Vasemmiston kertakäyttöäänet
Helsingin Sanomat on viime aikoina päättänyt tehdä parhaansa osoittaakseen oikeiksi aiemmat aavistukseni lehden Pekka Haavistolle myönteisestä linjasta näissä presidentinvaaleissa. Hesarin toimittajiin lukeutuva Unto Hämäläinen on tämänpäiväisessä blogissaan esittänyt - luonnollisestikin vain ajatusleikkinä, koska kyseessähän on puolueeton tiedotusväline - pohdiskelun Haaviston mahdollisuuksista toisen kierroksen kakkoskisaajana. Hämäläisen teksti kehottaa harkitsemaan "punavihreitten voimien kokoamista jo ensi kierroksella", sekä käytännössä kehottaa avoimesti taktiseen äänestämiseen periaatteellisen äänestämisen sijasta. Kirjoitus edustaa tiedotusvälineiden harjoittamaa politiikan manipulointia räikeimmillään.
Hämäläisen kommentti "punavihreiden voimien kokoamisesta" on erikoinen. Totta kyllä, Helsingin Sanomien virallisen vihreän ehdokkaan kannattajat ovat ensimmäisen kierroksen aikana yrittäneet vedota vasemmistolaisiin äänestäjiin parhaansa mukaan. Menetelmät ovat tosin näin ulkopuolisen politiikan tarkkailijan silmissä vaikuttaneet varsin huvittavilta. Haaviston ilosanomaa on julistettu kampanjalla, joka on ajoittain muistuttanut kaksisuuntaista mielialahäiriötä. Toisaalta on riemuittu avoimesti kaikista Haaviston taakse asettuneista vasemmistolaisista kannattajista, toisaalta taas saatu suoranaisia raivokohtauksia Arhinmäen kommenteista. Hämäläisen tekstin erikoisuus on se, että hän on esittänyt myös SDP:n äänestäjien asettumista Haaviston taakse, ties mistä syystä. Paavo Lipposen ja Vihreiden välit ovat olleet jo lähtökohtaisesti koleat, mutta eipä SDP:n toisellakaan laidalla ympäristöpuoluetta kohtaan sympatioita ole tunnettu.
Kummalliseksi ajatuksen Haavistosta "punavihreiden voimien kokoajana" tekee nimenomaan se, ettei hän suoraan sanoen vaikuta järin "punavihreältä", mitä ikinä tällä käsitteellä nyt sitten halutaankaan tarkoittaa. Tosiasiassa hän on omien havaintojeni mukaan tullut näissä vaaleissa kampanjoineeksi hyvin selvästi ja avoimesti vapaamielisenä edistyksellisenä porvarina, näin perinteistä suomalaista määritelmää käyttääkseni. Tästä on tietysti seurauksena se, että vaikka vasemmiston äänet epäilemättä kelpaisivatkin Haavistolle ensimmäisellä kierroksella, niin toiselle kierrokselle tultaessa ne kuitenkin menettäisivät merkityksensä.
Mikäli vaalien toinen kierros tosiaan käytäisiin Sauli Niinistön ja Pekka Haaviston välillä, olisi varsin luultavaa ettei kumpikaan tekisi mitään aloitteita vasemmistolaisten äänestäjien suuntaan. Niinistön kannalta asia olisi yhdentekevä, koska vasemmistopuolueiden kannattajat - SDP:n tyyrpuurin laita poislukien - eivät kuitenkaan äänestäisi häntä. Haaviston kannalta taas avainasemassa olisivat Keskustan ja Perussuomalaisten kannattajat. Olisi hyvin hankalaa yhdistää vasemmistolaisille mieluisia teemoja tämän kohderyhmän kosiskeluun. Lisäksi, kuten on jo havaittu, Haavisto on valmis pelaamaan jo ensimmäisellä kierroksella populistista riskipeliä tehdäkseen itsestään hyvissä ajoin nimenomaan näille keskiryhmille mieluisamman vaihtoehdon. Erityisen tärkeää tämä on, koska - kuten sanottu - vasemmistolaiset eivät kuitenkaan Haaviston mahdollista toisen kierroksen kilpailijaa äänestäisi, mutta Keskustan ja Perussuomalaisten kohdalla saattaisi kallistuminen Niinistön suuntaan olla mahdollista.
Hämäläiseltä ja monilta muilta "punavihreää yhteistyötä" Haaviston nimissä ajavilta kirjoittajilta on siis jäänyt olennaisin asia oivaltamatta. Vasemmistolaisten äänet olisivat Vihreiden ehdokkaalle viime kädessä vain kertakäyttötavaraa ensimmäiselle kierrokselle. Toisella kierroksella ratkaisun tekisivät Keskustan ja Perussuomalaisten äänestäjät. Tämän seurauksena Haavisto melko varmasti vetäisi toisella kierroksella aivan yhtä porvarillisen ja vielä nykyistäkin kauempana niinsanotusta "punavihreydestä" olevan kampanjan. Kokoomuksen ja Vihreiden ehdokkaiden suoriutuessa toiselle kierrokselle sopisi molemmille paremmin kuin hyvin, että kaksissa viime vaaleissa presidentti Halosen kannattajakunnan ytimen muodostaneet jäisivät kaikessa rauhassa vaikka kotiin nukkumaan.
Toisin kuin Hämäläinen luulee, näissä vaaleissa ei kisaa käydä oikeisto-vasemmisto-akselilla, joten kuvitelmat polarisaatiosta voi unohtaa. Varsinainen kamppailu käydään porvarillisten ehdokkaiden välillä, aivan kuten vaikkapa vuonna 1937. Tässä kuviossa vasemmiston äänillä on vain symbolinen arvo. Mitä taas tulee toimittaja Hämäläisen toiveisiin siitä, että kansalaiset äänestäisivät taktisesti, niin omasta puolestani toivoisin että itse kukin äänestäisi tai olisi äänestämättä omantuntonsa mukaan, sekä porvarit että vasemmistolaiset.
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Mielenkiintoista pohdintaa Jussi Jaloselta. Olet mielestäni täysin oikeassa tuossa määritelmässäsi Haavistosta: "vapaamielinen edistyksellinen porvari". Miksiköhän hän sitten on Vihreiden jäsen? Onko niin, että niissä joukoissa on ollut helppo erottua ja saada haluamiansa tehtäviä? Vai onko joku ominaisuus - esimerkiksi kehitysmaiden tuntemus tai auttamisen halu - vienyt sellaiseen puolueeseen, jossa ehkä enemmän kiinnitetään huomiota tällaisiin asioihin? Vai villi nuoruus?
Äänestää aion omantuntoni mukaan.
Vihreäthän ovat käytännössä se "vapaamielinen edistyksellinen porvaripuolue", tietysti niillä ympäristöpainotuksillaan. Jatkumo ei ole suora, mutta aika selkeä kuitenkin.
Vanhoista vaikuttajista ainakin Ville Komsi ja Osmo Soininvaara olivat aikoinaan liberaalien toiminnassa mukana tavalla tai toisella, ja samoin Helsingissä se viimeinen liberaalien valtuutettu vaihtoi lopulta vihreiden ryhmään. Uusi puoluejohtaja Niinistö on niin ikään julistanut vihreät peräti "ståhlbergilaisen edistyksen" manttelinperijöiksi, ja Ståhlbergin on Haavistokin nimennyt esikuvakseen.
Ei vihreät mitään porvareita ole, vaikka puolueeseen joku Soininvaara ja Kasvi mahtuukin. Kaikki jotka oikeasti haaveilevat näiden vaalien voitosta yrittävät vain profiloitua keskustaan, ja kaiken huipuksi juuri se tuntuu suomalaisiin tehoavan. Jalosen parin viime kirjoituksen tyylistä saa sen kuvan, että Väyrysen putoaminen pelottaa kauheasti, vai uskotko vielä Lipposella olevan mahdollisuuksia?
