Vihreän hämärän maa
Helsingin Sanomilla on tämän päivän numeronsa paperiversiossa kaksi otsikkoa, jotka valaisevat sellaisenaan lehden linjaa presidentinvaaleissa. Ensimmäinen on "Haavisto päihitti Väyrysen" - mikä kaiketi tekee selväksi lehden saavuttaneen tavoitteensa ykköskierroksella - ja toinen puolestaan "Haavisto saa olla vasemmiston ehdokas". Maan suurimman päivälehden yritys lanseerata Haavistosta eräänlaista vasemmiston voimat kokoavaa suurta hahmoa jatkuu siis edelleen. Näin siitäkin huolimatta, että alan tutkija ja ilahduttavasti myös Perussuomalaisten puoluejohtaja ovat huomauttaneet siitä itsekin aiemmin huomauttamastani asiasta, että Haavisto on tosiaan porvarillinen ehdokas. Tämä ei tietenkään sinänsä sulje pois hänen mahdollisuuksiaan toimia kokoavana hahmona, mikä on tämän kirjoitukseni aihe.
Sekä tutkija Pernaa että puoluejohtaja Soini ovat korostaneet työväestön - eli siis SDP:n ja Vasemmistoliiton äänestäjien - olevan avainasemassa vaalien toisella kierroksella. Omasta puolestani olen aiemmin pitänyt Keskustan ja Perussuomalaisten ääniä ratkaisevina. Lienee makuasia, kumpien merkitystä haluaa painottaa. Haaviston kampanjaväen ongelmana on joka tapauksessa se, että heidän pitää saada toisella kierroksella taakseen nämä tahot, joita vastaan ensimmäisellä korostetusti kampanjoitiin. Vaikka vaalikampanja olikin verraten kesy, se oli kenties kuitenkin omiaan herättämään katkeruutta sekä vasemmistolaisten että keskustalaisten leireissä. Kokoan tähän kirjoitukseen muutamia tekemiäni havaintoja nimenomaan näistä vaalien ensi kierroksen tunnelmista.
Vasemmistoliitto oli presidenttikisan alkuvaiheessa hyvin selkeästi Haaviston esikunnan tähtäimessä. Arhinmäen ehdokkuus ja tämän pyrkimys väittelyyn Haaviston kanssa ulkopolitiikan asiakysymyksistä herättivät Vihreiden ehdokkaan tukijoukoissa suunnatonta kiukkua. Helsinkiläinen viheraktivisti Martti Tulenheimo ehätti blogissaan syyttää Arhinmäkeä "kunnallisvaalien käymisestä" sekä "Vasemmistoliiton brändivankkureiden vetämisestä Soinin viitoittamaan suuntaan". Puolueen puheenjohtaja Ville Niinistö puolestaan kuvaili Vasemmistoliiton toimintaa "lokalinjaksi". Vihreiden kampanjoinnissa oli myös paljon suoranaista uhkailua ja pelottelua. Arhinmäki pyrittiin Vihreiden keskuudessa esittämään ei-toivottuna uhkana, joka hajottaisi "punavihreät" äänet ja edesauttaisi täten Soinin kipuamista Niinistön haastajaksi.
Vihreiden suhde vasemmistopuolueisiin on ollut jo vanhastaan komplisoitu. Kärjistäen voisi Vasemmistoliittoa luonnehtia isosiskoksi, jonka Vihreä velipuoli haluaa alistaa eräänlaiseen kieroutuneeseen insestinomaiseen suhteeseen. Tämä asetelma tuli erityisen selväksi näiden presidentinvaalien aikana. Vihreiden toisaalta suhtautuessa primitiivisellä raivolla useimpiin Arhinmäen kannanottoihin, pyrkivät Haaviston kannattajiksi siirtyneet vasemmistohenkiset houkuttelemaan myös muita vasemmistolaisia loikkaamaan Vihreiden ehdokkaan taakse. Tämä nyrjähtänyt kampanjointityyli herättikin Vasemmistoliiton taholla aiheellista kummastelua. Pienemmän vasemmistopuolueen kannattajat eivät nähtävästi olleet tässä yksin; myös sosialidemokraattien keskuudessa Haaviston kannattajien pelotteluun, syyllistämiseen ja imarteluun perustunut kampanjointityyli aiheutti selvää ärtymystä.
Kierroksen puolestavälistä alkoi Haaviston kampanja saada vetoapua medialta. Helsingin Sanomien kääntymistä Haaviston taakse olen käsitellyt jo useammassa blogikirjoituksessa. Eräänlaisena ironian huippuna voi pitää MTV3:n pyrkimystä esittää Haavisto jonkinlaisena vasemmistolaisen "beduiiniarmeijan" hyökkäyksen uhrina, vaikka tosiasiassa vyörytyksen sosiaalisessa mediassa olivat aloittaneet Haaviston omat janitsaarit. Tässä vaiheessa oli kuitenkin jo selvää, että Haaviston noste kantaisi taisteluun kakkospaikasta, joten Vihreä iskuryhmä päätti nyt hyökätä Keskustan kimppuun. Verukkeeksi saatiin, kuten tunnettua, Paavo Väyrysen mukikampanjan kruunannut televisiomainos, johon sisältynyt Väyrysen viaton viittaus aviopuolisoonsa päätettiin tulkita homofobiaksi. Ärsytettyään kampanjansa alussa järjestelmällisesti vasemmistopuolueiden kannattajat päättivät eräät Haaviston partisaanit polttaa kisan päätteeksi siltansa myös Keskustan suuntaan. Ongelmana onkin tällä hetkellä se, että juuri näiden tahojen kannatusta Haavisto tarvitsee toisella kierroksella. Aikaa välien korjaamiseen on vain vähän.
Paradoksaalista on se, että Vihreiden presidentinvaalikampanjoinnissa helpoimmalla pääsivät Perussuomalaiset, heidän suurimmat aatteelliset vihollisensa viime eduskuntavaaleista. Haaviston kuuluisa vierailu kansanedustaja Teuvo Hakkaraisen sahalla esitettiin Vihreiden toimesta elitistiseen sävyyn eräänlaisena suopean kuninkaan armollisena visiittinä typerän, mutta hyväntahtoisen alamaisensa luokse. Hämmentävää on se, että Haavisto tosiaan onnistui viemään Perussuomalaisten johtoa kuin pässiä narusta, ja vielä varsinaisena vaalipäivänäkin intoutui itse Timo Soini ylistämään Vihreiden uutta messiasta. Nähtäväksi jää, kuinka tuloksekas Vihreiden charmioffensiivi tähän suuntaan oli, koska Soinin riviäänestäjät ovat lopulta kuvailleet vaalien toista kierrosta "valinnaksi ruton ja kupan välillä".
Vasemmistopuolueiden äänestäjille valinta tulee luultavasti olemaan yksinkertaisin. Laitavasemmistossa muutamia saattaa toki ärsyttää se, että Haaviston kannattajat syyllistivät "erästä nimeltä mainitsematonta presidenttiehdokasta" nahkakenkien käytöstä, samaan aikaan kun Vihreä presidenttiehdokas itse vertasi eläinaktivisteja uusnatseihin. Viime kädessä lienee Niinistön imago perinteisenä vasemmiston Suurena Saatanana kuitenkin siksi vakiintunut, että ratkaisu on monille varsin helppo. Myös sosialidemokraattien keskuudessa näyttäisi Haavisto olevan hyväksyttävä vaihtoehto, ja todennäköisesti useimmat SDP:n kannattajat äänestivät häntä jo ensimmäisellä kierroksella. Hämmästyttävää kyllä, jopa Keskustassa on nähtävästi ilmennyt valmiutta anteeksiantoon, joka on kenties osittain kanavoitumassa ryhmittymisenä Haaviston taakse. Haavisto itse on niin ikään aloittanut sen korjaamisen, minkä hänen joukkonsa hajottivat; nähtäväksi jää, onko kyse hänen taholtaan vain populismista vaiko todellisesta sillanrakentamisesta.
Ensimmäisen kierroksen kohluista huolimatta toisella kierroksella saattaa kuitenkin vielä tapahtua selkeä rajat murtavan äänestäjäkoalition muodostuminen. Voittoon se todennäköisesti ei kanna, mutta mahdollisesti se voi edistää edellisessä kirjoituksessani hahmoteltua kansanrintamakehitystä. Tämä voi heijastua seuraavissa eduskuntavaaleissa, eikä se edes edellytä Haaviston voittoa. Vertailun vuoksi, vuoden 2006 vaaleissa taottu porvariyhteistyö kesti Niinistön tappiosta huolimatta seuraaviin eduskuntavaaleihin.
Vihreiden taholta tämä kuitenkin edellyttää huomattavaa nöyrtymistä. Vaikka puolueen ehdokas onkin kohonnut toiselle kierrokselle, on puolue itsessään eduskunnan pienimpiä. Lisäksi toisella kierroksella on syytä välttää uutta vajoamista ensimmäisen kierroksen vihreään hämärään. Pekka Haavistoa on markkinoitu Vihreiden toimesta vaalien alusta asti henkilökultin omaisesti lähes Kristuksena. Vastaavanlainen iskumyynti saattaa herättää toisella kierroksella kyynisessä riviäänestäjässä ja muiden puolueiden kannattajissa todennäköisemmin vain halua huutaa "Päästä meille Barabbas!".
Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!
Hauska oli illan uutisissa pj Urpilaisen ilouutinen sdp:n jäsenistölle, jonka mukaan sdp ilmoittaa torstaina, ketä se tukee toisella kierroksella.
Siis puolue antaa ilmoituksen vaikkei saanut omiaan äänestämään edes ehdokastaan Lipposta ensimmäisellä kierroksella.
Ne tekevät sen itse.
Ja ilmoittavat torstaina, että sdp tukee Haavistoa.
"valinnaksi ruton ja kupan välillä"
miksei
"valinnaksi ruton ja kuplan välillä"?
Vasemmiston äänistä ei voine olla jaettavaksi kenellekään kuin siltä osin, mitä ehdokkaat Lipponen ja Arhinmäki saivat kasaan. Puolueiden kannatuslukemista mitattuna jaettavaa olisi enemmänkin, mutta vähän vaikea keksiä, miten esim. jo Haavistoa äänestäneen vasemmistolaisen ääntä voisi kahdentaa?
Niinpä vasemmiston potti on luokkaa 12%, joka ei näissä vaaleissa oikein taida riittää mihinkään.
Kirjoitin juuri blogin, jossa on näkyvillä paljon suurempiakin äänivarastoja.
Erittäin hyvä blogi.
Mietin itsekin kirjoittaa aiheesta otsikolla Helsingin Sanomat voitti vaalien ensimmäisen kierroksen, mutta en olisi pystynyt niin hyvään analyysiin kuin Sinä Jussi Jalonen.
Näin ollen suosittelen mielelläni blogiasi muille.
Omassa kirjoituksessani yritin tuoda esiin ne voimat jotka edesauttoivat Haavistolle sen äänimäärän minkä sai. Käytin termiä taitelijat ym, olisi pitänyt lisätä lehdistö ja etenkin HS, eli liuta toimittajia.
