma, joka on demografian aiheuttama äänestäjäkato, luultavimmin syvenee.
Me teemme Paavosta, Väyrysen Paavosta presidentin.
Minä sovinistirasisti nostan toiselle sijalle Essayahin ja Haaviston, ilmitulleiden älykkyyksiensä ansiosta.
Tosin nainen presidenttinä nyt riittäisi hetkeksi aikaa.
Presidentinvaaleissa on kannatusta saatava laajemmalta pohjalta kuin muissa vaaleissa, minkä voi katsoa sisältävän tietyn ristiriidan mutta mielestäni tätä ristiriitaa ei kuitenkaan ole: poliittisen toimijan tulee aina laajentaa kannatuspohjaansa ja tässä painoarvo on tietenkin niissä henkilöissä, jotka ovat aiemmin olleet erimieltä poliittisesti. Presidentinvaaleissa kaikkien ehdokkaiden on oltava entistä aktiivisempia "poikkitieteellisesti".
Assosiaatiot Timo Soinin mahdollisesta vierailusta Vasemmistonuorten leirille liittyen mielisairaaksi todetun rikollisen Norjassa tekemään joukkomurhaan on kyllä törkeyden huippu. Lokaa on aina heitetty vaalien alla, mutta tämä menee jo hyväksyttävyyden rajan yli...
Assosiaatiot eivät voi olla törkeyden huippu.
Ne leijuvat ilmassa ja Soini käyttää niitä tietoisen epätietoisesti. Kieli on koko ajan täynnä piiloviittauksia. Perujen yksi päätaktiikka on elää taburajoilla, koska se on kiehtovaa. Minusta heidän taktiikasta pitää saada puhua tämän blogin aihe on juuri erilaiset vedot kampanjoinnissa.
Pakko sanoa, että juuri tuo "assosiaatio" itsellänikin tuli mieleen leirivierailusta. Soini on poliittisen viestinnän mestari, joten on vaikea uskoa tuon olleen vahingossa sanottu juttu. Kysymys kuulukin mitä Soini halusi tällä lausahduksella oikein viestiä? Oliko se suunnattu omille kannattajille vai vieraille?
Vai halusiko Soini tahallaan herättää tuon mielleyhtymän, jotta voidaan taas uhriutua ja valittaa kuinka kaikki kiusaavat heitä?
Jotenkin en usko lausuman tahallisuuteen tällä kertaa. Sitaattihan menee näin: "Se näkyy siinä, että ottaa kantaa ja menee eri näköisiin tilaisuuksiin. Mä saattaisin olla jopa vasemmistonuorten kesäleirillä, jos sinne minut kutsuisivat."
Otsikosta tuli minulle tismalleen sama assosiaatio kuin ilmeisen monille muillekin.
Sini, olet mielestäni oikeilla jäljillä, persut vetoavat aina "tabuihin", koko ideologian perusajatus on "tästä ei saa Suomessa puhua"-tematiikka. Tämähän ei pidä paikkaansa, Suomessa saa puhua ja puhutaan kyllä miltei kaikesta. Ai niin, suomalaisesta perheväkivallasta puhuminen on monille tabu, jostain syystä erityisesti perussuomalaisten kannattajille.
Muuten, en kyllä haluaisi ajatella että Soinin heitto "vierailusta vasemmistolaisten kesäleiristä" oli tarkoituksellinen. Se olisi jo liikaa! Toisaalta Soini on muiden tavoin kollektiivisen tajunnan "armoilla", ei Soinikaan voi hallita assosiaatioitaan.
Johtopäätös:
suvaitsevaiston pitäisi alkaa vouhottaa perheväkivallasta.
Assosiaatiot Timo Soinin mahdollisesta vierailusta Vasemmistonuorten leirille liittyen mielisairaaksi todetun rikollisen Norjassa tekemään joukkomurhaan on kyllä törkeyden huippu. Lokaa on aina heitetty vaalien alla, mutta tämä menee jo hyväksyttävyyden rajan yli..
Oliko muuten kukaan maininnut, että "assosisaatio" olisi tuo mainitsemasi ennenkuin sen kirjoitit? Jos ei, mistä se sinulle tuli mieleen?