Demareja perinteisesti kannattanut HS, mukaan lukien Hämäläinen joka muistaakseni on demari, näyttävät sen toivon menettäneen koska yrittävät koota voimia Haaviston taakse. Ei siksi että Haavisto olisi porvari, vaan siksi että hän on vasemmistolaisista se, jolla on parhaat mahdollisuudet toiselle kierrokselle. Totta kai jokaisen sellaisen kannattaa taktikoida, joka ei halua toista kierrosta käytävän Niinistö vs Soini tai Niinistö vs Väyrynen -akselilla.
Anis Harran kirjoittaa:
"Demareja perinteisesti kannattanut HS, mukaan lukien Hämäläinen joka muistaakseni on demari..."
Hämäläinen on minun tietääkseni kylläkin entinen Kokoomusnuorten puheenjohtaja. Hänen nykyisestä jäsenkirjastaan minulla ei ole tietoa, mutta Helsingin Sanomien luonnehtiminen SDP:n äänenkannattajaksi on kyllä nähdäkseni jo varsin kaukaa haettua. Samoin on Haaviston luonnehtiminen vasemmistolaiseksi.
Ehkä muistikuva sitten oli väärä, oikodemareita ja vasukokkareita on niin vaikea erottaa toisistaan. Tsekkasin wiggestä ja näinhän se oli että Unto oli 80-luvulla kokkari mutta eronnut. Vihreät taas useimmissa kysymyksissä kyllä vasemmalla. Ellet sitten tarkoita porvarilla ei-ruumiillista työtä tekevää keskiluokkaista cityliberaalia.
Anis Harran kirjoittaa:
"Ellet sitten tarkoita porvarilla ei-ruumiillista työtä tekevää keskiluokkaista cityliberaalia."
En yksinomaan, mutta, heh, eikö tuo tavallaan ole suorastaan eräs niistä klassisista määritelmistä?
Jaa-a. En tiedä missä asustat, Anis, mutta täällä Tampereella kun lampsii Keskustorilla niiden vaalikoppien ohitse, niin kyllä Arhinmäen kioskin edessä on aika känsäkouraista porukkaa.
On siinä toki myös sellaisia nuoria sällejä, jotka eivät liene kovin paljoa ruumiillista työtä tehneet - tai ylipäätään mitään työtä - mutta sana "keskiluokkainen" ei tule mieleen heidän olemustaan katsellessa.
Mielessäni olikin Arhinmäen kannattajat, ei Vasemmistoliiton äänestäjät. Presidentinvaaleissa Arhinmäki saa sekä Arhinmäen että Vasemmistoliiton ääniä.
Jussi Jalonen,
Sinulla lienee vaikutuksille Pekka Haaviston porvallisesta mielenlaadusta myös argumentteja?
Mielestäni vain rohkea ihminen äänestää parasta siis Pekka Haavistoa. Muut ovat taantumuksellisia oikeistopelkureita.
Lisäksi kannattaisi tarkistaa heittosi kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä eli bipolaarisesta mielialahäiriöstä...
Lue tuosta ylempää vastaukseni Reija Härköselle. Kuten todettu, ovat Vihreät tässä maassa olleet jo hyvän aikaa se lähin vapaamielisen porvaripuolueen vastine. Haavisto täyttää näissä vaaleissa nimenomaan poliittiseen keskustaan sijoittuvan liberaalin ehdokkaan lokeroa.
Vihreiden kampanjoinnin luonnehtimisen suhteen taidan pysyä kannassani. Sivumennen, olen nyttemmin omaksunut sen linjan, että aina kun kuulen ryöstöviljellyn sanan "argumentti", niin poistan varmistimen.
Juu tattis selvennyksestä.
Argumentti ei liene ilman matemaattista mallinusta kestävä, koska sehän on vain jalostunut mielipide teillä siellä humanistisessa maailmassa.
On totta, että vihreät ovat epäonnistuneet monessa asiassa, jolla on syöty vihreden kasvupotentiaalia. Esimerkkinä tulee mieleeni valtakuntamme hallitustasolla harjoitettu porvarillinen politiikka ja periaattellisista kysymyksistä kuten atomivoimapannuluvat luopuominen joidenkin vihreiden yhteiskunnallisen aseman vuoksi.
Bipolaarisessa mielialahäiriössä vaihtelevat maaniset siis niin sanotusti ylivilkkaat mielentilat depressiopohjaisten siis masennuspainotteisen mielentilan kanssa. Toki deprssiokäyttäytyminen on usein myös itsetuhoista, jos sitä ajoit takaa?
No, en nyt varsinaisesti itsetuhoista käyttäytymistä ajanut takaa. Minusta on vain ollut merkillistä seurata, kun Vihreät toimijat ovat vuoroin raivonneet vasemmistolaisille yleensä ja Arhinmäelle erikseen, samalla kun he ovat parhaansa mukaan maanitelleet näitä Haaviston taakse taktisen äänestämisen merkeissä. Onhan se aika ristiriitaista, eikö?
Siihen, onko Vihreiden politiikka ollut oikeaa tai väärää, en tässä sinänsä ota kantaa. Korostettakoon nyt, että minusta tuo aiemmin mainitsemani vapaamielinen porvarillisuus vain on aika selkeä asia. Vihreät itse ovat profiloituneet aika selkeästi nimenomaan vasemmistosta ja oikeistosta riippumattomina "liberaaleina", ja Haavistoa on verrattu näiden vaalien aikana presidentti Obamaan (linkki). Muistan myös, että vuoden 2000 vaaleissa Irina Krohn korosti Vihreiden olevan Halosen taakse asettumisestaan huolimatta "ei-sosialistinen puolue", ja Suomessa nyt on totuttu käyttämään "porvari"-nimitystä vastaavalla tavoin. Samaa lokeroa Vihreät täyttävät kuin vanhat liberaalit aikoinaan.
Noista muutamista mainitsemistasi asiakysymyksistä voin totta kai reilusti sanoa, että minä esimerkiksi kannatan ydinvoimaa. Tätä blogia lukeneille se varmaan on tullut muutenkin jo pari vuotta sitten selväksi.
Juu et siis tarkoittanut diagnostisesti kaksisuuntaista mielialahäiriötä vaan lähinnä kielikuvallisesti. Vihreä organisaatio kyllä voisi kaivata hieman uusia tuulia, kuten vaikka toi Siikala!
Eikö periaattelisten kysymysten syöminen johda sitten uskottavuusongelmiin?
Periaatteellisten kysymysten syöminen johtaa ilman muuta uskottavuusongelmaan. Siitähän tulin ohimennen kirjoittaneeksi viimeksi, kun juttelin Haaviston taipumuksesta kansankosiskeluun ja yritykseen miellyttää kaikkia mahdollisia tahoja.
Pekka Siikala on siis vihreä ja äänestää Biaudetia? Missä on puoluesuskollisuus? Onhan havaittavissa, että demareissa äänestävät oikeasti puolueuskolliset kansalaiset Lipposta kaikesta huolimatta. Parin viikon päästä alkaa demareissa vaalituloksen seurauksena keskustelu siitä miksi kannattajat eivät olleet Lipposelle ja puolueen ehdokasasettelulle muutenkaan ja siten koko puolueelle uskollisia. Tilille joutaa koko puolueen organisaatio toivottavasti katsoen välillä peiliinkin.
Ei Haaviston äänestämiseen minusta mitään rohkeutta tarvita. Hyvää on hyvä äänestää hyvällä omallatunnolla!