Ja mitä toimittajiin tulee niin heidän mielipiteensä tuli jo selkeästi esiin eri vaalitenteissä - sen mitä katsoin tai kuulin. Joten tuo "Median suosikki" suosikki tuli esiin ja se ei ollut Soini.
Se sitä "Kestävän kehityksen arvoliberalismia"!
Jussilla on missio. No mikäpä siinä. Tosin tutkijalle on ehkä häpeäksi tehdä missio näin yksipuolisesti, näin räikeästi. On paljon kirjoittajia puheenvuorossa joita tämä olisi hyvä kirjoitus, mutta Jussin tapauksessa en tätä sellaisena pidä.
Itse teksti muistuttaa kovin ns. kriittisen tieteen tapaa kertoa asioista. Painotetaan haluttuun suuntaan, tulkitaan mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti ja unohdetaan tyystin kokonaiskuva. Ja tietenkin valitaan tarkkaan mitkä asiat tekstiin päätyvät.
Ei tosiaankaan Jussin parhaita tämä...
Muistanet varmaan, Kivelä, että minä en ole vasemmistolainen. Omat havaintoni Vihreiden ja Vasemmistoliiton suhteesta ovat aivan täysin ulkopuolisin silmin tehtyjä. En väitä, että ne olisivat täysin oikeaan osuvia - subjektiivinen tarkkailijahan minä olen - mutta esimerkiksi Vihreiden riitely Vasemmistoliiton kanssa kampanjan alkuvaiheessa vaikutti kyllä minusta täsmälleen tuollaiselta kuin olen kuvaillut.
Ana María on täällä ilmoittanut kuuluneensa Arhinmäen tukijoukkoihin. Näyttää siltä, että hän tunnisti kirjoituksestani omat kokemuksensa.
Mutta muuten, minusta on yllättävää ettei kirjoitus sinua miellytä. Loppujen lopuksihan päädyn tuossa ounastelemaan kohtalaisen vahvan äänestäjäkoalition muodostumista Haaviston taakse. Sillä voi olla pitkäkestoisempiakin vaikutuksia maan politiikkaan. Mutta se kyllä edellyttää Vihreiltä tosiaan sitä nöyryyttä ja oman asemansa selvää tiedostamista.
Puoluejohtajanne Niinistö toisti vaali-iltana samat perinteiset selostukset siitä, miten Vihreät on pragmaattinen puolue, joka pyrkii sukkuloimaan perinteisten poliittisten jakolinjojen ulkopuolella. Tämä ikävä kyllä vain kuulostaa siltä, että Vihreät on - Soininvaaran sanoja lainatakseni - muotoutumassa eräänlaiseksi politiikan parasiitiksi. Tilanteessa, jossa suurempien puolueiden kannattajat ovat harkitsemassa ryhmittymistä Haaviston taakse, ei moinen asenne valitettavasti käy enää päinsä. Vihreiden on löydettävä oma linjansa, valittava selkeästi yhteistyökumppaninsa ja kyettävä sitoutumaan näihin muutenkin kuin vain mukavuussyistä. Vihreiden on myös tiedostettava se, että tästä onnenkantamoisestaan huolimatta he eivät voi soittaa politiikassa loputtomiin ensiviulua.
Se myös edellyttää sitä itsekritiikkiä. Eikö?
Enkä minä näitä politiikan kommenttejani minään tutkijana kirjoita. Aivan vain tavallisena kansalaisena. On muuten aika merkillistä kuvitella, että tutkijalla ei saisi olla päivänpoliitikasta omia mielipiteitä.
(Sivumennen, toivoisin muuten että Uusi Suomi _ei_ mainitsisi ammattiani siteeratessaan aina joskus kirjoituksiani artikkeleissaan, ainakaan niin korostetusti kuin yleensä.)
Puoluepolitiikan parasiitin tilalle voi heittämällä vaihtaa termin populisti ilman, että kokonaisuuden merkitys muuttuu vihreitä kuvatessa.
Biologian lehtorini ja oppikirjailija Veikko Ervasti oli vihreä ennen kuin koko termiä kukaan edes ymmärsi käyttää ja kauas on noista ajoista poliittiseksi liikkeeksi muotoutunut elitistien ja mukaälymystön poppoo kulkeutunut.
Kunnioitin Ervastin ajatuksia muinoin ja kunnioitan hänen vihreyttään edelleen, mutta se perustuu aitoihin arvoihin; toisin kuin näiden arvokodittomien kokoelma nimeltä Vihreät.
Katsokaa, kuinka sdp:n ikiaikaiselle hyvinvointivalheelle on juuri käymässä ja menkää takaisin sinne Koijärvelle ketjuinenne, niin teihin uskookin vielä joku.
Nyt vihreät on vain yksi vaalikarjaa nuoleva joukkio muiden haaskojen seassa.
Jussi Jaloselle erityinen kiitos avauksestaan.
Suurin syy miksi kirjoituksesi ei miellytä, on se, että sen muoto noudattaa aika tarkkaan perinteistä probagandaa. Eli pyritään pinnalliselta tasolta asiallisella tekstillä luomaan täysin yksipuolista kuvaa kohteesta.
Mitä sitten olisi mielestäni pitänyt tehdä toisin? Ensimmäinen seikka olisi erottaa ehdokas, vaaliorganisaatio ja muut kannattajat toisistaan. Esimerkiksi minun nähdäkseni loanheittoa vältti neljä ehdokasta, eli Niinistö, Haavisto, Väyrynen ja Essayah. Haaviston vaaliorganisaation suhteen en tiedä ylilyönneistä, mutta voihan niitä mahdollisesti olla. Kannattajakunnasta niitä ylilyöntejä toki oli. Toinen seikka olisi sitten se, että rehellisyyden nimissä olisit voinut aidosti pohtia sitä miten muiden puolueiden vastaavat tahot toimivat. Eli oliko vaikkapa Essayahin ja Väyrysen kannattajien uskonnon avulla tehdyt hyökkäykset yhtään sen vähäisempiä tekoja kuin mahdolliset Haaviston kannattajien teot. Lisäksi olisit voinut pitää faktoistasi parempaa huolta, eli mukiepisodissa Väyrysen kamppanjaporukka oli julkisuuteen päässeiden tietojen mukaan tiedostanut tuon muin vaihtoehtoisen viestin ja siitä huolimatta edennyt ja samoin on moneen kertaan oikaistu tuo virheellinen väite eläinaktivistien ja uusnatsien vertaamisesta toisiinsa - kyseessä näyttää olleen tahallinen väärinymmärtäminen.
Lue huviksesi mitä vaikkapa täällä US:n puheenvuorossa kirjoitetaan ja on kirjoitettu ensimmäisen kierroksen jälkeen. Sen jälkeen kasaa kaikki Haavistoa parjaavat tekstit ja kirjoita niistä vastaava loanheittokirjoitus Niinistön kamppanjasta. Vasta sitten saavuttaisit tasapainon. (ei en usko, että teet niin). Eli onko tosiaan niin, että nämä kaikki hyökkäykset ovat nykyään Niinistön vastuulla? Että se olisi syy välttää hänen äänestämistään?
Muistetaan kuitenkin näin lopuksi, että presidentiksi valitaan ehdokas, ei kampanjaväkeä, ei kannattajia. Vain ehdokas.
Jalosen jutun otsikko oli "Vihreän hämärän maa". Ja sieltä käsin hän tarkasteli lähinnä vihreyttä ja viherpunaa edustavia ilmiöitä, henkilöä, puoluetta ja kannattajia, monelta kantilta.
"Punaisen hämärän maa" tai "Sinisen hämärän maa" tai "Kepu-hämärän maa" tuottaisi ilmeisesti toisenlaista tekstiä. Mutta po. otsikon puitteissa blogi oli mielestäni varsin monipuolinen yhdelta ihmiseltä.
Kivelä kirjoittaa:
"Toinen seikka olisi sitten se, että rehellisyyden nimissä olisit voinut aidosti pohtia sitä miten muiden puolueiden vastaavat tahot toimivat."
Luvalla sanoen, tässä yrität nyt nähdäkseni ilmoittaa että Haaviston kampanjaväen tai Vihreiden toimintaa ei saa mielestäsi arvostella, ellei siinä samalla kritisoi tasapuolisuuden nimissä kaikkia muita.
Ei se näin mene, Kivelä. On syytä tottua siihen, että Haavistoa ja hänen puoluettaan pitää voida kommentoida sellaisenaan. Voin kyllä huomauttaa mieliksesi, että olen jo tässä ketjussa - ja edellisessä bloggauksessani - ilmoittanut, että seuraava kirjoitukseni käsittelee Perussuomalaisia ja Soinin väkeä.
"Lisäksi olisit voinut pitää faktoistasi parempaa huolta, eli mukiepisodissa Väyrysen kamppanjaporukka oli julkisuuteen päässeiden tietojen mukaan tiedostanut tuon muin vaihtoehtoisen viestin ja siitä huolimatta edennyt ja samoin on moneen kertaan oikaistu tuo virheellinen väite eläinaktivistien ja uusnatsien vertaamisesta toisiinsa - kyseessä näyttää olleen tahallinen väärinymmärtäminen."
... ja tämä taas on selittelyä. Keskustasta on Laaninen itse ilmoittanut, että heitä askarrutti lähinnä vain sanan "emäntä" mahdollinen vaikutus nuoriin naisäänestäjiin. Piiloviesti luotiin tarkoituksellisesti yhdessä Ajankohtaisen Kakkosen lähetyksessä. Ohjelmassa kerran vierailleena tiedostan hyvin, että siinä verstaassa ollaan valmiita moraalittomasti luomaan vastakkainasetteluja vain katsojalukujen vuoksi.
Sitä en tiedä, miksi tuossa toisessa yhteydessä taas puhut edelleen "virheellisestä väitteestä". Tosiasiaksi jää, että Haavisto mainitsi uusnatsit ja eläinaktivistit aivan samaan hengenvetoon. Puhuessasi "tahallisesta väärinymmärtämisestä" otat hieman samanlaisen asenteen kuin eräät Perussuomalaiset heidän selitellessään omien ehdokkaittensa tempauksia. Mielestäni on aika selvää, että Haavisto pyrki tuossa vaiheessa kosiskelemaan paikallisia huittislaisia äänestäjiä, mutta meni hieman liian pitkälle.
"Sen jälkeen kasaa kaikki Haavistoa parjaavat tekstit ja kirjoita niistä vastaava loanheittokirjoitus Niinistön kamppanjasta. Vasta sitten saavuttaisit tasapainon. (ei en usko, että teet niin)."
Viittaan ylempään kommenttiini. Oletko koskaan muuten ajatellut, että saatan pitää Vihreiden ja Haaviston kampanjaväen kohdalla rimaa hieman korkeammalla ja odottaa heiltä parempaa?
"Eli onko tosiaan niin, että nämä kaikki hyökkäykset ovat nykyään Haaviston vastuulla? Että se olisi syy välttää hänen äänestämistään?"