Jussi Jalonen:
Toiselle kierrokselle mahdollisesti selviytyessään hän on vastakkain Sauli Niinistön, vasemmistolaisten Suuren Saatanan kanssa, jota vastaan samainen nuorisoporukka viimeksi kampanjoi tunnetulla pelikorttikampanjallaan. Soinin ei varsinaisesti tarvitse esiintyä tämän ryhmän kannalta parhaana ehdokkaana; toista kierrosta silmällä pitäen riittää, että hän on vähiten huono.
Itselleni oli keväisten eduskuntavaalien jälkeen suuri järkytys, että jotkut vasemmistolaiset avoimesti ilmoittivat mieluummin lähtevänsä yhteistyöhön Perussuomalaisten kuin Kokoomuksen kanssa. Ruotsissa sentään kaikki puolueet kykenivät olemaan yhtä mieltä siitä, ettei ääriaineksille anneta senttiäkään siimaa ja niin kauan kuin Perussuomalaisissa näitä aineksia suvaitaan, olisi samoin pitänyt toimia myös Suomessa. Tämä sanottuna, Perussuomalaisissa on tietysti monia aivan kunnioitettavia poliitikoita, mutta kaikki he joutuvat jollain tavalla hyväksymään puolueen äärioikeistosiiven touhut.
Voi tietysti olla, että olen itse vain tällainen naivi porvaripoika, joka ei käsitä sitä loputonta vihaa, joka vasemmistolaisleirissä lahta.. anteeksi porvareita kohtaan tunnetaan. Silti olin ja olen edelleen aika järkyttynyt siitä, että suvaitsevaisuuden ja moniarvoisuuden puolestapuhujat liittoutuisivat mieluummin maahanmuuttokriitikoiden kuin porvareiden kanssa. Ainakin tuli selväksi, että vastakkainasettelu ei todellakaan ole ohitse ja perinteinen oikeisto-vasemmisto jakolinja voi olla kaikkia muita tärkeämpi kun tiukka paikka tulee eteen.
@ Antti Mikkola
*
*
Ehkä kyse on siitä yksinkertaisesta ymmärryksestä, että Suomi-niminen valtio on perustettu suomalaisten ihmisten edunvalvontakoneistoksi. Se EI siis ole muun maailman sosiaalitoimisto. Sekä vasemmistossa ja oikeistossa on ihmisiä, joille tuollaiset yksinkertaiset elämän ja elämisen realiteetit ovat itsestäänselvyyksiä.
Antti Mikkola kirjoittaa:
"Itselleni oli keväisten eduskuntavaalien jälkeen suuri järkytys, että jotkut vasemmistolaiset avoimesti ilmoittivat mieluummin lähtevänsä yhteistyöhön Perussuomalaisten kuin Kokoomuksen kanssa."
Tästähän tuli Uudessa Suomessa kirjoittaneeksi Kirsi Pihlaja (linkki). En nyt tiedä, mitä ihmeteltävää siinä on, koska Kokoomus itse samaten aloitti ne hallitusneuvottelut Perussuomalaisten kanssa.
Suomessa näyttäisi olevan vähän sellainen kehitys, että monet puolueet ovat parhaansa mukaan yrittäneet hyötyä Perussuomalaisista tavalla tai toisella. Pihlaja on tuossa kirjoittanut, miten vasemmiston näkökulmasta Perussuomalaiset ovat mahdollinen yhteistyökumppani perusturva- ja verotusasioissa. Vastaavasti sitten Kokoomuksessa on haluttu nähdä Perussuomalaiset uutena voimana, jolla murtaa vasemmiston valta ammattiyhdistysliikkeessä.
"Ainakin tuli selväksi, että vastakkainasettelu ei todellakaan ole ohitse ja perinteinen oikeisto-vasemmisto jakolinja voi olla kaikkia muita tärkeämpi kun tiukka paikka tulee eteen."