Vihreiden vasemmistolaisuus on oikeiston ja tietämättömien luoma legenda.
Perusteita vihreiden vasemmistolaisuudelle ei löydy, koska täälläkin heitä kirjoittajan omista asenteista riippuen kutsutaan stallareiksi tai kokoomuksen puisto-osastoksi.
Vihreissä on kyllä selkeä kahtiajako, mutta se on enemmän kaupunkilaisten ja maaseutuasukkaiden välinen kuin vasemmistolaisuuden ja oikeistolaisuuden välinen.
Itse olen maaseutuvihreä, ja monesti hyvin kaukana cityvihreiden ajattelusta.
Pekka Siikala on vahvasti asian ytimessä. Tämäkin mielessä pitäen on kummallista, miksi niin monet vihertävät aktiivitoimijat sekä nähtävästi poliittiset journalistit olettavat, että vasemmistolaisten äänestäjien täytyisi ikäänkuin automaationa ryhmittyä Haaviston taakse.
Miksi he niin tekisivät? Eiköhän heillä ole omat ehdokkaansa.
Vihreät ovat varsin vasemmistolainen puolue, kuten politiikkaa seuraavan pitäisi tietää: http://blogs.helsinki.fi/eranti/10-nopeaa-havaintoa-vaalikonedatasta/
Toki joukossa on myös Soininvaaran ja Kasvin kaltaista liberaalimpaa porukkaa.
Aleksi Laine, etkö näe mitenkään ristiriitaisena sitä, että pyrit todistamaan luonnehdintaasi Vihreistä "_varsin_ vasemmistolaisena puolueena" linkityksellä blogiin, jossa todetaan "noin yleisesti vihreät eivät ole maanlaajuisesti erityisen lähellä Vasemmistoliittoa" ja "vihreät ehdokkaat ovat pääosin selvästi vasemmistoliiton ehdokkaita oikeistolaisempia"?
Tuo selostus "liberaalidemareista" taas on varsin lähellä juuri sitä, mitä sanoinkin - vapaamielistä porvarillisuutta sellaisena kuin se on Suomessa totuttu ymmärtämään. Sosialidemokratiasta keskustan suuntaan asettuva sosiaaliliberalismi on nimenomaan perinteisesti sitä, mitä Suomessa ovat edustaneet vanha Edistyspuolue ja Liberaali Kansanpuolue, ja nykyisin Vihreät.
Mutta noin yleisesti, ehkä ei kannattaisi linkkailla blogeihin, joissa todetaan, tuota noin, seuraavaa: "Kartalta löytyy kohta, jota kutsun punavihreyden onnelaksi. Se on mun skene!" Joo, söpöä, mutta ei tuo minkäänlaista poliittista analyysiä ole.
Vihreät ovat vaalikonevastauksensa mukaan kuin demareita mutta suvaitsevaisempia (arvoliberaalimpeja) ja täysin selvärajaisesti kokoomuksesta vasemmalle. (Noista akseleista voi tietty aina kinata.)
Näitä vaalikoneanalyysejä samasta datasta oli viime vaalien aikana enemmänkin mutta äkkiä en onnistunut löytämään kuin tämän ja pari kuollutta linkkiä. No, tässä Soininvaara pohtii asiaa: http://www.soininvaara.fi/2011/04/23/4796/. Kommenttiosastossa asiaa pohditaan enemmän (esim. mitä tarkoittaa arvoliberaali).
Mutta kuten sanoin, Vihreiden varsin yleinen vasemmistolaisuus on usein ilmiselvää vaikkapa Vihreää langan perusteella ilman mitään tilastoanalyysejä. Olihan, sitä paitsi, Vihreiden perustajissa aika suuri joukko entisiä äärivasemmistolaisia. Kuten myös Liberaali-puolueen jäseniä, kuten aina kuuluu muistaa sanoa.
Taisi sitä pohdintaa olla em. bloggausta edeltävässä kommenttiosastossa myös. En nyt jaksa lukea uudestaan noita noin 250 kommenttia.
http://www.soininvaara.fi/2011/04/21/mina-aarioikeistolainen/
Kun vihreät väittävät olevansa edelle, ei oikealla tai vasemmalla, he ovat joskus oikeassa (esim. ympäristöpolitiikka). Joskus he ovat myös oikealla, mutta yleispoliittisissa kysymyksissä kanta on usein vasemmistolainen eli valtion roolia ja holhousta korostava.
Mitäpä tuohon kirjoittamaasi nyt lisäisi? Se, että sijoittuu Kokoomuksesta vasemmalle, ei nimittäin mitenkään ole ristiriidassa sen kanssa, mitä sanoin. Vihreiden kuvaileminen arvoliberaaleiksi ei niin ikään ole ristiriidassa sen kanssa, mitä sanoin. He täyttävät edelleenkin sitä vapaamielisen porvaripuolueen lokeroa.
Sitä paitsi, vaikka haluaisitkin pitää "vihreiden varsin yleistä vasemmistolaisuutta" ilmiselvänä, niin tässä bloggauksessa oli nyt enemmänkin kyse Pekka Haaviston poliittisesta sijoittumisesta. Se, että vihreissä on toiminut joku Satu Hassi, ei muuta tätä asiaa. "Aika suuri joukko entisiä äärivasemmistolaisia" kaipaa muuten tarkennusta, etenkin jos puhut vieläpä Vihreiden perustajajäsenistä.
Pisti vain silmään tuo Siikalan väite, joka ei pidä paikkaansa. Asian oikean tilan voisi leikkisästi todeta vaikka niin, että Vihreät on kokoomustakin enemmän vasemmalla. Totta on, että puolueessa on vähän äärivasemmistoa.
Muistelisin, että Vihreiden omaan itsekäsitykseen kuuluu entisten taistolaisten suurehko osuus alkuajan aktiiveissa, mutta en mene vannomaan.
Ainoa vihreys mikä Pekasta löytyy, on varmaan jalkasilsaa. Hän on pesunkestävä perunakellari kepulainen, nyt lainahyöhenissä trollailee virtuaalipersoonansa kanssa Uudessa Suomessa. Tekee vielä vaalikampanjaa Biaudeen puolesta. Kuitenkin äänestää salaa Väyrystä.
On aika samantekevää, kuka valitaan presidentiksi. Siksi on vaikea uskoa, että joku Hämäläinen pilaisi maineensa. Tai kukaan muukaan.
Olen Laineen kanssa samoilla limjoilla. Itsekin pidän Hämäläistä varsin johdonmukaisesti neutraalina pohdiskelijana. Kysymys vasemmiston ja vihreiden spontaanista yhteistoiminnasta tulee ääniosuuksia laskemalla saadusta mahdollisesta taktisesta kuviosta.
Minusta vastaus kysymykseen on tietenkin, että pitäisi. Jos ajatellaan, että kyse on puhtaasti siitä, kuka pääsee Niinistön seuraksi toiselle kierrokselle. Mutta toteutumisen mahdollisuudet ovat pienet. 1994 Rehn ilmiöllä oli ihan toinen lähtökohta vaikka lähtötaso olikin alhaalla. Hänellä oli kuitenkin luonnollista mahdollista kannattajakuntaa noin 50% äänestäjistä sillä perusteella, että hän on nainen. Eeva Kuuskoski-Vikatmaa keskustalaisena naisena ei omannut samaa potentiaalia, koska hän kilpaili samalla oman puolueensa miesehdokkaan kanssa.
Nyt on lisäksi ihan todennäköinen mahdollisuus, että toista kierrosta ei edes tule. Kannattaako silloin ryhtyä miettimään taktiikkaa, joka veisi ehkä Niinistön vastuatajana parhaiten menestyvän ehdokkaan kakkoseksi. Paremmin kannattaa kuitenkin äänestää sitä ehdokasta (tai puoluetta), jolle haluaa antaa tukensa.