Kivelä, mistä kummasta saat sen käsityksen että tämä kirjoitus on tehty kehoitukseksi olla äänestämättä Haavistoa?
Lue teksti ja aiempi kommenttini sinulle toistamiseen. Enkö sen lopussa ilmoita selkeästi, että Haaviston taakse voi hyvinkin olla syntymässä laajapohjainen äänestäjäkoalitio? Ainoa, mitä korostan, on se, että Vihreiltä tämän koalition säilyttäminen politiikassa lähitulevaisuuden voimatekijänä edellyttää nöyryyttä ja itsekritiikkiä.
Onko nyt niin, että sen sijaan haluat vain automaattisesti loukkaantua Haaviston puolesta ja väistää tuon itsetutkiskelun? Koska olet selvästi puolueesi lahjakkaampia edustajia, niin tämä kyllä huolestuttaa minua.
Ok. Myönnetään. Analyysisi oli toki melko paikallaan, mutta sanavalinnat saattoivat aiheuttaa pientä punaisen näkemistä...
Toki tiedät kyllä varsin hyvin kuinka voimakasta mielikuvien luomista harjoitit käyttämällä ilmaisuja:
suunnatonta kiukkua ... suoranaista uhkailua ja pelottelua... insestinomaiseen suhteeseen ... primitiivisellä raivolla ... nyrjähtänyt kampanjointityyli ... suopean kuninkaan armollisena...
Pohjimmiltaan juuri tällaiset ilmaisut jäävät usein ihmisten mieliin ja vaikuttavat heidän asenteisiinsa, ei itse pitkähkö analyysi.
No kyllä minä sen myönnän, että tyylini on provosoiva. Tosin sen verran, mitä yliopistolla kuulee kommentteja muutamilta vasemmistolaisittain asennoituneilta, ne saattavat olla vieläkin järeämpiä. Ajattelin, että on kenties hyvä säilyttää heidän perspektiivinsä tässä kuvauksessa.
Mutta mitäpä tuumaat tuosta alemmas ketjuun jättämästäni selostuksesta? Siinä olen hiukan vielä tarkentanut asioita. Lars-Erik Wilskman onkin ehättänyt jo siihen antamaan oman vastaukseni.
Omalta kohdaltani voin kertoa että Touko Aallon kirjoitus, muutti asenteitani ratkaisevasti näissä vaaleissa.
Nyt en Marko ymmärtänyt syyteitä häpeällisestä missiosta. Ihan loogista pohdintaahan tuossa kirjoituksessa oli. Minä en löytänyt siitä erikoisia painotuksia. Oikeastaan vaadit tekemään kirjoituksesta tutkimuksen. Ollakseen tutkimus, siinä pitäisi olla johonkin tieteellisen perustaan ankkuroitu tutkimuskehys. Ja pitäisi vaivata lukijoita suurella määrällä viitteitä sinne sun tänne. Ei tuosta olisi kauhea vaiva tehdä tutkimustakaan. Toki pitäisi käyttää tylsempää kieltä ja pohtia laveammin. Sitten voisikin jo turvallisesti luottaa, ettei kukaan täällä jaksaisi sitä lukea. Itse asia ei siitä muuttuisi.
Jussi, kirjoituksesi on oikein osuva. Pitää paikansa, että vaikka en kuulu mihinkään puolueeseen, olin Arhinmäen kannattaja. Facebookissa jotkut Haaviston kannattajista käyttäytyivät, kuten Marko Kivelä tässä, puolustaen.
Muuten, varmasti huomasit, että lähdin Facebookista. Lähdin toistaiseksi. Ei nyt vaalien alla jaksa seurata sitä vaalihuumaa. En nyt jaksa sitä, että sinne tullaan osoittamaan mieltä tai kännyttämään muita tai minua.
Facebookin keskusteluista jään kuitenkin kaipaamaan muutamia ihmisiä, jotka usein tulivat esittämään kantansa, ja vaikka olimme eri mieltä asioista, pystyimme keskustelemaan. Ehkä, kun vaalit ovat ohi tulen sinne takaisin.
Hasta la vista, señor!:)
Huomasin tosiaan, että olit laittanut tilissäsi lapun luukulle sillä välin kun vetäisin päivätorkut yliopistolta kotiin päästyäni.
Koita nyt jaksella. Hah, ei politiikkaa niin vakavissaan tarvitse ottaa. Viihdettähän tämä viime kädessä on.
Miksi ihmeessä lähdit Facebookista Ana? Ei siellä tarvitse kommentoida joka asiaan tms. jos ei kiinnosta.
Kyllä kelpaa nyt olla perussuomalainen. Kukaan ei huutele perään, että rasisti ja reppana. Kukaan ei solvaa täällä blogimaailmassa perussuomalaisia. Missähän Siikalakin nyt luuraa...
Esimerkiksi Hakkaraisesta on kirjoitettu satoja juttuja. Niistä vain yksi juttu oli myönteinen ja se julkaistiin jokaisessa mediassa. Se oli kun Haavisto vieraili Viitasaarella...
Parin viikön päästä olemme jälleen rasistireppanoita. Ja Hakkarainenkin palautetaan päiväjärjestykseen,,.
Juuri kuuntelen toisella korvalla Ylen Radio Puhetta. Ohjelmalla on yksi tarkoitus: antaa sellainen kuva, että perussuomalaisten on järkevä äänestää Haavistoa.
Yle ja Hesari kiirehtivät kertomaan, että Soini tukee Haavistoa. Sitten ehti Soini kumoamaan väitteen. Sitä ennen valheellinen tieto oli ehtinyt levitä kautta maan.
Tarkoitus pyhittää keinot toimia punavihreän aatteen puolesta. Ei demokratian puolesta.
Jos minulta joku pyytäisi sloganin tähän tilanteeseen, olisi valinta helppo.
"Nyt on Suomen vuoro". Saa lainata vapaasti, mutta Haaviston suuhun ei taida sopia.
Mh, no sanoisin kyllä että Soini itsekin puhuu mitä sattuu. Blogissansa - anteeksi, plokissansa - hän totesi, että lupaa kertoa ketä äänesti sitten vaalipäivänä kahdeksalta illalla.
Televisiossa hän ilmoitti, ettei tule paljastamaan ketä äänestää. Ota sitten selvä. Minulle on aivan sama, ketä Soini äänestää ja ilmoittaako hän asiasta, mutta kaiketi hänkin pyrkii jonkinlaiseen pelaamiseen noilla kommenteillaan.
Eipä hän ensimmäisellä kierroksellakaan ollut täysin vilpittömästi liikkeellä, mutta siitä kirjoitan myöhemmin tällä viikolla oman tekstinsä. Sen jälkeen todennäköisesti otan teidän puolueenne edustajilta vastaan samanlaiset kommentit jotka ehätin saada Kivelältä tänään.
Olen puolueeton tai tarkemmin sanottuna tunnustukseton edelleen vaikka totuutta yritänkin perätä ja mielenkiinnolla odotan kaikkea paljastettuun valheeseen ja/tai propagandaan liittyvää vaikka se olisi sitten persteiden tai muiden saannosta.
Näkyi nykyinen Ylipäällikkökin panttaavan toistaiseksi Haaviston kannatustaan varsin muikein ilmein tämän illan uutisissa eli sitä on liikkeellä ja eetterissä jo ulkona.
Eläpäs hätäile mitä sattuu puhumisesta.Kerrot Soinin sanoneen ettei ilmoita ketä äänestää. Sanoo kuitenkin ilmoittavansa ketä äänesti. Tässä on iso ero jota et ehkä huomannut. Soini ei pyri ohjaamaan äänestäjiään!
Ei kai se kenellekään tullut yllätyksenä että Soini lähti vaaleihin vain taistelemaan Väyrystä vastaan. Soinin tulkitaan perussuomalaisten keskuudessa onnistuneen mutta tiedä häntä. Keskusta näytti näissä vaaleissa nousseet Väyrysen ahkeruuden ansioista kanveesista ja sai ilmiselvästi itseluottamustaan takaisin. Sen sijaan Perussuomalaisissa tarkkanäköisemmät näkevät ensimmäiset uhkaavat pilvet taivaalla.
Se että Soini kävi Väyrystä vastaan "veljessotaa" osoittaa vain että taistolaisten tapa liittoutua vihollisen vihollisen kanssa toimii siis tänäänkin. Ilmeisesti siis vihreiden ja vasurien suhteissa sekä persujen ja Keskustan tapauksessa.
Näihin verrattuna demarit, kepulaiset ja kokkarit vaikuttavat aivan säädylliseltä porukalta.
Soini (PS) vaikenee, kunnes vaalihuoneistot ovat sulkeutuneet. Näin ymmärsin uutisista. Ja tänä aamuna sekä Seppo Kääriäinen (kepu) että Lasse Lehtinen (SDP) lupasivat suunnilleen samaa. Hiljaiseloa...
Missäkö luuraa Siikala? Tuollahan tuo Vapaavuoron puolella kirjoittelee moottoriurheilusta! Pekka ehti "kampanjoida" Eva Biaudet'n puolesta niin aggressiivisesti, että jokainen Siikalan blogi vei RKP:n ehdokkaalta muutama sata ääntä. Pari kirjoitusta lisää niin Biaudet olisi hävinnyt jopa Essayahille.
Ottaako perussuomalainen puolue presidentinvaalien kakkoskierrokseen rakentavamman kannan kuin viimekeväisiin hallitusneuvotteluihin, joiden suhteen pienimmän riesan tietä ei suostuttu edes harkitsemaan?
Entäpäs, jos Siikala jonkin ajan päästä kertookin tehneensä kaiken tahallaan? Kehumalla Biaudetia hän sai monet tämän kannattajat hermostumaan ja äänestämään Haavistoa. Kohta hän kertoo ymmärtäneensä jo aikoja sitten, että vihreiden ehdokas Haavisto on se oikea ja hän on kirjoituksillaan tosiasiassa varmistanut Haaviston pääsyn toiselle kierrokselle.
Kyllä nuo itsenäiset ajattelijat osaavat olla juonikkaita!
Hyvä Tossavainen,
pj. Soini viittasi ilmiselvästi Haavistoon.
Tieto yllätti, miltei järkytti.
Rohkenen miettiä, miten Pyhä Isä reagoisi Soinin suosimaan ratkaisuun.
Mitä voikaan ajatella koko moraalista: raiskatun naisen abortti on rikos.
Mutta valtion päämiehen homous ei haittaa.
Kysykääpä johtajaltanne!
Tämä:
"Maan suurimman päivälehden yritys lanseerata Haavistosta eräänlaista vasemmiston voimat kokoavaa suurta hahmoa jatkuu siis edelleen."
Tämä on Hesarin tapa kertoa: "Porvareiden ei kannata äänestää Haavistoa - hänhän on vasemmiston ehdokas..."
Niinistön kampanja Hesarissa on alkanut. Haavisto teki tehtävänsä, (olemalla helpompi nakki kuin Väyrynen), ja nyt hän saa mennä. Siis Hesarin puolesta saa mennä.