Presidentinvaaleissahan on tulossa väkisinkin sellainen tilanne, että vasemmistolla ei ole omaa ehdokasta toisella kierroksella. Veikkaisin, että sillä voi olla toisaalta passivoiva vaikutus, toisaalta taas ehkä taktista äänestämistä suosiva vaikutus, kun SDP:n ja Vasemmistoliiton kannattajat saattavat äänestää vähiten epämieluisaa ei-sosialistista ehdokasta. Euroopan maissahan on näitä kampanjoita ollutkin, esimerkiksi Ranskan vasemmistohan totesi Chiracin ja Le Penin kamppailun aikana, että "parempi äänestää koleraa kuin ruttoa".
Minä kyllä veikkaisin, että eniten voi ratkaista myös alueellinen jakolinja. Siinä kohtaa, jos vaalien kakkoskierroksella onkin kaksi kaupunkilaisehdokasta, niin avainasemassa ovat maaseudun äänet. Se tarkoittaa sitä, että ehdokkaiden kommentit vaikkapa aluepolitiikasta ja maataloudesta ovat heti suurennuslasin alla. Tämä voi kuulostaa hassulta, muttei se yhtään sen merkillisempää olisi kuin viime vaaleissa, joissa puhuttiin jopa TUPO-ratkaisun tulevaisuudesta, vaikkei sekään presidentin valtaoikeuksien piiriin kuulunut.
Tjaa, kun tätä ajattelee pitempään, niin oikeastaan minusta tuntuu, että ainoa rehellinen mahdollisuus kunnon polarisaatioon toisella kierroksella on siinä, jos vastakkain ovat kaupungin ja maaseudun ehdokkaat. Eli käytännössä Niinistö ja Väyrynen. Soinilla on äänestäjäkuntaa maaseudulla, mutta kyllä minä hänet lasken enemmänkin kaupunkilaispopulistiksi.
Vakiintuneessa monipuoluejärjestelmässä on ihan normaalia, että koalitiot muotoutuvat alati uudestaan ja yhteistyö määräytyy hieman eri tavoin riippuen siitä, mikä asia on kysymyksessä ja tapetilla. Vanha oikeisto-vasemmisto-jako on nykyään lähinnä imagopolitiikkaa, kun "luokat" entisessä mielessä eivät enää ole olemassa.
Entisistä työläisistä on tullut taloudelliselta asemaltaan, elämäntavoiltaan ja arvoiltaan keskiluokkaista petit-bourgeoisieta, aktiivisosialistit ovat etuoikeutettua gauche-caviar-eliitiä ja vanhanaikainen äärioikeisto yhdistyy white thrash -tyyliin.
Suurinta taloudellista vapautta eivät suinkaan kannata yläluokkaiset ökyt joiden rikkaus pohjaa valtion sääntelyllä ylläpidettyihin rakenteisiin ja etuoikeuksiin, vaan melko vaatimattomasti elävät mutta nopeimmin muuttuvilla aloilla toimivat nörtit. Suurinta sääntelyä eivät kannata ne, jotka ajavat köyhien ja syrjäytyneiden asiaa, vaan ne, jotka pitävät kiinni saavutetuista eduista.
Näkyyhän muidenkin demokraattisten maiden vaalikampanjoissa ideologioiden
puuttuminen. Siksi ei monille ole ollenkaan helppoa löytää sopivaa ehdokasta. Varsinkin kaksipuoluejärjestelmissän käydään vaalikampanjat täysin toisen tontilla, ja useampien puolueiden välilläkin kalastellaan enimmäkseen rajan väärällä puolella.Kuten Jussi Jalonen osittaa tässä, on tapa tulllut Suomeenkin.
Perussuomalaisten ja Vasemmistoliiton yhteisenä propagandavalttina on ns. köyhien puolustaminen. Sillä Soini pystyykin saamaan suuren osan vasemmiston äänistä toisella kierroksella. Ikävä kyllä.
Perussuomalaisten pj. Timo Soini ei missään tapauksessa puolusta köyhiä ja syrjäytyneitä, hän vetää omaa uraansa ylös heidän kustannuksellaan. Kyllä nyt olisi korkea aika tunnistaa tuo vähäosaisten hyväksikäyttö oman glamourinsa viitekehyksessä.