2006 vaaleissa keskustalaisten kannatti varmistaa jo ensimmäisellä kierroksella, että Niinistö menee Vanhasen sijasta Halosta vastaan. Edellisellä kerrallahan jo oli todettu, että kokoomus ei tule keskustalaisen ehdokkaan taakse, joten on turha lähteä häviämään Haloselle.
Kun media niin kovasti hehkuttaa Haavistoa, kaipaisi muutaman vastauksen Haavistosta:
1) Ylioppilas Haavisto. Miksi kunnollinen ammatillinen koulutus tai korkeakoulu on jäänyt väliin?
2) Ansioluettelossaan ylioppilas Haavisto kertoo olleensa vierailevana professorina Englannissa, minkä asianomaisen yliopiston edustaja on kiistänyt. Yrittääkö Pekka Haavisto harhauttaa?
3) Voisiko joku kertoa, mistä löytyy raportti, dokumentti tai muu (ei Haaviston oma kerromus) siitä, mitä Haavisto oikeasti on tehnyt noissa ylistetyissä "rauhanvälitysprojekteissa". En ole löytänyt niitä, ja kohdan 2) jälkeen haluaisin tarkistaa asian.
Olli, riittäähän se kun itse ja kannattajat uskovat.
Ensimmäiseen ja toiseen kysymykseen kiinnostaisi kyllä minuakin saada hieman lisäselvitystä. Ei nyt niin, että punnitsisin ehdokasta hänen oppiarvonsa perusteella, mutta esiintyminen jonain muuna kuin mitä on hämmentää väkisinkin.
Upotan tähän linkin kirjoitukseen tuosta Haaviston ansioluettelon erikoisesta maininnasta professorina vierailemisesta. Mietityttää kieltämättä, miksei Haavisto voinut käyttää tuossa vain nimitystä "luennoija"?
Esiintymisen jonakin muuna kuin on, voisi tulkita epärehellisyydeksi. Miksi Ilkka Kanerva joutui pois ulkoministerin paikalta? Teksitiviestien ym takia? Ei vaan siksi, että hänen tulkittiin kertoneen muuta kuin totuutta. Jos ehdokas valehtelee, se ei ole pikku juttu, se kertoo ehdokkaasta. Vaikka kyseessä sinänsä olisi mitättömästä pikku jutusta.
Näihin kysymyksiin ja pariin muuhunkin voin vastata, tai antaa Pekan vastata itse: http://www.youtube.com/watch?v=BOrdHCGrDOg
Vaikka en tiedä auttaako tuo mitään, sillä turhan usein vastustamisessa näyttää olevan tärkeintä vastustaminen, ei asioiden todellisen tilan selvittäminen. Vaikka väitteet kumottaisiin kymmeneen kertaan, aina ne esitetään uudelleen ja uudelleen.
Ilmeisesti Olli Pusa ei tunne kovinkaan tarkasti poliittista elämää, joka perustuu suurelta osin mediapakkelointiin. Haavisto on seuraava presidentti, koska se on järkevien kansalaisten ja median tahto.
Olen kuvitellut tuntevani poliittista elämää, mutta ilmeisesti olen ollut väärässä. Tietenkin ehdokkaan asiat kerrotaan parhaiten päin, niinhän kaikki tekevät. Mutta kun ehdokas sortuu tässä satuiluun, se vie uskottavuutta.
Järkevien ihmisten ja median tahto. Nuo järkevät ihmiset jäävät tässä tapauksessa kasvottomaksi. Onko heitä ja ovatko he järkeviä? Median tahdon voi nähdä toisellakin tavalla. Mahdollisesta kakkoskierroksen paikasta Niinistön kanssa kisaavat Väyrynen, Soini ja Haavisto. Miksi media haluaa näistä Haaviston? Väyrynen ja Soini ovat eurokriitikkoja, Haavisto ei. Jos Väyrynen tai Soini on toisella kierroksella, keskusteluun nousee vääjäämättä kiusallisia asioita euroratkaisuista ja euron ongelmista. Kertooko tuollainen motiivi jotakin myönteistä Haavistosta?
Olli Pusa,
Euro joko hajoaa kokonaan tai sitten osittain, mutta jos euro hajoaa osittain, niin Suomi ei ole siinä kehityksessä tiettävästi mukana, mikä on puolestaan realismia eikä populismia.
"Euro joko hajoaa kokonaan tai sitten osittain, mutta jos euro hajoaa osittain, niin Suomi ei ole siinä kehityksessä tiettävästi mukana, mikä on puolestaan realismia eikä populismia."
Oikeastaan olen kiinnostunut siitä, miksi media puffaa Haavistoa toiselle kierrokselle? Aika vähällä Haavisto on näissä suhteissa päässyt mediassa. Suomen Kuvalehdessä oli Jussi Jalosen linkkaama ihmettelevä artikkeli professorina esiintymisestä.
Jos Haavistoa mediassa nostetaan vakavampien ehdokkaiden pysäyttämiseksi toiselta kierrokselta, ei se kovin imartelevaa kuvaa Haavistosta kyllä anna.
On kyseessä osa median suorittamaa ehdokkaan läpivalaisua Väyrysmäisesti sanottuna. Tähän median läpivalaisuun kuuluu nykyään myös nettivedätykset puolin ja toisin eikä pelkkä passiivinen kansanmanipulaatio.
Onko ratkaisevaa kenties yksittäinen mahdollisen huonon tavan menettelyn mukainen käyttäytyminen vai onko kyseessä silkka erehdys? Suomeen valitaan presidenttiä, joka vetää suuria linjoita eikä harmiton juttu menneisyydestä kerro yhtään mitään henkilön pätevyydestä hoitaa maan johtavan mielipidevaikuttajan asemaa.
Jussi Lähde aloitti tämän spekuloinnin toiseksi tulleesta ehdokkaasta Pressiklubissa yllyttämällä äänestäjiä olemaan äänestämättä Sauli Niinistöä ensimmäisellä kierroksella ja pelaamaan peliä jotain ehdokasta vastaan äänestämällä kakkospaikasta kilpailevalle vastaehdokasta. Esimerkki esimerkistä, eli Soinia vastaan äänestetään jo ensimmäisellä kierroksella vaikka Haavistoa, että saadaan Soini pullautettua pois toiselta kierrokselta.
Näin Sauli Niinistö ei tulisi valittua suoraan ensimmäisellä kierroksella vaan kisa ratkeaisi vasta toisella kierroksella.
Toistan vielä kerran yllä esittämäni kysymykset Haavistosta:
1) Ylioppilas Haavisto. Miksi kunnollinen ammatillinen koulutus tai korkeakoulu on jäänyt väliin?
2) Ansioluettelossaan ylioppilas Haavisto kertoo olleensa vierailevana professorina Englannissa, minkä asianomaisen yliopiston edustaja on kiistänyt. Yrittääkö Pekka Haavisto harhauttaa?
3) Voisiko joku kertoa, mistä löytyy raportti, dokumentti tai muu (ei Haaviston oma kerromus) siitä, mitä Haavisto oikeasti on tehnyt noissa ylistetyissä "rauhanvälitysprojekteissa". En ole löytänyt niitä, ja kohdan 2) jälkeen haluaisin tarkistaa asian.
Jos ehdokas on jättänyt opinnot suorittamatta ilman kunnollista syytä, ei se ole vain nuoruuden kummajainen. Se on yksi konkreettinen asia ehdokkaasta. Kertooko se esimerkiksi kyvyttömyydestä pitkäjänteiseen toimintaan?