_____________________
Ja aivan kuten totesit, Haavisto on porvari, mutta sekin on totta, ettei hän edusta mitään äärikantoja, tosin on *liian* EU- ja NATO-myönteinen minun makuuni.
Vasemmisto pitää häntä kuitenkin "siedettävänä ehdokkaana", verrattuna "Pankit ja NATOon liitetty liittovaltio rulaa"-Niinistöön.
Henry
Henry, oletko miettinyt sitä mahdollisuutta että Haavison lanseeraamisessa "vasemmiston ehdokkaana" voi olla taustalla halu julistaa toisen kierroksen jälkeen, että "vasemmisto" hävisi _taas kerran_!
Yleisradiolla myös mielenkiintoinen uutinen toisen kierroksen avauksesta.
http://yle.fi/uutiset/teemat/presidentinvaalit/2012/01/haavisto_lahti_he...
Pitkä juttu Haaviston puheista ja lopussa pari hassua virkettä "vastaehdokas" Niinistöstä.
Kiitokset mielenkiintoisesta kirjoituksesta. Siinä oli hyviä näkökulmia. Tietenkin pitää olla varovainen laskettaessa yhteen ensimmäisen kierroksen ääniä. Yhtään ääntä ei vielä ole annetttu. Tällä varauksella:
Suuri osa demareista ja osa vassareista äänesti Haavistoa ensimmäisllä kierroksella. Jäljellä on 12% vasemmistoääniä. Oletettavasti ns. perustyöläisistä koostuvan joukon äänestämien on vaikea ennustaa.
Väyrynen edusti erilaista ervomaailmaa kuin Haavisto ja sitä Haaviston tukijat tölvivät. Se nosti pintaan varmaan erilaisia tunteita, jotka vaikuttavatseuraavaan kierrokseen asti.
Perussuomalaiset ovat vaikeimmin arvioitavissa. Soini menetti jo ensimmäisellä kierroksella Väyryselle osan äänestäjistään. Tuskin he herkästi Haaviston taakse menevät, vaikka Soini käskisikin. Loppujen osalta on arvoitus.
Kaikissa ryhmissä on ihmisiä, joilla on tuo ruton ja kupan välillä valitsemisen ongelma. Eivät he ole kotonaan Niinistöä äänestäessään. Yritysmaailman tukema EU-henkinen. Mutta samanlainen EU-henkinen on Haavistokin. Ja omat karsastuksen aiheet hänessäkin on.
Mistä nuo ryhmät löytävät eron Niinistön ja Haaviston välillä? Osalla esim. Väyrysen ja Soinin äänestäjiä se voi löytyä puolustuspolitiikasta. Niinistö koetaan luotettavammaksi tässä suhteessa kuin Haavisto. Toinen ero voi löytyä presidentin edustustehtävästä ja perhesuhteista. Monet eivät osaa kuvitella Haavistoa ja Antoniotaan vastaanottamassa itsenäisyyspäivänä veteraaneja linnaan. Niinkin pienet asiat voivat nostaa tunteet pintaan.
Ja osa ei osaa päättää ja jää kotiin. Haavisto oli 20% jäljessä Niinistöstä 1. kierroksella. Sen kiinni kurominen on kova homma, jos sitä estää äänestäjien valuminen Niinistölle tai nukkuminen.
Väyrysen äänien jakautumista arvioitaessa kannattaa kiinnittää huomiota alueellisiin yksityiskohtiin. Laskelmia tehneen tuttavani mukaan sai Väyrynen esimerkiksi kaikissa Itä-Suomen vaalipiireissä vähemmän ääniä kuin Keskusta viime eduskuntavaaleissa. Erotus ei ollut suurensuuri, molemmissa Savon vaalipiireissä esimerkiksi vain runsaat parituhatta ääntä ja Pohjois-Karjalassa vajaa kaksituhatta, mutta silti selkeä.
On vaikea sanoa, kelle ehdokkaalle se erotus meni. Koska Soinin suoritus oli verrattomasti Perussuomalaisten eduskuntavaalitulosta huonompi, niin hän ei näistä Keskustan kadottamista karjalaisista ja savolaisista äänestäjistä ainakaan hyötynyt. Veikkaisin siis Haaviston saaneen näissä vaalipiireissä osan keskustalaisista äänestäjistä taakseen jo ensimmäisen kierroksen kisassa.
Uudellamaalla ja Helsingissä sai Väyrynen sen sijaan reilusti Keskustan eduskuntavaalikannatusta suuremman tuloksen. Näissä piireissä hän söi Soinin kannatusta, ja lienee imuroinut Perussuomalaisten lietsoman kaupunkilaispopulismin taakseen EU-kriittisyydellään. Haavisto taas näyttäisi näissä piireissä siepanneet SDP:n perinteiset äänestäjät.
Analyyseissä kannattaa tarkastella kovalla silmällä yksittäisiä vaalipiirejä. Jo senkin vuoksi, että niiden pohjalta puolueet tekevät parhaillaan arvioita kunnallisvaaleja silmälläpitäen. Lyön vetoa, että esimerkiksi Vasemmistoliitossa on pantu merkille se omituinen ilmiö, että Arhinmäki sieppasi Raumalla hyvän tuloksen siepaten parisataa ääntä enemmän kuin mitä Vasemmistoliitto sai eduskuntavaaleissa.
Kunnallisvaaleja ajatellen merkille pantavaa oli myös se, että Arhinmäki sai monessa paikassa enemmän ääniä kuin Lipponen.
Erittäin mielenkiintoista nähdä mitä SDP:ssä tapahtuu nyt, sillä jotain on pakko tapahtua.
Tuo on ihan totta, esimerkiksi Porissa kiilasi Arhinmäki komeasti Lipposen ohi. Olen lukenut Satakunnan vaalipiirin tulokset erityisen tarkkaan, koska olen sieltä kotoisin.
On silti syytä huomioida, että Arhinmäki sai Porissa vähemmän ääniä kuin Vasemmistoliitto siellä nettosi eduskuntavaaleissa. Haavisto-ilmiö siis puri Porissakin, mutta verrattomasti enemmän siitä kärsi kuitenkin SDP. Vasemmistoliiton äänestäjät näyttäisivät olleen muutenkin kaikkein puolueuskollisimpia kautta maan.
Tämä on ehkä enemmän yleikommnetti mutta pistän kuitenkin tähän.
Haaviston ja Väyrysten äänimääriä analysoitaessa on aika paljon virhemahdollisuuksia sen takia, ettei nähdä metsää puilta. Molemmat tekivät omalla tavallaan erinomaisen vaalikampanjan. Haavisto lähti pienemmällä peruskannatuksella mutta yhtenäisemmällä omalla tukijoukolla. Väyrynen lähti ylempää mutta kuitenkin puoliksi tietämättömänä todellisesta oman puolueen sisäisestä kannatuksesta. Molemmat tekivät kampanjansa pääosin positiivisin kuvin. Ja siinä Haavistolla oli suurempi laajentumisvara, koska hän oli kuitenkin vähemmän tunteita herättävä.
Jos taas ajatellaan, kuka epäonnistui pahiten, niin se oli sosiaalidemokraatit. Ja se kampanja meni oikeastaan puihin siinä, että se perustui negatiivisuuteen. Enkä ole kuullut kyllä kenenkään kehuvan sitä 'Pöö' mainosta. En tiedä, uhrautuiko Lipponen Perussuomalaisten vastustajaksi mutta ainakin hän teki sen turhaan. Eihän nyt äänestetty puoluetta vaan henkiloä. Lopputulos olisi voinut olla parempi, jos hän olisi keskittynyt siihen, missä hän oli hyvä. Jos keskittyy vastustamaan, on käytännössä koko ajan puolustuskannalla ja vain reagoi ympäristöön.
Ne, jotka tässä vaalissa taistelivat suvaitsemattomuutta vastaan, taistelivat jotain sellaista vastaan, joka ei ollut kentällä lainkaan.
Mielestäni hyvää ja objektiivistakin tulkintaa Jussilta. Koin itse Väyrysen kannattajana asiat melko pitkälti noin, kuin Jussi sen kirjoitti. Olkoonkin Väyrysen "mukimainoskohu" ollut Haaviston kampanjatiimin taktinen veto, tai hänen taustajoukkojensa ylilyönti, oli se omiaan hankaloittamaan Haaviston taivalta toisella kierroksella.
Omalta kohdalta äänestäminen tulee jokatapauksessa olemaan hankalaa, vaikken ihan "ruton ja kupan" väliseksi valinnaksi sitä sanoisikaan. Saman vaikeuden jakaa varmasti moni muukin kehä kolmosen ulkopuolella asuva, joten kipin kapin Sauli ja Pekka Suomea kiertämään!
"Vihreiden toisaalta suhtautuessa primitiivisellä raivolla useimpiin Arhinmäen kannanottoihin, pyrki Haaviston kannattajakunta houkuttelemaan vasemmistolaisia loikkaamaan Vihreiden ehdokkaan taakse."
Haluaisin tässä välin huomauttaa, ja itse asiassa toivoa että noteeraisit tämän tekstissäsi, että minä tosiaan olen äänestänyt Vasemmistoa, joten linkittäessäsi minun tekstiini tuntuu jotenkin kummalta, että puhut "Haaviston kannattajakunta houkuttelee vasemmistolaisia", jos minä itse olen vasemmistoa äänestänyt ja kannatan Haavistoa. Se, ketä olen äänestänyt, tulee tosiaan linkittämässäsi tekstissäni selväksi, joten ihmetyttää tuo kirjoitustapa.
Kiitos kun oikaisit. Tavallaan pyrin ottamaan tuon asian huomioon jo mainitsessani "Haaviston kannattajakunnasta", jonka riveissä siis oli tietysti muitakin kuin Vihreitä.
Oivalsinkin tässä, että janitsaarivertaukseni oli ehkä sikäli osuva.
Kirjoitustapasi vaan antaa sen vaikutelman, että vasemmistolaiset ja "Haaviston kannattajakunta" ovat toisistaan erillisiä ryhmiä. Vaikken puoluepoliittisesti ole sitoutunut, niin olen kuitenkin vasemmistolainen, joten koen hyvin outona, että sanotaan kuinka minä yritän houkuta vasemmistolaisia. Miksei vaan voi ilmaista, että vasemmistolaisiakin on Haaviston takana? Häiritsee, että Haaviston kannattamisen takia teet päätöksen, että minä en ole vasemmistolainen, vaan "haaviston kannattaja", ikään kuin se olisi vasemmistolaisille ristiriitainen asia.
Topias:
"Vaikken puoluepoliittisesti ole sitoutunut..."
No niin. Huomauttaisin, että Haaviston kannattajakunnan taholta vyörytys kohdistui nähtävästi myös niihin sitoutuneisiin tahoihin. Tuossa linkittämässäni demarien Otto Könkään blogissa mainitaan aika selvästi, miten sekä Vasemmistonuoret että Demarinuoret olivat haavistolaisten taholta tähtäimessä alusta asti. Lisättäköön nyt tosin, että Vasemmistonuorten kytkös Vasemmistoliittoon ei ole käsittääkseni täysin välitön, ja nuorisojärjestössä voi olla jäsenenä vaikka kuuluisi johonkin toiseen puolueeseen, tai vaikkei kuuluisi mihinkään.