En tiedä, kuka tai ketkä näitä tekstejä lukee, mutta Soinin esiintyminen ns. joukkojensa kokoojana mm. Turun vaalitilaisuudessa, oli ennennäkemätön ihmisten aliarviointi heidän kyvystään arvioida, kenet haluavat presidentiksi. Hän komensi eduskuntavaaleissa puoluettaan äänestäneitään itsensä kannattajiksi! Miettikäää hyvät ihmiset, mitä tuommoinen komentelu merkitsee!
Nyt, Soinin tavoite on ehdoton presidenttiys - kansalla ei sitten olekaan niin väliä.
Vallan kyseessä ollen, myös kansan on hyvä olla tietoinen, kenelle äänensä antaa.
Presidenttinä Soini käyttäisi valtaa, joka ei millään tavoin auttaisi häntä äänestäneita.
Kohtuutonta on liittää yksittäisen sairaan teot mihinkän puolueeseen.
Onko perheeni ja sukuni vastuullisia teoistani? Tai minä heidän?
No jos se on kohtuutonta sinun pitää syyttää Soinia siitä että nostaa tämän lähes unohtuneen teeman esiin. Tai lakata itse huomauttamasta ohi kiitävistä assosiaatioista.
Huomena on uudet puheet; meistä jokainen vaikuttaa siihen mitkä puheenaiheet ovat tapetilla.
Mihinkäs se kosiskelu kuuluisi jos ei vaaleihin? Jokaínen pitää hauskaa omalla tyylillään ja ehdokkaille valitettavasti tuollainen tyyli tällä hetkellä istuu ns. kuvioihin. Itse kosiskelisin mieluummin kymmenkunta vuotta itseäni nuorempaa neitokaista äänestäjien sijasta, mutta minä en onneksi olekaan poliitikko.
Mitä sitten eversti Max Radliin tulee, niin kyseisellä käskyttäjällä ei tyypilliseen poliitikkotyyliin ollut omaa takapuoltaan ojassa. Steinerhän se miehineen sitten loppupeleissä sen "poliittisen" vastuun kantoi. Tässä pelissä me valitettavasti olemme se Steinerin miehistö. Kaulaa myöten ollaan siis siinä kukkasessa, jonka lehmä eilen söi, äänestettiin sitä sitten miten vain.
Poikela kirjoittaa:
"Mitä sitten eversti Max Radliin tulee, niin kyseisellä käskyttäjällä ei tyypilliseen poliitikkotyyliin ollut omaa takapuoltaan ojassa."
Olipas. Radl nimenomaan teloitettiin elokuvassa Himmlerin käskystä.
Kristallipallosta lisää kansankiihotusta:
Asia on niin, että se kenelle Lipponen testamenttaa äänensä toisella kierroksella tulee häviämään toisen kierroksen.
Ehdotan että pressanvaalit pidettäisiin kerran vuodessa. Saataisiin mediallekin lisää hehkutettavaa. Se olisi kuin joulun odotusta, kun joka vuonna pääsisi äänestämään jonkun apinan kansan arvojohtajaksi. Sitten ei myöskään ottaisi niin pahasti päähän jos tulisi äänestettyä jotain uuvattia joka osoittautuukin ihan dildoksi.
Minun sympatiat menevät Sari Essayah:lle, ainoa ehdokas jolla on munat, eikä tuhlaa kaiken aika mielistelyyn..
Ae? Ittehän sä haluaisit maksullisia hupakoita, näin sä olet muistaakseni tuonut ilmi.
Miten toi menee yksiin sen kanssa, että alat symppaamaan kristillistä, joka ei satavarmasti hyväksy peffan myymistä?
Jussi Jalonen, presidenttiehdokkaiden "ristiriitainen" esiintyminen ei ole ollenkaan kummallista. USA:ssa on jo vuosikymmenet tiedetty kuinka ehdokkaista ja presidenteistä tulee hyvin pian omien poliittisten vastustajiensa vankeja jja myöhemmin suorastaan näiden asiamiehiä. Demokraatti vannoo isänmaallisuuttaan ja patrioottisuuttaan ja republikaani (esim. Reagan Kaliforniassa)saattaa retoriikastaan huolimatta olla käytännössä hyvinkin vapaamielinen.