En usko, että professorina esiintymistä tuossa mielessä on kriminalisoitu. Mutta jos ehdokas antaa itsestään harhaanjohtavaa tietoa, ei se ole harmiton pikku juttu menneisyydestä. Se voi nähdä esimerkkinä ehdokkaan taipumuksesta puhua palturia.
Edelleen odottelen konkreettisia tietoja, mistä raporteista käy ilmi Haaviston rooli rauhanhankkeissa. Jos sellaisia ei löydy, pitääkö tulkita että niitä ei löydykään? Eli ehdokas onkin kertonut satuja roolistaan rauhanvälittäjänä ja todellisuudessa hän on ollut vähäpätöinen paperinpyörittäjä?
Kun media on nostanut Haaviston varteenotettavien ehdokkaiden joukkoon sen pitäisi myös vaatia Haavistolta vastauksia epämääräisiin väitteisiin. Nyt sen joutuu äänestäjä tekemään itse.
Hyi sinua Olli Pusa, kun Haavistoa tuolla lailla nälvit. Ehkö Haavisto on huomannut realiteetin, että ilman akateemista loppututkintoakin pärjäilee kuten meikäläinenkin on huomannut.
Haavisto on kiistatta paras vaihtoehto, eikä mikään militantti:
http://hermiitti.blogspot.com/2011/12/presidenttiporssi-analyytikkona-me...
"Ehkö Haavisto on huomannut realiteetin, että ilman akateemista loppututkintoakin pärjäilee"
Useat puhtaat poliittiset broileritkin ovat hankkineet jonkin kunnollisen koulutuksen. Ehkä ilman sitäkin pärjää ainakin politiikassa. Saihan Biaudetkin poliittisen viran, vaikka ei sen pätevyysvaatimuksia täyttänytkään.
Haavistoa kannattavista kommentoijista ei ole ollut pulaa. Kun yksikään ei ole vastannut esitettyihin kysymyksiin vaan kääntää puhetta muihin asioihin, pitänee tehdä seuraavat johtopäätökset:
1) Haaviston ammatillisten tai korkeakouluopintojen puuttumiseen ei ole esitetty mitään selitystä.
2) Haaviston perusteettomalle esiintymiselle proféssorina ei ole esitetty mitään selitystä eli hän esiintyy professorina harhaanjohtavasti.
3) Ei ole esitetty mitään luotettavaa dokumenttia, josta kävisi ilmi Haaviston merkittävä rooli rauhanvälittäjänä. Siis on oletettava, ettei sellaista löydykään ja Haaviston rooli rauhanvälityshankkeissa on ollut korkeintaan vähäpätöinen avustaja.
No hyvä, kun asiat ovat äänestäjien tiedossa. Voivat osaltaan arvioida täyttääkö Haavisto heidän mielestään presidentin mitat. Presidentillähän ei ole muuta muodollista pätevyysvaatimusta, kuin että on syntyperäinen Suomen kansalainen. Mutta äänestäjillä on oikeus asettaa ehdokkaalleen kovempiakin vaatimuksia.
Olli Pusa,
Itse en painota koulutusta vaan yleistä sivistynyttä rauhanomaista ja rohkeaa käyttäytymistä. Ja saahan suakin jotkut uskoa jos niin haluavat.
Kiitos vain. Itse olen erilaisia opiskelijoita katsellut sen verran, että en tutkintoja autuaaksi tekevänä asiana pidä. Puuttuihan presidenteistä Kallioltakin akateeminen koulutus. Samoin esimerkiksi merkittävistä demareista Fagerholmilta. Sen ajan yhteiskunnassa ja heidän taustallaan sille oli ymmärrettävä selitys. Ei se heidän arvoaan himmennä.
Sen sijaan on perustetua kysyä, miksi hyvinvointivaltion etuoikeutettu nuori ei ole hankkinut itselleen koulutusta. Ja sen, että esiintyy sellaisena minä ei ole, voi nähdä epärehelliyytenä. Sellaiset kertovat ihmisestä ja hänen toimintatavastaan.
En saanut vastauksia kysymyksiini. Toivotan kuitenkin mielenkiintoista vaalinaikaa. Muista joka tapauksessa käydä äänestämässä.
Joo kummallakin kierroksella tietty.
Toivotaan, että mahdollisimman moni muukin käy äänestämässä.
Kiitokset taas kerran keskustelusta Olli Pusa!
Olli, voin vastata haparoiden ja puutteellisesti vain kohtaan 3.
EU:n korkea virkamies, joka sanoo äänestävänsä kuitenkin puolueuskollisesti Saulia, on luottamuksellisesti kertonut minulle Haaviston roolista. Tämän luottamuksellisuuden tähden en voi valitettavasti kertoa nimiä.
Haavisto on osoittanut erinomaista kykyä saada kiistan, hyvinkin kerjekkään kiistan, osapuolet saman neuvottelupöydän ääreen. Tässä hän on kuulemma erinomaisesti suorittanut tehtävänsä. En ole edes perillä mistä konflikteista on kyse, sillä en halua enempää tietää luottamuksellisia tietoja, jotka eivät minulle edes kuulu.
Valitettavasi, kuten totesi, en voi kertoa mitän dokumenttia tai raporttia, sillä en ole edes kovin suuresti perehtynyt siviilikriisinhallintaa.
Kiitos vastauksesta. Kaipaisin kuitenkin dokumenttia. Toki raportti, jossa kerrotaan hankkeesta ja sen toimijoista tehdään kaikista merkittävistä projekteista. Missä Haaviston toiminnasta kertovat raportit ovat? Suomalaisilla kun on kovin usein tapana kertoa Suomessa itsestään maailman merkkihenkilöinä, vaikka olisikin ollut mitätön avustaja. Ja kun Haavisto kohdassa 2) antaa minusta harhaanjohtavan kuvan toiminnastaan, en luota nyt hänen ja tukijoidensa kertomuksiin.
Kiitos tasta selvennyksesta Alexius,
Kohtaan 1 Haavisto vastasi itse HS:n chatissa seuraavasti
"Olen aloittanut valtiotieteen opiskelut Helsingin yliopistossa, joita en koskaan saattanut päätökseen, kun ympäristönsuojelu ja lehtiä kustantavan pienyrityksen perustaminen veivät mennessään."
http://live.hs.fi/Event/Presidentti-chatissa_Pekka_Haavisto?Page=1
EDIT - piti viela jatkaa
Olli, syytat, etta missaan ei ole esitetty mitaan selitysta esittamillesi kysymyksille. Sinulleko niita vastauksia pitaisi Haaviston tulla tanne US-blogiin antamaan? KAksi kolmesta vastauksesta loytyi helposti. Tama vastaus vielapa maan suurimmasta paivalehdesta.
Jos näitä pelejä pelaa eikä Niinistöä presidentiksi halua, niin Väyrynen sinne toiselle kierrokselle on saatava.
Persut voivat aika hyvällä omallatunnolla mennä Väyrysen taakse, mutta tuskin koskaan Haaviston.
Jos toisella kierroksella ovat vastakkain Haavisto ja Niinistö niin Niinistön voitto on ylivoimainen. Jos taas vastakkain ovat Väyrynen ja Niinistö niin voi tapahtua mitä tahansa, koska vasemmisto ja persut voivat mennä Väyrysen taakse, koska Väyrynen on hetero herttaisine mukeineen ja vähemmän herttaisine EU-puheineen.
Ensimmäisellä kierroksella pidän kiinni periaatteistani ja äänestän Biaudeeta.
Saattaisin äänestää myös Arhinmäkeä, joka on uuden ajan mies, mutta en kuitenkaan vielä näissä vaaleissa.
Jos vastakkain toisella kierroksella ovat Haavisto ja Niinistö niin ilman muuta ääneni menee Haavistolle. Jos toisella kierroksella ovat vastakkain Väyrynen ja Niinistö niin ääneni menee Väyryselle.