"... niin olen kuitenkin vasemmistolainen, joten koen hyvin outona, että sanotaan kuinka minä yritän houkuta vasemmistolaisia."
No mitäs ihmeellistä siinä on? Ja etkö juuri sitä sitten yrittänyt tuolla "avoimella kirjeelläsi"? Takavuosina oli Tampereellakin aseveliakselilla ne omat kotikommunistinsa. Ei siinä mitään ristiriitaista ole, että vastaavasti toimit itse Haaviston tukijoukoissa eräänlaisena janitsaarinomaisena vasemmistolaisena, jonka tehtävänä oli vetää riveihin uusia vasemmistolaisia.
Mutta mitä tuohon määritelmääsi tulee, niin minä kyllä laskisin sinut kirjoitustesi perusteella ihan vain vihreäksi, jos kohta ehkä sitä puolueen vasenta laitaa edustavaksi.
"Häiritsee, että Haaviston kannattamisen takia teet päätöksen, että minä en ole vasemmistolainen, vaan "haaviston kannattaja", ikään kuin se olisi vasemmistolaisille ristiriitainen asia."
Ehkäpä kannattaisi tottua siihen, että ristiriita on olemassa, ja se on myös hyvin todellinen. Vasemmistonuorten pomo Li Andersson näyttäisi jo perustaneen sosiaalisessa mediassa "Punavihreät äänet eivät ole varmoja, Pekka Haavisto" -nimisen ryhmän.
Perinteisenä vastuuvapauslausekkeena edelleen, että minä en ole poliittisesti aktiivinen, enkä tunne näitä ns. punavihreän genren nyansseja millään tasolla omakohtaisesti. Joudun turvautumaan vain verkkolähteisiin ja vajavaiseen luetun ymmärtämiseeni.
Jussi,
Lähinnä minua häiritsee siis se, miten kirjoitat blogissani ikään kuin minä olisin vasemmistosta irrallinen tekijä, joka yrittää saada vasemmistolaisia loikkaamaan. Mikset vain voi kirjoittaa, että minä olen vasemmistolainen, joka yrittää saada toisia vasemmistolaisia loikkaamaan? Mikset voi kirjoittaa, että "Haaviston vasemmistolainen kannattajakunta" sen sijana, että kirjoitat vain "Haaviston kannattajakunta"?
"Mutta mitä tuohon määritelmääsi tulee, niin minä kyllä laskisin sinut kirjoitustesi perusteella ihan vain vihreäksi, jos kohta ehkä sitä puolueen vasenta laitaa edustavaksi."
Minua hämmentää, että sanot noin, jos linkittämässäsi blogimerkinnässä kirjoitan, että "Halusin itsekin nuorentaa Eduskuntaa ja hykertelin kun ehdokkaani Vasemmiston Silvia Modig pääsi Eduskuntaan" ja "vasemmistolaisena äänestän Haavistoa presidentiksi, koska myös haluan Arhinmäen räiskyvän jatkossakin Eduskunnassa". Mutta sen sijaan, että luet mitä minä sanon, niin päätät, ettei vasemmistolainen voi kannattaa Haavistoa ja käytät minu blogiani esimerkkinä Vihreistä kertovassa tekstissä, kuinka Vasemmistoa yritetään houkutella. Mielestäni tämä on hyvin kummallista.
"Ehkäpä kannattaisi tottua siihen, että ristiriita on olemassa, ja se on myös hyvin todellinen. "
Totta helvatissa se ristiriita on olemassa joidenkin kohdalla, mutta älä väitä, että se ristiriita on jokaisen kohdalla. Ei se kaikille vassareille ole ristiriitaista äänestää Haavistoa. Mutta ilmeisesti olet päättänyt, että jos joku äänestää ekalla kierroksella Haavistoa, hän ei _mitenkään_ voi olla vasemmistolainen.
Siksi toivoisinkin, ettei blogissasi tuolla tavalla kytkytettäisi minua Vihreisiin, vaan sanottaisiin suoraan, että linkittämäsi blogin kirjoittaja on puoluepoliittisesti sitoutumaton vasemmistolainen, ei vihreä, ihan selvyyden vuoksi.
Topias Salonen juttelee:
"Mikset voi kirjoittaa, että "Haaviston vasemmistolainen kannattajakunta" sen sijana, että kirjoitat vain "Haaviston kannattajakunta"?"
Miksi pitäisi?
"Mutta ilmeisesti olet päättänyt, että jos joku äänestää ekalla kierroksella Haavistoa, hän ei _mitenkään_ voi olla vasemmistolainen."
Totta kai voi. Ei mikään estä vasemmistolaista äänestämästä porvaria. Se, miten vakaumuksellisena tätä toimintaa sitten haluaa pitää, onkin jo eri asia.
"Siksi toivoisinkin, ettei blogissasi tuolla tavalla kytkytettäisi minua Vihreisiin, vaan sanottaisiin suoraan, että linkittämäsi blogin kirjoittaja on puoluepoliittisesti sitoutumaton vasemmistolainen, ei vihreä, ihan selvyyden vuoksi."
Riittäisikö nyt tekemäni korjaus? "Puoluepoliittisesti sitoutumattoman vasemmistolaisen" olen ilmaissut nyt käsitteellä "vasemmistohenkinen". Tekstin sujuvuuden vuoksi en välittäisi ryhtyä pidentämään sitä liian perinpohjaisin ilmauksin, etenkin asiaa on nyt käsitelty varsin tyhjentävästi täällä kommenttiosastolla.
"Pekka Haavistoa on markkinoitu Vihreiden toimesta vaalien alusta asti henkilökultin omaisesti lähes Kristuksena. Vastaavanlainen iskumyynti saattaa herättää toisella kierroksella kyynisessä riviäänestäjässä ja muiden puolueiden kannattajissa todennäköisemmin vain halua huutaa "Päästä meille Barabbas!"."
Jos haluaa antikristuksen valtaan niin valinta käy vaikeaksi, kun Sakarias Lehtomäki ehti jo osoittamaan, että Pekka Haaviston nimestä saadaan numeroita pyörittämällä 666.
http://sakarias.vuodatus.net/blog/3133581/jumalan-viha-on-suomen-kansan-...
Haavisto saisi varmasti kristillismielisten arvokonservatiivisimmatkin perussuomalaiset taakseen lupaamalla vaikka päästää Liikasen eläkkeelle ja tehdä Suomen Pankissa sisäisen nimityksen vaikkapa nimittämällä edustaja Ruohonen-Lerner puheenjohtajaksi.
Haavistohan ehti jo ensimmäisen kierroksen aikana väläytellä liittyvänsä kirkkoon. Tulkitsin sen itse siinä kohtaa viestiksi siitä, että hän on tällä kierroksella valmis tavoittelemaan jopa Essayahin äänestäjiä.
Tahdoin sanoa tuolla, että tuollainen veto ainakin sinetöisi allekirjoittaneen äänen kohtalon 5.2., olkoon vaikka millainen talvipakkaskeli tuona kyseisenä sunnuntaina.
Ymmärrettävistä syistä näin ei kuitenkaan tapahdu, mutta se voisi kyllä aiheuttaa "lievää" paniikkia eritoten Niinistön leirissä. Tuo vakanssi kun sattuu olemaan se oleellinen asia, ei niinkään se, missä kohtaa rasti on maistraatin papereissa uskonnollisen suuntauksen kohdalla.
Aaa. No tuohan on kiintoisa näkökanta.
Nimityspolitiikka olisi tosiaan sellainen asia, josta toimittajat voisivat hiillostaa ehdokkaita huomattavasti enemmän.
Minulle valinta toisella kierroksella on äärimmäisen helppo, koska en ole cityvihreä vaan maaseutuvihreä. Tulen kyllä toimeen cityvihreiden kanssa, mutta joskus se vaatii hyvin pitkää pinnaa.
Meitä vihreitä on poikkeuksellisen moneen junaan. Sen huomaa jos viitsii katsoa puolueen sivuja, tai siirtyä suoraan tänne:
Tuota kautta itse kuulun vihreisiin.
Haavistohan on tässäkin suhteessa mielenkiintoinen Vihreä, että hän taitaa olla sekä city- että maaseutuvihreä. Paljasjalkainen helsinkiläinen, joka kuitenkin on lapsesta asti viihtynyt maalla. Ei eksy keskuspuistoon kuten jotkut nuoremman polven cityvihreät. Osaa myös liata kätensä töitä tehdessä, toisin kuin jotkut nuoremman polven cityvihreät.
Paljasjalkainen helsinkiläinen joka viihtyy maalla on hyvä kuvaus cityvihreästä
:)
Lönnroth
"Pekka Olavi Haavisto syntyi vuonna 1958 helsinkiläiseen opettajaperheeseen. Lapsuuden kesät kuluivat muun muassa äidinpuolen Haikan-sukutilalla Teiskossa, missä perhe pääsi hengähtämään pienen kaupunkikodin arjesta. Hämäläisellä maaseudulla Haavisto oppi arvostamaan paitsi kädentaitoja ja maanviljelystä myös rauhaa ja olemisen avaruutta."
http://www.lounaislapinvihreat.fi/presidentinvaalit-2012-pekka-haavisto-...
- Katsotko sen jollain tapaa miinukseksi, jos sukutilalla käy? Vai mitä virnuilet?
Itse kyllä miellän cityvihreiksi ne, jotka eivät ole koskaan pitäneet vasaraa kädessä ja jotka kammoksuvatkin ajatusta paskahuussin tyhjentämisestä. Leivinuunin tai puuhellan sytyttämisestäkään ei meinaa tulla mitään. En kuitenkaan tarkoita moralisoida cityvihreyttä jotenkin maaseutuvihreyttä alemmaksi. Cityvihreä vaan ei ole koskaan tarvinnut kyseisiä taitoja eikä niiden puuttuminen tarkoita sitä että cityvihreä olisi jotenkin huonompi vihreä.
"Haaviston kuuluisa vierailu kansanedustaja Teuvo Hakkaraisen sahalla esitettiin Vihreiden toimesta elitistiseen sävyyn eräänlaisena suopean kuninkaan armollisena visiittinä typerän, mutta hyväntahtoisen alamaisensa luokse."
En tiedä mihin viittaat "Vihreiden taholla", mutta juuri tuolta tempaus haiskahti. Ihan hyvä tilanneanalyysi muutenkin. Haavisto-Obama -ilmiöön liittyen; Määrätietoiset "kollektiiviset ruumiit", ts. tunteella nostatettu, kritiikitön joukkohenki puistattaa aina, kumpusi se sitten sivistymättömyydestä ja umpimielisyydestä tai moraalisesta ylimielisyydestä. Kollektiivien arvot vaihtelevat, mutta mekanismit joiden kautta yksilötön tahto määrätietoisesti toteuttaa itseään ovat primitiivisyydessään universaalit.