Meillä takavuosina ihmeteltiin samalla tavalla kuinka Ilkka Kanerva vannoi edistyksellisyyttään ja neuvostoystävällisyyttään. Demarien vasempaan linjaan alunperin kuulunut Erkki Liikanen istuskeli valokuvissa kesämökin rappusilla vannoen patrioottisuuttaan ja maanpuolukseen myönteistä suhtautumistaan.
Joten ei suinkaan mitään uutta auringon alla. Liehakoimalla vastapoolin kannattajia yritetään leikata terä kritiikiltä. Samalla tosin poliitikkojen uskottavuus saattaa olla kyseenalainen. Mutta ehkä kyse on siitä, että vuosien mittaan poliitikko samaistuu muihin poliitikkoihin ja establismentiin vieraantuen omista juuristaan. Ehkäpä juuri oikeistolaisen on helppo lopulta kyllästyä oikeistolaisuuteen ja vasemmistolaisen vasemmistolaisuuteen.
Ei siinä tietysti mitään merkillistä olekaan, mutta Suomessa se saattaa yltyä astetta kierommaksi, koska meillä ei ole kaksipuoluejärjestelmää.
Viime vaaleissa sentään oli kohtalaisen selvä jaottelu, jossa vastatusten oli oikeiston ja vasemmiston edustaja. Sen seurauksena sitten pinnalla oli jopa tulopolitiikka ja ammattiyhdistysten rooli. Mutta näissä vaaleissa on melko varmasti kierroksella kaksi porvaria - ja todetaan nyt, että lasken Haaviston porvarilliseksi ehdokkaaksi Suomessa sovelletulla poliittisella mittapuulla, mutta Soinia en.
Tämä saattaa sitten aiheuttaa tiettyjä aivan uudenlaisia merkillisyyksiä, kun ehdokkaat kisaavat toisaalta hajallaan olevan ei-sosialistisen kentän äänistä, toisaalta vasemmiston äänistä. Puuttuu enää Niinistön kommentti siitä, miten lakko-oikeus on pyhä ja ammattiyhdistysten kanneoikeuttakin voisi edes harkita. Haavisto puolestaan voisi seuraavaksi ilmoittaa, että kyllähän sinne Lappiin olisi pari kaivosta hyvä louhia, koska työpaikat painavat vaakakupissa enemmän kuin jotkut suolammet.
Mielenkiintoista ja opettavaista on seurata näihin presidentinvaaleihin liittyviä blogistien avauksia ja yrittää etsiä puolueetonta pohtijaa.
Olen luultavasti muutaman tähän mennessä bongannut, mutta huomattavan hauskaa on lukea epätoivoisuutta lähestyviä vetoomuksia, uhkailuja, pelottelua , ivailua ja kaikkea muuta siltä väliltä omaa ehdokasta puffatessa ja samalla yrittäen kirjoittaa niin, että vaikuttaisi puolueettomalta ja ajaisi koko Suomen asiaa propagandallaan.
Omia mieltymyksiä on vaikea peittää ja alitajuiset antipatiat pulpahtavat taitavilla pinnistäjilläkin pintaan lähes huomaamatta.
"Ehdokas xx on taitavin, mutta ehdokas xx on jostain kumman syystä toistaiseksi vielä edellä gallupeissa, joihin vaikuttavat monet tekijät ja blaa blaa..."
Mielikuvavaalit ja sillä selittyy suurin osa tähän mennessä nähdystä sohlauksesta, josta hyvä esimerkki Anna-Kaisa Hermusen tämän aamun Iltalehdessä Paavo Lipposeen kohdistama kritiikki kuolleen vaimon sairaudella ratsastamisesta.
Viisaimmat ymmärtävät viimeisen kappaleen esimerkillisen merkityksen.
Kas vain, pitää laittaa ruksi seinään. Allekirjoitan nimittäin tuon Jalaginin kommentin täydellisesti.
Kirjoita uusi kommentti
Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja
Kommentoi 60 kommenttia