No löytyihän Pekasta se vanha kunnon kepu oikeassa paikassa.
Persut ovat kepuja/tpsl/smp. Tai muita, jotka eivät ole pärjänneet muiden yhteiskunnallisten liikkeiden riveissä. Persujen sisällä rakoilee ennustettavasti edelleen.
Kepujen samaa rinkiä kiehumassa pikku kattilassa.
Siikala on tällä kertaa täysin oikeassa. Hyvä huomio, kokoomus pelkää Väyrystä.
Tossa Pekka on täysin oikeassa. Sen että joku persujen kansanedustaja on puhunut kivasti Haavistosta, ei kuitenkaan tarkoita sitä että Haavisto saisi persun äänen. Ei varmasti saa jos vastassa on Niinistö. Väyrynen saattaisi ihan hyvin saadakin.
Jalonen kirjoitti näin:
"Haaviston kannalta taas avainasemassa olisivat Keskustan ja Perussuomalaisten kannattajat."
Tossa on Haavistolle aivan liian iso pala kakkua purtavaksi. Omiensa lisäksi, jos vastassa on Haavisto, Niinistö saa helposti Essayahin 2-4% ja melko suurella prosentilla myös Soinin äänet. Se riittääkin kevyesti.
Väyrynen olisi varmasti paras vastus Niinistölle ihan dramatiikan vuoksi tehden vaaleista viihteellistä jos ei muuten vaikuta mihinkään.
Tiesitkö muuten Pekka että Halla-aho kannattaa Haavistoa Soinin jälkeen joten äänestäkää vaan Haavistoa jos haluatte olla Halla-aholle mieliksi.
Jussi, kiitos mielenkiintoisesta analyysista. En tiedä olenko samanmielinen vai en, mutta siitä viis, sillä juuri sinun kaltaisiasi kirjoittajia on todella mielenkiintoista seurata ja lukea. Nostat tämän Puheenvuoron tasoa. Siikalan Pekka osaa olla hienosti ärsyttävä ja jyrkemmin kantaa ottava, mutta hän yksi suosikkibloggareistani. Nyt kun luin uudelleen juttusi, niin taidankin olla melko samanmielinen alanyysistäsi ;)
Historiallisestikin on varsin mielenkiintoista, että (vähemmän) mahdollinen vihervasemmiston 2. kierroksen ehdokas ei lähtisi haastamaan kokoomusjohtoista valtapolitiikkaa, vaan sen todellinen vaihtoehto tulee ei-sosialistien riveistä.
Pekka Haavisto on hyvä ehdokas Suomen presidentiksi.
Äänestän Pekka Haavistoa.
Suosittelen äänestyspäätöstäni myös muille avoimen ja suvaitsevaisen arvomaailman omaaville.
joka tapauksessa äänestän 1. kierroksella arhinmäkeä ja toisella kierroksella haaviston presidentiksi.
näillä näkymin haaviston kannatus riittää toiselle kierrokselle niinistöä vastaan, mistä seuraa se, että maakuntien äänestysinto romahtaa väyrysen ja soinin jäädessä jatkosta. toisella kierroksella haavisto-huuma etenee suurkaupungeissa siivittäen pekka haaviston selkeään voittoon.
Hyvää huomiointia blogistilta. Osakkeesi nousi juuri.
Kävin jo äänestämässä Niinistön pressaksi ekalla kierroksella, joten Väyrysen ei tarvinne hävitä toista kierrosta, ensimmäisen kierroksen voittajathan ovat Suomi, Niinistö ja Väyrynen.
Ennakoidut tulokset; Sauli 52%, Väyrynen 13%, Haavisto 11%, Soini 8%, Nordstream 6%, tennari, kävelijä, kirkkovene ja pätevän vähemmistöön kuuluneen hakijan pätemättömänä ohittanut vähemmistövaltuutettu loput.
Haaviston kannatuksen ollessa huomattavasti ennakoimaani suurempi, tarkoittaa se toista kierrosta, jolloin suurin voittaja on Väyrynen, vaikkei tietenkään Niinistöä voita.
Kaikissa tapauksissa suurin häviäjä on Päivi(rkp)savosta perheineen sekä HS:n uskottavuus, ei tosin ole paljoa hävittävää kummallakaan.
Erinomainen esimerkki HS:n journalismista Jalosella tässä, mihin me enää tarvitsemme propagandaministeriötä kun meillä on sanoma? Toisaalta on hyvä että meihin yritetään vaikuttaa monelta taholta, riskit suurenevat kun toimijat löytävät yhteisen agendan. Onneksi on nykyisin tämä internet, ei mene sentään mikä tahansa korporaatioiden konsensuspäätös läpi.
Eikö kaikkein oleellisinta ole se miten ehdokas suhtautuu Euro-kriisiin? Tämän kuuluu olla Suomen kannalta se tärkein erottava tekijä. Soini, Väyrynen ja Essayah vastaan muut eurofanaatikot!! Media + täällä kirjoittelevat spekuloijat jankuttavat täysin epäoleellisista asioista, joilla ei ole mitään tekemistä presidentin tehtävien kanssa1
Arvojohtajan kuitenkin pitää edustaa niitä arvoja, jotka kansan enemmistölle ovat historian saatossa muotoutuneet!
Olen samaa mieltä kansassi siitä, että keskustelu käsittelee usein epäolennaisia kysymyksiä. Mutta mitä se kansan enemmistö on kannattanut tai kannataa, niin aateina kuin vaatteinakin?
Soinin kannatus on noin 10 prosenttia kansasta eli kun suomalaisia on noin 5,4 miljoonaa ja soini sai ääniä puolueelleen noin 0.56 miljoonaa. niin se hän hitusen yli 10 prosenttia. Demareiden kannatus on myös samaa luokkaa. Kokoomus keräsi eniten ja sai noin 12 prosenttia kansasta taakseen. Kepun luku on on 8 prosenttia ja kristilliset pääsevät vaivoin yli 2 prosentin kannatuksen. Siis kun huomiidaan äänimäärät suhteessa kansalaisten määrään.
Jos lasketaan yhteen eduskuntavaalit 2011 soinille, paavolle ja sarille niin siinä tulee noin 20 prosentin kannatus koko kansasta. Osa kansalaisista ei kannata ketaan ja se on se suurempi osuus kuin puolueiden kannatus. Mikä siis on 20 prosentin enemmistö?
Se on demokraattinen, vaaleilla valittu, enemmistö. Vaalitavasta yms johtuen ei tietenkään mitenkään 100% "oikea" tulos, mutta kohtuullinen kuitenkin. PS sai viime vaaleissa enemmän ääniä kuin SDP vaikka sillä on kolme edustajaa vähemmän jne, mutta täydellistä systeemiä ei taida olla.
Arpoakko ne paikat pitäisi? Ei sekään mikään täysin mahdoton ajatus ole, ylimmät virkamiehet, vähemmistövaltuutetut etc, voisikin valita arvalla, silloin voisi aina joskus joku päteväkin saada viran.
Jani, nyt meni pieleen tietosi: SDP sai vaaleissa 561 558 ääntä ja persut 560 075 ääntä. Kumpi siis sai enemmän ääni? Mitä tästä opimme? Pitää tarkistaa luvut jostain lähteestä eikä vain luulla oman poliittisen näkemyksensä mukaisesti.
Luulen oman poliittisen mieltymyksen mukaisesti? No, jos eduskunnasta irtoaa tuolla äänimäärällä kolme paikkaa niin siellä varmaankin istuu 2000 edustajaa, liberalismin värittämä muistikuvani on 200 edustajasta.