Sinahan saat Hakkaraisen kuulostamaan ihan ajopuulta. Eikos mies itse kutsunut Haaviston kylaan vai vaitatko jo etta Hakkarainen on vihreiden myyra persuissa?
Satuahan tämä, satua kaikki tyynni.
Vaalien ensimmäisen kierroksen punabarettien maahanlaskujoukoilla vain joka toinen lie muistanut tarkistaa laukaisurenkaansa kiinnityksen elämänvaijeriin.
Loppujen 12% nousemista ilmaan samassa ensimmäisen kierroksen moku-koneessa epäillään pahasti, siis hyvästi.
Sodan toiseen ja ratkaisevaan taisteluun, vasemmiston joukkosidontapaikalta ja banderollien korjausverstaalta ei suurta tungosta tullene. Nääs kun molempien em työpaikkojen välskärit kuulemma virittelevät jo 'laitonta lakkoa'.. Kahden, osaansa tyytyneen kapinakenraalin nilkuttaessa vähin äänin, toisiinsa nojaten kohden auringon laskun hämärtyvää nostoväen rantaa.
Muut, puolensa jo valinneet, lämmittelevät jo punavihreillä leirinuotioilla synkän metsän ja vihreiden niittyjen rajamailla. Pimeä kun on ja pelottaa. Soppatykeissäkin alkaa pohja pian paistamaan. Lisäksi saman EU-metsän vastakkaisen reunan kaamea valonkajo ja yltyvä toimelias pulina saa selkäpiinkin kanan lihalle täydennysjoukkoja odotellessa.
Samaan aikaan Kepun ja Persujen huoltohalleissa tehdään täyttäpäätä perushuoltoa omille kuljetuskoneille hiki hatussa kolmessa vuorossa. Lopputarkastuksessa liimaillaan sitten samojen joukko-osastojen tunnuksia rakkineiden kuhmuisiin kylkiin. Ajatukset ja äksiisin suunta aikatauluineen lie jo syvällä syksyssä ja tekniikkakin pelaa kuin rasvattu.
Ke-Ps'i pääjoukkojen sulkeisten kasvava kalke ja komennot vaan yltyvät hallien viereiseltä paloaukiolta Impivaaran kotoisassa korvessa. Hiljaisten kotijoukkojen parsiessa 'vanttuita' ja neuloessa nöyrästi paikkoja urhojensa melskeissä rispaantuneisiin housujensa persuuksiin.
Viimein raukea rauha laskeutuu kovia kokeneen kotimaamme karulle kamaralle, uuvuttaen sankarpoikalomme ansaittuun uneen.
"Omasta puolestani olen aiemmin pitänyt Keskustan ja Perussuomalaisten ääniä ratkaisevina."
Erikoinen analyysi Suomen sosioekonomisesta tilanteesta. Että jos olisi olemassa työväestö ja sen lisäksi keskusta ja persut? Mikäs porukka se on?
Suomessa ihan aikuisen oikeesti on vain niitä juntteja, joitten pitää joka aamu mennä duuniin, että saisivat perheelleen leipää pöytään. Se on ihan sama paljonko on tullut kouluja käytyä ja mikä titteli on.
Sitten on näitä eläkeläisiä (kuten itsekin). Ja sitten on se porukka, joka saa toimeentulonsa sijoituksillaan - siis pääoman omistajat. He sijoittavat rahojaan yhtiöihin ja nostavat pääomatuloja huomattavan alhaisella veroprosentilla.
"Että jos olisi olemassa työväestö ja sen lisäksi keskusta ja persut? Mikäs porukka se on?"
Lienee ihan sitä samaa syksyn jälkeisen, 'jatkosotasadussa' toisensa löytänyttä suomalaista juurevaa väkeä. Sitähän tämä minunkin ilta- tai aamusatuni sekavahko sisältökin tavoittelee.. monien arkisattumusten kautta.
Hyvää analyysiä. Tuon SDP:n Haavistolaisuuden kanssa olisin kuiteskin vähän skeptinen. SDP:n kannattajakunnassa alkaa olla aika paljon semmosta seniori-ikästäkin porukkaa, heille tuo Haaviston seksuaalinen suuntautuminen saattaa olla jonkinmoinen kynnys. Itselleni taas paljon suurempi kynnys Haaviston suuntaan on se, että hän on Satu Hassin ilmastoverolla teollisuus alas ja työttömyys ylös -puolueen ehdokas. Aika paljon demareita varmaan myös Niinistön kannalla, niinkun suuri osa Soinin. Veikkaan Haaviston hyvän tuloksen olevan seuraamusta nimenomaan nuorten parikymppisten äänistä.
alkuviikosta tapasin kaksi kirkosta eronnutta vasemmistoa vaaleissa yleensä äänestänyttä eläkeläistä. Heidän raivonsa siitä että maahan ollaan tekemässä seksuaaliseen vähemmistöön kuuluvaa presidenttiä oli kiinnostava.
1. Koska heidät lasketaan vasemmistooon kuuluvaksi
2. Koska ovat kirkosta eronneita
Eli teoria jonka mukaan kirkkoon kuulumattomat äänestäisivät Haavistoa ei pidä automaattisesti paikkaansa. Eikä suinkaan kaikki vasemmistolaiset tule äänestämään häntä.
Media syyllistyy yleistämiseen. USA:ssa fundamentalistikritityt eivät suinkaan äänestä kaikki republikaaneja. Tosiasiassa viime vaaleissa äänet jakautuivat melko tasan republikaanien ja demokraattien kesken. Mutta yllättävän tasan ne jakautuvat myös duunareiden keskuudessa. Väitetään myös että upporikkaissa olisi yhtä paljon demokraattien kuin republikaanienkin kannattajia.
Kiintoisa blogi ns. sateenkaariväreistä, joka tuo esille joka suuntaan laajenevan verkkojenheittotaktiikan ja alati muuntuvan tavan silittää ja lähestyä sieltä täältä huonomuistista ja turhamaista äänestävää petoa/lammasta. Ehkä tätä voisi sanoa ihan reilusti klassiseksi populismin ilmentymäksi, vaikka se kielletäänkin. Kalojahan tässä ollaan narraamassa: viehe vaihtuu, mutta koukkua tarjotaan.
Jalosen ajatus voisi myös taipua tähän analogiaan: "Wagnerin kannattajat ovat hänen pahimpia vihollsiaan". Ja tässä tarkoitan säveltäjä Wagneria ja hänen kannattajiensa kiivailua. Jotain sellaista on ollut ilmassa. Kun niitä lähes herätyskokousmaisia (joita en tässä mitenkään pilkkaa) kommenttisarjoja lukee, po. ehdokkaan kannattajajoukon liberaali suvaitsevaisuus osoittautuukin melko valikoivaksi ja tiukkapipoiseksi jo pienen rapsutuksen jälkeen... Onko reaalimaailma unohtunut?
Kolmaskin, tässä vähän muuntamani ajatus irtoaa Jalosen blogista. Kun kaikki kumarrukset, taivutukset, ym. liikkeet on tehty, saattaa ulkopuolisesta näyttää siltä, että Haavisto kokee saman kuin Rölli-Peikko jumppatuntinsa jälkeen: "Minähän olen solmussa!"
On sitten eri asia, miten kukin tuon prosessin kokee. Voin olla väärässäkin tämän monista pienista ja isoista asioista syntyneen uskottavuusepäilyni kanssa. Mutta tällainen vieraantumisen ajatus on usein vaivannut, kun on seurannut ns. ammattipoliitikkojen elämää broilerista alkaen.
P.S: Esille nostettu poliittisten nimitysten perinne on konkreettinen esimerkki, jonka ns. koditon äänestäjä kokee selkeästi tasa-arvoloukkauksena. Ilman niitä Haavistonkin ura voisi näyttää aivan toiselta.
Pointti on se, etti Niiniställe saada kunnon vastusta, koska Suomen uskovaiset eivät voi äänestää homoa kuitenkaan.
Hesarin Erkko, Katainen, Lipponen ja Niinistö kuuluvat Birgenberg -'salaseuraan', jonka maailmanpoliittisia puheita ei medialle ja kansoille tiedoteta. Epäillään heidän 'sopivan' hiljaa Irakin sodista ja muista taloudellisista sodista USA:n ja suunnitellun EU:n liittovaltion kesken.
Kaikenlaiset ihme seurat, jossa tyypit pyörii:
http://www.apu.fi/artikkeli/natsiyhteys-yllatti-sauli-niiniston
Ryhmä on tarkoitettu vain pohjoisamerikkalaisille ja eurooppalaisille. Tapaamisissa käytyjen keskustelujen sisällöstä ei kerrota ulkopuolisille.
Ryhmän kokouksista saatava vähäinen tieto ja sen yhteydet valtaeliitteihin on antanut aineksia salaliittoteoreetikoille, jotka uskovat ryhmän olevan osa Uuden maailmanjärjestyksen luomissuunnitelmia.
Radiojuontaja Alex Jones mainostaa teoriaa, että ryhmä aikoo lakkauttaa Yhdysvaltojen ja muiden maiden itsemääräämisoikeuden Euroopan Unionin kaltaiseksi ylikansalliseksi rakenteeksi.Venäjällä syntynyt kirjoittaja Daniel Estulin väittää Bilderbergin pitkän aikavälin päämääränä olevan "Yhden maailman imperiumin rakentaminen". Hän toteaa, että ryhmä "ei ole päämäärä vaan väline tulevaisuuden Maailmanhallitukselle". http://fi.wikipedia.org/wiki/Bilderberg-ryhm%C3%A4
Suomalaisia kokouksiin osallistuneita ovat ainakin seuraavat:
Krister Ahlström (1994)
Esko Aho (1994)
Martti Ahtisaari (1994, 1995, 1996)
Antti Blåfield (2008, 2010)
Georg Ehrnrooth (1994)
Aatos Erkko (1994)
Jukka Harmaja (1995)
Eero Heinäluoma (2006)
Olli-Pekka Heinonen (2001)
Seppo Honkapohja (2008)
Sirkka Hämäläinen (1994)
Jaakko Ihamuotila (1994)
Jaakko Iloniemi (1991, 1992, 1993, 1994, 1995, 1996, 1997)
Max Jakobson (1994)
Atte Jääskeläinen (2007)
Jyrki Katainen (2007, 2009, 2010[19])
Sixten Korkman (2006)
Olli Kivinen (2003)
Jarl Köhler (1992, 1993, 1994)
Johannes Koroma (1993)
Paula Lehtomäki (2004)
Erkki Liikanen (2005)
Paavo Lipponen (1998, 2000, 2001, 2003, 2004)
Björn Mattsson (1995)
Sauli Niinistö (1997)
Johan Nykopp (vuonna 1962 oli ainoa kutsuttu suomalainen osallistuja[20] ja 1964)
Jorma Ollila (1994, 1997, 1998, 1999, 2000, 2001, 2002, 2003, 2004, 2005, 2006, 2007, 2008, 2009, 2010, 2011[21])
Mikael Pentikäinen (2005, 2011)
Ulf Sundqvist (1992)
Christoffer Taxell (2002)
Teija Tiilikainen (2002, 2005, 2007)
Björn Wahlroos (2003, 2010)
Klaus Waris (ainoa suomalainen kutsuttu vuonna 1980)[22]
Matti Vanhala (1999)
Matti Vanhanen (2009)
Pentti Vartia (1999)
Gerhard Wendt (1994)
Janne Virkkunen (1998, 2001)
Pertti Voutilainen (1995)
Raimo Väyrynen (2008)
Hanna Rajalahti[23](2009)
Matti Apunen (2011)
Ole Johansson (2011)
Löytyykö Bilgerberg-ryhmän listalta EU-kriittisiä ihmisiä? Lipponenko on Suomen yhteyshenkilö, joka kertoo, ketä kannattaa kutsua ja ketä ei?
Rahaeliitti siellä häärii.
Tarvitseeko talouspamput presidentin tukea? Ovatko he sorretussa asemassa? Kyllä puolustajaa tarvitsee köyhät ja sorretut suomalaiset.
Talouspamput haluavat pressan siunauksen sikailuilleen ja hyvä veli -toiminnalle. Niinistö, Katainen ja Erkko siellä veljeilee.
Kolmosen haastattelussa perjantaina Niinistöltä kysyttiin, onko hän huolissaan Suomen tilasta.
- Ei, en ole. Olen ehkä 4:sen verran 10:stä huolissani.
Niinstö ei ole 'huomannut' taloudellista eriarvoistumista, koska leijuu jossain pärssikurssiensa maailmassa.
Ei ikinä talouseliittiä Suomen johtoon! Siellä on jo Katainen & coccareet.
Mitä Suomen kansa oikein ajattelee? Juoksutetaan kuin härkää nenärenkaasta eliitin pillin mukaan.
NAISET, HERÄTKÄÄ!
– Jokaiselle meille on tärkeää, että on joku odottamassa kotona, valmistelee ruokaa, silittelee paitoja ja ennen kaikkea hellii, Niinistö tähdentää.
http://www.mtv3.fi/uutiset/presidentinvaalit2012/index.shtml/arkistot/ko...
Kaisa, näin pyyntönä, sopisiko että jätetään kaikenlaiset Bilderberg-salaliittoteoriat ja kuvitelmat Uudesta Maailmanjärjestyksestä pois tästä ketjusta?
Niinistön parisuhdepoliittisten kommenttien arvostelu sen sijaan on nähdäkseni ihan OK.
Mutta älä julkaise juttuja, joissa HS muka kannattaisi Haavistoa. HS on oikeistolaisten/kapitalistien lehti ja siitä syystä en ikinä alkanut tilaamaankaan sitä.
Aatos Erkko ja muut rahakkaat tukevat Niinistöä - ja meitä yritetään kusettaa
- äitiyspakkauksilla
- lipevyydellä
- nuorista huolestumisella ym.
Niinistöä ei köyhät kiinnosta, ihmiset ylipäänkään. Hän on vain hyvä marionetti hoitamaan Wahlrosille, Erkolle ja Ollilalle lahjaksi Suomen Pankin uuden pääjohtajan, joka sitten allekirjoittelee mukavia papereita. Naisten lasikatto jälleen umpeutuu ja muuta kivaa, mitä hyvä veli -järjestelmä tarvitsee. Kansaa kusetetaan oikein paloletkulla silmään, eikä se tajua.
Vastustan selkeitä vedättäjiä, kuten Niinistöä.
Hyvä ja osuva kuvaus - vastaa omia kokemuksiani, ja vähän samoja asioita olen itsekin sanonut eri yhteyksissä.
Yksi huomio: Tuo eräiden vihreiden kiukuttelu vasemmiston suuntaan alkoi jo viime ek-vaalien alla, kun tappio alkoi häämöttää. Ajatus tuntui olevan, että vasemmisto jotenkin viekkaudella ja vääryydellä olisi vienyt ääniä, jotka olisivat "oikeasti" kuuluneet vihreille (outo ajatus demokratiasta, BTW). Joillakin on vähän jäänyt tuo kiukutteluvaihde päälle... Toivottavasti ääni kellossa muuttuu jossain vaiheessa.
Mutta katsotaan nyt eteen päin...
Olen itsekin saanut sen käsityksen, että etenkin Vasemmistoliiton voitto Helsingin vaalipiirissä oli eduskuntavaaleissa isku monien Vihreiden kasvoille. Vaalien allahan Vihreät olivat puheenjohtajansa Niinistön luotsaamina yrittäneet vielä viime metreillä käydä Vasemmistoliiton kimppuun eläkeasialla.
JJ: "Maan suurimman päivälehden yritys lanseerata Haavistosta eräänlaista vasemmiston voimat kokoavaa suurta hahmoa jatkuu siis edelleen. "
So what?
No, jos haluat että tarkennan, niin voin kirjoittaa tähän lisää. Olen saanut sen vaikutelman, että etenkin Helsingissä ovat sikäläisten lehtien toimittajat - joille Yhdysvallat on henkisesti lähempänä kuin vaikkapa Satakunta tai Pirkanmaa - hyvin mieltyneitä Suomen politiikan amerikkalaistumiseen. He ovat suhtautuneet varsin innostuneesti esimerkiksi Perussuomalaisten nousuun ja etenkin sen sisällä vaikuttavaan "maahanmuuttokriittiseen" kaupunkien populismiin. Suohan se heille eräänlaisen "republikaanisen" vastavoiman, jota voi sitten iskeä.
Haaviston kampanjamenetyksen uutisoinnissa taas näkyy riemastuneisuus siitä, että Suomen politiikan jakolinjat saattaisivat tulevaisuudessa kulkea konservatiivien ja liberaalien välillä, siis osapuilleen samoin kuten Yhdysvalloissa. Tämän merkeissä pyritään politiikassamme aiemmin vallinnutta - ja kaikista puheista huolimatta edelleen relevanttia - jaottelua sosialistisiin ja porvarillisiin puolueisiin hautaamaan. Sen sijaan jako oikeiston ja vasemmiston välillä halutaankin esitellä niin, että jälkimmäisen kokoavana voimana toimii uusi "demokraattinen" yleisehdokas. Siinähän on suuren maailman meininkiä; American way, baby.
Perinteinen suomalainen sosialidemokraattinen tai sosialistinen vasemmisto on tuossa median kannalta vain tiellä. Eikä meikäläisellä keskustallakaan ole niin väliksi, ja Kokoomuskin saisi mielellään olla vähän nykyistä änkyrämpi. Toimittajakunnan kannaltahan olisi melko varmasti ollut ihanteellisin kehitys, jos toisella kierroksella olisivat kisanneet Soini ja Haavisto. Jenkkityylistä polarisaatiota olisi aivan takuulla piisannut, ja jos ei olisi, niin sitähän olisi järjestetty.
Puuttumatta sen kummemmin sinänsä ansiokkaaseen blogikirjoitukseesi, tyly so what -kommenttini littyi siihen ärtymykseen, jonka sain vaikutelmastani vaatimukseesi, että Hesarin pitäisi jotenkin asettua (myös?) Niinistön taakse osoittaakseen puoluettomuuttaan tai tasapuolisuuttaan. Vaikutelmakseni jäi, että edellytät HS:lta vähintään samaa kuin Yleisradiolta, joka Suomen ainoana ei-kaupalllisena massaviestimenä on velvoitettu tasapuolisuuteen (joka muuten on eri asia kuin puolueettomuus). Tämä siis assosiaationa vain Hesaria koskevasta osasta kirjoitustasi.
Tämä ei tarkoita sitä, että liputtaisin vähääkään Hesarin puolesta, mutta HS on umpikaupallisen mediamme suurin viestin, ja kaupallisen viestimen tarkoitus on tuottaa voittoa omistajilleen, ja se tehdään miellyttämällä ostajakuntaa. Ja Hesarin ostajakunta on kaiketi viherenemmistöistä.
That's all.
Mark Andersson:
"Puuttumatta sen kummemmin sinänsä ansiokkaaseen blogikirjoitukseesi, tyly so what -kommenttini littyi siihen ärtymykseen, jonka sain vaikutelmastani vaatimukseesi, että Hesarin pitäisi jotenkin asettua (myös?) Niinistön taakse osoittaakseen puoluettomuuttaan tai tasapuolisuuttaan."
Ei pitäisi. Helsingin Sanomat on johdonmukaisesti ollut vähintään kampanjan puolivälistä asti Haaviston takana, ja saa minun puolestani ollakin.
Lähinnä se, mitä ensimmäisellä kierroksella toivoin, oli että Hesari olisi ilmoittanut avoimesti asettuvansa Haaviston taakse.
"Vaikutelmakseni jäi, että edellytät HS:lta vähintään samaa kuin Yleisradiolta."
En edellytä. Toivoisin kuitenkin, että Helsingin Sanomat ei yrittäisi esiintyä ikään kuin se muka olisi joku Yle.
Tuo kirjoituksessani mainittu MTV3:n lohkaisu "beduiiniarmeijasta" taas ei uskoakseni ollut niinkään Haaviston puolesta, vaan enemmänkin selvästi Arhinmäkeä ja Vasemmistoliittoa vastaan.
Liippaisit olennaista pointtia, mitä suomalaiseen tiedonvälitykseen tulee. Yhden totuuden Suomessa mediaan suhtaudutaan yhä luvattoman paljon totuuden torvena, mitä se ei koskaan voi kokonaan olla.
Hesarissa, kuten valtaosassa muitakin kaupallisia viestimiä (aina iltapäivä- ja muita kannibaalilehtiä myöten) pyritään antamaan jonkinlainen yhden totuuden ja tasapuolisuuden tai puolueettomuuden vaikutelma, mikä mitätöityy tosiasialla, että kaupallinen viestiväline tiedottaa lähes aina siten kuin sen halutaan tiedottavan - ja totuudesta viis.
Jos kaupallinen viestin alkaisi kertoa totuuksia ilman miellyttämistarkoitusta, omistajat panisivat sille pikaisen stopin, koska totuus ei ole potentiaalisen ostajakunnan ensisijaisessa intressissä, vaan mielikuvat ja draama.
Sama ongelma riivaa muuten myös Yleisradiota, joka "tasapuolisuuden" nimissä kokee olevansa velvoitettu kertomaan totuuden lisäksi myös valheita - tietyn kansanosan vaatimuksesta.
(...)Vihreiden suhde vasemmistopuolueisiin on ollut jo vanhastaan komplisoitu. Kärjistäen voisi Vasemmistoliittoa luonnehtia isosiskoksi, jonka Vihreä velipuoli haluaa alistaa eräänlaiseen kieroutuneeseen insestinomaiseen suhteeseen.(...)
Metafora on tavallaan osuva, vaikka perustajat eivät ole perinteisiä vasemmistolaisia, mutta rivijäsenistö on. Vihreät ovat muistaakseni polveutuneet SKP:n inteligencija-ryhmästä (opiskelijat ja taitelijat eli kulttuuritaistolaisia). SKP oli sisäisesti jaettuna porvarikommunisteihin (inteligencija) ja proletäärikommunisteihin (työväenluokka)...