Anteeksi että muistin väärin, PS ja SDP saivat käytännössä saman verran ääniä mutta sdp sai kuitenkiin n.8% enemmän edustajia. RKP sai 125 000 ääntä ja 9 edustajaa, vihreät 213 000 äänellä 10.. vaalijärjestelmässä on vikaa, mutta kun nämä tollot eivät saa edes sitä korjattua kun pelko paikan menetyksestä on niin kauhean suurta. Niille pitäisi saada kalloon mahtumaan jotenkin se, että läpi pääsee helpommin 25% puolueessa kuin 15, olivat ne vaalipiirit minkä kokoisia hyvänsä.
Alexius,
pakko nipottaa vahan. Lienee yha kuitenkin parempi laskea lukumaarat ja prosentit a) aanioikeutetuista b) aanestaneista, kuin tasta legendaarisesta "kansasta". Matematiikka menee muuten metsaan hyvin nopeasti.
Anita Koivu, mitä jakoa presidentillä on EU-asioissa? Tällaiset keskustelut ovat presidentin valtaoikeudet huomioiden juuri sitä epäolennaista osaa keskusteluista.
Nyt on siis menossa presidentin vaalit eikä eduskuntavaalit. Huomioi tämä valitessasi ehdokkaista tulevaa presidenttiä.
"...koska kyseessähän on puolueeton tiedotusväline..."
Mediakritiikki on hauska laji koska siihen pätevöityy olemalla historiantutkija, lukemalla nettilehtiä tai kuka tahansa reipas poika. Lähtöolettamus on Jalosella väärä jos hän luulee, että lehden kolumnistien (tai pääkirjoittajien/-kirjoitusten) pitäisi olla jotenkin kantaa-ottamattomia tai puolueettomia. Samaan käsitykseen törmää etenkin yhden mm. mediakriittisen oikeistopopulistipuolueen kannattajien kirjotuksissa.
Matka historian laitokselta tiedotusopin laitokselle lienee pidempi henkisesti kuin maantieteellisesti mutta käypä juttelemassa, kun mediakritiikkiä harrastat.
Samaa mieltä siinä että Hämäläisen kirjoitus oli kantaaottava ja pyrki vaikuttamaan. Tuliko asia jotenkin yllätyksenä?
Salonen, en minä erehdy kuvittelemaan, että kolumnistit tai sanomalehdet olisivat kantaaottamattomia tai puolueettomia. Eikä heidän mielestäni edes tarvitse olla. Siinä kohtaa tuo lohkaisusi menee pieleen.
Se, mistä olen huomauttanut, on tämä eri tiedotusvälineiden, kuten nyt vaikkapa Helsingin Sanomain ja MTV3:n, outo pyrkimys esiintyä ikään kuin puolueettomina, silloinkin kun he tosiasiassa liputtavat rivien välistä milloin kenenkin ehdokkaan puolesta. Soisin, että he pelaisivat avoimin kortein. Olen jo aiemmin sanonut, ettei minulla olisi mitään sitä vastaan, jos Helsingin Sanomat julistaisi avoimesti olevansa Haaviston takana, ja MTV3 vastaavasti Niinistön takana. Niinsanotussa suuressa maailmassakin tekevät yksityiset tiedotusvälineet linjansa selväksi.
Tiedotusopin oppiaineen tiloissa en jouda hiippailemaan. Siellä omaksuttiin jo Hemánuksen aikana sellainen käsitys, että historiantutkijat ovat kaikki järjestään vaarallisia äärioikeistolaisia. Jääkööt herransa rauhaan.
(Muistutukseksi vielä, meillä ei ole enää laitoksia tässä yliopistossa.)
Tiimi se Hesari oikeasti on, vaikka Mikael Pentikäinen on lafkan mielipideliideri.
Ok, ehkä ymmärsin pointtisi väärin. En ole vain huomannut että HS "pyrkisi esiintymään ikäänkuin puolueettomana" kolumneissa, uutispuolella pyrkimys on ilmeinen ihan uskottavuuden vuoksi vaikka tietenkin käsitteenäkin mahdottomuus. Jollainhan se pörssiyhtiönkin on alv-alennuksensa perusteltava.
Hempan ja Kallen aikaan itse laitoksella hiippailin, hämmästelen jos ilmapiiri on edelleen sama mutta jos niin sanot.
No, ehkäpä Hesaria voi vielä pitää jonkinlaisena laajan teltan tiedotusvälineenä. Mutta kyllä minusta tuntuu, että heillä on selvästi jonkinlainen taka-ajatus näissä vaaleissa.
Niin, ja ei se ilmapiiri yliopistolla oikeasti enää sellainen ole, mutta kunhan nyt piruilin. Tiedotusopissa niinsanotusti vaihtui paradigma joskus 90-luvun alussa. Tästä on muistini mukaan joku anekdoottikin, joka liittyy Attilan takapihan roskalavoihin. Aikalaisessa tosin Hemánus ehti vielä 2000-luvun puolella taittaa peistä Seikko Eskolan ja Viljo Rasilan kanssa. Aiheena olivat torpparivapautus ja punakapina, kuinkas muuten.
Moro Jussi.
Nyt saat pisteen. Yleensä et saa, mutta nyt on pakko heruttaa.
Rohkea kirjoitus, en ois uskonut että kuset omiin muroihin, vaikket vihreä olekaan niin arvot keikkuu siellä suunnassa... kai?
Mistäs tuollaisen mielikuvan olet saanut? Ainoa vihreä väri, jota minä tunnustan, on jääkäriviirissä.
Janillahan on tassa vain tama klassinen ajatusmalli, etta Tampereen yliopistosta tulee pelkkia kommunisteja, koska kuulemma jonkun mukaan -70-luvullakin niin oli.
Jussi on ottanut asiakseen vastustaa Pekkaa ;) No niin kauan kun sen tekee suhteellisen sivistynneellä tavalla niin mikäpä siinä.
Sitten siihen ikuisuusväittelyyn, että onko vihreät vasemmistopuolue vai porvarillinen puolue. Oma kantani on, että molempia ja ei kumpaakaan. Vihreiden poliittisessa keskiössä ei ole kysymys siitä mihin sijoitumme oikeisto-vasemmisto -akselilla. Olennainen asia on rakentaa yhteiskuntaa niin, että se on kestävällä pohjalla, eli että ympäristön tuhoutuminen estetään ja yhteiskunta toimii sopusoinnussa luonnon kanssa ja että sosiaalinen oikeudenmukaisuus toteutuu. Tällä tiellä voi sekä perinteisen oikeiston että perinteisen vasemmiston käyttämät keinot olla hyödyksi.
Vihreät siis voivat luonteensa takia edistää tärkeäksi katsomiaan asiota sekä osana oikeistobloggia että osana vasemmistobloggia. Tämä on pienelle puolueelle selkeä etu.
Jos vihreät joskus kasvavat hallitsevaksi puolueeksi, on luultavaa, että tästä suurten puolueiden politiikkaan sopeutumisesta täytyy luopua ja vihreiden täytyy luoda vahvempi kanta omaan sijoittumiseensa talouspoliittisella akselilla.
Saman ongelman edessä on myös omalla tavallaan perussuomalaiset jos he nousevat hallitukseen.
Kivelä tekee tapansa mukaan erinomaisia huomioita. Omasta puolestani lisäisin, että tietysti Vihreiden sisällä on oikeisto-, keskusta- ja vasemmistosiivet. Olen huomannut, että tämäkin määrittely aiheuttaa joidenkin Vihreiden keskuudessa vastareaktion - se halu irtautua kokonaan tuosta jaottelusta oikeiston ja vasemmiston välillä tuntuu olevan hyvin voimakas - mutta voinen tässä selostaa mitä tarkoitan.
Puoluejohtaja Niinistö on ilmoittanut julkisesti haluavansa profiloida Vihreät nimenomaan "ståhbergilaisen edistyksen jatkajiksi". Viime vaalien alla hän ilmoitti suosikkikumppaneikseen hallituksessa Kokoomuksen sekä RKP:n ja sai vaalikoneessa lähimmiksi oman puolueensa ulkopuolisiksi ehdokkaiksi yhden kokoomuslaisen, yhden demarin ja kolme kepulaista. Samaten hän kannatti eläkeiän nostoa sekä liputti julkisten palvelujen ulkoistamisen sekä kilpailuttamisen puolesta. Mielestäni on aika selvä pyy, että hän edustaa puolueensa sisällä sitä oikeaa laitaa.
Vastaavasti vaikkapa Outi Alanko-Kahiluoto ilmoitti tuolloin omiksi suosikkipartnereikseen hallituksessa SDP:n ja Keskustan, ja häntä lähimmäksi osuneet ehdokkaat ovat vaalikoneessa neljä demaria ja kaksi vasemmistoliittolaista. Hän myös äänesti eduskuntaryhmänsä ainoana ihmisenä uuteen hallitukseen lähtemistä ja porvariyhteistyötä vastaan. Minulle on tämän perusteella niin ikään aika selviö, että hän edustaa puolueensa vasenta laitaa. Samaten minusta on aika selvä, että tuo laita on vähemmistö.
Entisen puheenjohtaja Sinnemäen sekä Kivelän itsensä lasken sinne Vihreiden keskustaan. Nähdäkseni myös Haavisto kuuluu sinne. Mutta juuri nyt puolueen painotus on selvästi Niinistön ajamalla suunnalla. Tämä on siis vain minun vaikutelmani, eli ei pidä ottaa tätä loukkaavana. Eikä tuossa linjauksessa minusta mitään väärää ole.
Itse lähtisin edelleenkin siitä, että Vihreät ovat ennen kaikkea Suomessa tuttuja käsitteitä käyttäen ei-sosialistinen puolue. Näinhän puolueen kansanedustajatkin ovat jo aikoinaan todenneet, esimerkiksi mainitsemani Irina Krohn aikoinaan kahdentoista vuoden takaisten presidentinvaalien aikana. Eli, heittäytyäkseni taas rikkinäiseksi äänilevyksi, Suomen oloissa vapaamielinen porvarillinen puolue. Mikä on aivan hyvä asia; kyllähän tähän maahan sellainenkin ryhmittymä on aina mahtunut.
Minusta tuossa asemoitumisessa muuten ei ole yhtään mitään väärää. Tuntuu vain tosiaan hyvin hassulta, että samalla kuitenkin otaksutaan ikäänkuin automaattisesti jonkinlaisen "punavihreän yhteistyön" jatkuvuus, ja ajatellaan että Vasemmistoliiton ja vieläpä myös SDP:n kannattajien tulisi ryhmittyä Vihreiden ehdokkaan taakse.
Samaten on minusta paradoksaalista, että Vihreät itse korostavat haluavansa asettua oikeisto-vasemmisto-jaottelun ulkopuolelle, mutta silti eräät heidän toimijansa ovat kaipailleet näissä vaaleissa sitä "punavihreää yhteistyötä". Tietysti tässäkin voi olla kysymys siitä, mitä Kivelä sanoi - siis luontevasta sukkuloinnista oikealta vasemmalle sen mukaan, mikä on Vihreille eduksi - mutta eikö se vain vahvista tuon oman arvioni siitä, että vasemmiston äänet olisivat Haavistolle todellakin vain kertakäyttötavaraa?
Tokihan vihreissä on oikeistoon, keskustaan ja vasemmalle kallistuneita. Nämä eivät ole kuitenkaan sillä tavoin yksioikoisia tai aina edes selkeitä että itse kutsuisin niitä siiviksi. Itse koen, että tämän jaon rinnalla on toinen, oikeastaan vielä merkittävämpi jako, eli maailmanparannussiipi ja reaalipolitiikkasiipi. Itse kuvittelen kuuluvani tähän jälkimmäiseen samoin Niinistön. Vaikka saatan olla oikeisto/vasemmisto-akselilla lähempänä Sinnemäkeä kuin Niinistöä, koen nyt harjoitetun politiikan paremmaksi kuin Sinnemäen aikaisen. Juuri sen takia, että politiikka perustuu enemmän reaalipolitiikalle.
Kyllä minä tuon ei sosialistisen puolueen määrittelyn hyväksyn, ja sitä oikeana pidän, mutta en ole ihan varma tuosta porvarillisen puolueen viitasta. Varmaankin riippuu vähän siitä miten tuon porvarillisen tässä tapauksessa määrittelee. Kyseinen sana on sen verran arvolatautunut, että sen merkitys on kokolailla toinen jos kysyt tiukan luokan kommunistilta tai vahvan porvarillisen arvomaailman omaavalta.
Olen itsekin kummastellut puheita punavihreästä yhteistyöstä ja siitä että vihreät niin usein määritellään vasemmistoon. Mutta olen ollut huomaavani, että tätä tekevät pääsääntöisesti ihmiset jotka eivät ole vihreitä.
Mitä vasemiston äänien kertakäyttöisyyteen tulee, niin en ole tässä asiassa aivan samaa mieltä. Jos puhutaan tyysti talousjärjestelmästä näin ehkä on, mutta vihreät painottavat vahvasti sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja juuri tällä saralla meillä on vasemmiston kanssa paljon yhteistä. Toisaalta kaikista muista puolueista vasemmistoliitto omaa vahvimman ympäristökannan, eli olemme myös tässä asiassa hyvin lähellä vasemmistoa. Eli vaikka emme ole varsinaista vasemmistoa, on meillä paljon yhteisiä arvoja vasemmiston kanssa, joten pohja mille rakentaa yhteistyötä on olemassa. Ja lopultakin, presidentin vaalit ovat hyvin pitkälti arvovaalit jota täydentää ehdokkaiden persoonan vaikutus. Luulen, että varteenotettavista ehdokkaista juuri Haavistolla arvot ja teot ovat sellaisia että se tekee vasemmistolaisellekin helpoksi äänestää häntä.
Jalosen kommentteja on aina ailo lukea, vaikka olisi eri mieltäkin.
Jalonen näyttää nyt siirtyneen omassa bloggailussaan vaiheeseen, jossa ilmeisesti pahimman kilpailijan kampanjaa pyritään hiukan kyseenalaistamaan, taustoineen ja taustavaikuttajineen. No, mutta vaalithan tässä on menossa. Väyrynenhän ei kampanjassaan ole tätä "punavihreää nuorisoa" suinkaan kosiskellut ;)
Kommentteja lukiessa kaikki olennainen tulikin selväksi. Puhuminen vihreistä arvoliberaalina oikeistopuolueena on minunkin näkemykseni puolueesta, mutta kovin yksioikoinen. Viime vuosien kuumissa keskusteluissa tämä on tietenkin korostunut - ikävä kyllä perinteisemmän vihreän agendan kustannuksella.
On ihan selvää sekin, että monissa asiakysymyksissä vihreät ovat olleet myös enemmän vasemmalla - ihan henkilöstäkin riippuen. Itse olen aina sanonut, että vihreät ovat perinteisessä oikeisto-vasemmisto -jaossa hyvinkin keskellä, lievästi kokonaisuutena kuitenkin enemmän vasemmalla kuin oikealla. Haavistohan tähän pirtaan istuu erittäin hyvin - "Koko kansan Pekaksi" ;)
Kirjoita uusi kommentti
Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja
Kommentoi 88 kommenttia