OSMO SOININVAARA
(...)Poliittisen uransa Soininvaara aloitti liittymällä Liberaaliseen Kansanpuolueeseen 1968, josta hän 1976 siirtyi sitoutumattoman kunnallispoliittisen Helsinki-ryhmän toimijaksi, vihreiden aihio-organisaatioihin, sekä lopulta muodostuvaan vihreiden puolueeseen. Soininvaara oli mukana 1970-luvun lopun Koijärvi-liikkeessä.(...)
HEIDI HAUTALA
(...)Nuorena Heidi Hautala oli epäpoliittinen ja häntä kiinnosti mm. kasvissyönti, itämaiset filosofiat ja jooga. Vuonna 1974 hän oli perustamassa Helsinkiin Suomen ensimmäistä kasvisravintolaa.(...)
PEKKA SAURI
(...)Pekka Sauri on osallistunut Helsingin kunnallispolitiikkaan 1980-luvun puolestavälistä lähtien.
Yölinjan... tyypillinen kirje Saurille
”Vastaa! Paljonko sun tulosi putosivat, kun KGB ja Stasi lakkasivat rahoittamasta sun touhujasi?! Saatanan kommunisti!”
VILLE NIINISTÖ
(...)Kuvailen itseäni sosiaaliliberaaliksi vihreäksi. Tällä tarkoitan sitä, että minulle on tärkeää korostaa ihmisten yksilönvapauksia samalla kun rakennamme sosiaalisesti oikeudenmukaista ja ekologisesti kestävää yhteiskuntaa.(...)
Historiassa on useita tapauksia, jossa porvariperheiden lapset ovat saaneet aikaan sosiaalivallankumouksia ja sosialistisiakin vallankumouksia. Valtaosin tuhon kautta… koska kysymys oli vallasta eikä ihmisten hyvinvoinnista. Jotenkin tulee mieleen lahkolaisuus, vaikka tunnen useita hyviä vihreitä.
Basic kirjoittaa:
"Metafora on tavallaan osuva, vaikka perustajat eivät ole perinteisiä vasemmistolaisia, mutta rivijäsenistö on. Vihreät ovat muistaakseni polveutuneet SKP:n inteligencija-ryhmästä (opiskelijat ja taitelijat eli kulttuuritaistolaisia)."
Vihreiden juuret ovat ensisijaisesti liberaaleissa. Ville Komsilla ja Osmo Soininvaaralla oli liberaali tausta, ja monet muut puolueessa sittemmin vaikuttaneet, kuten Paavo Nikula, olivat pitkän linjan liberaaleja. Puolue myös on täyttänyt Suomen poliittisella kartalla nimenomaan vanhan Liberaalin Kansanpuolueen jättämän aukon. Osa jäsenistä, kuten Jyrki Kasvi, tuli mukaan Nuorsuomalaisten kautta kiertotietä.
Vasemmiston vaikutus on ollut hieman toisenlainen. Ympäristöliikkeessä mukana olleet ja Vihreissä kantavaa roolia näytelleet hahmot olivat aikanaan hyvin vahvasti vastatusten taistolaisten kanssa. Tämä pätee itse asiassa myös Haavistoon, vaikkei hän olekaan tuonut tuota asiaa kampanjassaan esille. Ei siis voi sanoa, että Vihreät olisivat "polveutuneet" taistolaisista. Sen sijaan muutamat puoluepolitiikan ulkopuoliset hyvin pienet vasemmistoryhmät, kuten maolaiset, hakeutuivat jo varhain kosketuksiin ympäristöliikkeen kanssa. Esimerkiksi maolaiseen liikkeeseen kuulunut Raimo Laakia oli jonkin aikaa mukana Vihreiden toiminnassa, mutta jätti sittemmin puolueen. Toki myös muutamia entisiä taistolaisia, kuten Satu Hassi, hakeutui Vihreisiin jo 1980-luvulla, mutta sen ajan politiikassa tämä oli nimenomaan loikkaus jakolinjan toiselle puolelle.
Vanhoja vasemmistolaisia alkoi liittyä Vihreisiin 1990-luvulla, kun sosialismin romahdus aiheutti kriisin myös suomalaisessa vasemmistossa. Keskeisin syy oli käsittääkseni Claes Anderssonin päätös hyväksyä vanha SKDL:n ulkopuolella toiminut Demokraattisen Vaihtoehdon väki - eli siis ne oikeat taistolaiset vähemmistökommunistit - takaisin Vasemmistoliiton jäseniksi. Tämän seurauksena hyvin monet taistolaisia aikoinaan puolueessa vastustaneet kansandemokraattiset sosialistit, eli niinsanotut "revarit", päättivät protestiksi lähteä muualle. Osa näistä, kuten Ilkka-Christian Björklund, joka nyttemmin on mukana Haaviston kampanjassa, otti SDP:n jäsenkirjan, mutta monet liittyivät Vihreisiin.
Toisaalta myös niitä taistolaisia taikka taistolaisperheistä lähtöisin olevia nuoren polven poliitikkoja on Vihreissä toiminut 1990-luvulta alkaen. Perhetaustalla ei, sikäli kun ymmärrän, Vihreissä ole silti mitään merkitystä. Kuulemani mukaan Vasemmistoliitossa sen sijaan on vielä tälle vuosituhannelle asti saatettu puolueen työpaikkoja täytettäessä syynätä hyvin tarkoin, onko hakija enemmistökommunistisesta vai taistolaisesta perheestä, vai ovatko vanhemmat kenties revareita.
Näin siis oman käsitykseni mukaan (joka voi olla virheellinen; saa korjata, jos olen tässä esittänyt asiat erheellisesti). Mutta kuten sanoin, tuo suhde Vihreiden ja Vasemmistoliiton välillä vaikuttaa tosiaan hyvin komplisoidulta. Osin se selittyy sillä, kun pitää mielessä että Vihreiden eräänlaisena missiona on pitkällä tähtäimellä korvata perinteinen suomalainen vasemmisto. Keskeinen osa tätä on pyrkimys rikkoa jaottelu porvarillisten ja sosialististen puolueiden välillä ja korvata se uudella jakolinjalla "vanhoillisen" ja "edistyksellisen" välillä, missä Vihreät itse tietysti edustaisivat sitä "edistystä".
Hyvä kuvaus Vihreiden taustoista, vaikken ole ihan varma, kuinka monta "revaria" olisi liittynyt Vihreisiin 1990-luvun alussa, ts. "monet" saattaa liioitella... (ehkä näkökulmani on rajoittuneen helsinkiläinen)
"Vasemmistoliitossa sen sijaan on vielä tälle vuosituhannelle asti saatettu puolueen työpaikkoja täytettäessä ..." - Mitä työpaikkoja? ;-)
Vakavammin: Ainakaan enää tuollaisilla perhetaustoilla ei ole tuon taivaallista merkitystä.
Panu Raatikainen kirjoittaa:
"Hyvä kuvaus Vihreiden taustoista, vaikken ole ihan varma, kuinka monta "revaria" olisi liittynyt Vihreisiin 1990-luvun alussa, ts. "monet" saattaa liioitella..."
Kirjoitin tuon kohdan eräitä viime keväisiä kuulopuheita muistellen, joten se tosiaan voi olla aika kyseenalainen. Muuan vasemmistolainen tuttavani kertoi minulle tuolloin, että eräät näistä 1990-luvulla Vihreisiin liittyneistä revareista olisivat nyt eduskuntavaalien jälkeen olleet tekemässä paluuta takaisin. Osaksi siksi, koska he olivat hieman pettyneitä Vihreisiin; osaksi taas siksi, koska viimeiset taistolaiset tipahtivat nyt pois Vasemmistoliiton eduskuntaryhmästä ja sinne siis kehtasi jo tulla takaisin, heh.
"Vasemmistoliitossa sen sijaan on vielä tälle vuosituhannelle asti saatettu puolueen työpaikkoja täytettäessä ..." - Mitä työpaikkoja? ;-)"
Noo, olen kuullut huhupuheita että sillä on ollut merkitystä vaikkapa kansanedustajien pestatessa avustajiaan. Toisaalta se ei niinkään ole mikään "puolueen työpaikka", että hiukan töppäsin tuossa, ja voi toki olla, että kyseessä on vain pelkkä juttupuhe.
"Vakavammin: Ainakaan enää tuollaisilla perhetaustoilla ei ole tuon taivaallista merkitystä."
Näin olen ymmärtänyt, vaikka kuulemani mukaan Tampereella ainakin Anna Kontulaa epäiltiin eräässä vaiheessa hänen taistolaisen perhetaustansa vuoksi jonkinlaiseksi "uusvähemmistöläiseksi". No, ehkä tämä on toisaalta vasemmistolaisten omaa sisäistä vitsailua, jonka meikäläinen on tulkinnut ulkopuolisena turhan kirjaimellisesti.
Tässäpä varsin mielenkiintoinen kuva.
En menisi puhumaan Haavistosta "koko kansan" suosikkina kun katsoo vastaavaa kuvaa Pekasta.
Noh, isot vie ja pienet vikisee ja kahtiajako syvenee.
Et kai vakavissasi ehdota, että jokaisella muutaman sadan (tai tuhannen) asukkaan kunnalla pitäisi olla sama paino maan asioista päätettäessä kuin satatuhatpäisillä kaupungeilla? Vai ehdotatko että asioista päätettäisiin kuntien neliökilometrien perusteella? Niin että Inarin vajaalla 7000 asukkaalla olisi tuplasti äänivaltaa Uudenmaan puoleentoista miljoonaan nähden?
Silläkö maa yhtenäistettäisiin?
En tainnut sitä ehdottaa missään vaiheessa.
Tässä meillä on vain EU pienoiskoossa. Isot, Saksa, Ranska ja Italia = Helsinki & Tampere & kumppanit -vievät Suomistoliittoa miten haluavat ja pienet vikisevät.
On vain huvittavaa puhua koko kansan presidentistä, vastajytkystä ja ilmiöstä kun kannatus on keskittynyt noinkin vahvasti suuriin kaupunkeihin.
Se nyt vaan on tosiasia että Suomi on toistaiseksi paljon muutakin kuin suuria kaupunkeja, tosin ei pitkään jos ja kun hallitus runnoo uudistuksensa läpi.
Tulee maalaistollukoista viksuja kaupunkilaisia.
Kun ja jos haetaan koko kansan presidenttiä, noiden kahden kuvan perusteella Haaviston ja Väyrysen jakolinja kulkee kehä III' kohdalla. Niinistön kannatus on huomattavasti laajemmalla ja lähempänä Väyrystä.
En mitenkään voi uskoa, enkä ymmärtää, että emeritus professori Matti Bergströmin näkemä ja ennustama arvotyhjiö on jo saavuttanut näin rajut käytännön olomuodot. Ts. koko etelä alkaa olla arvoinvaliideilla miehitettyä aluetta.
....
Jussi tuossa alempana kiistää blokillaan olevan äänestämisen ohjaus pyrkimyksiä. Samoin minulla ei tällaisia ole, vain pyrkimys yrittää hahmottaa asioita monesta uudesta suunnasta.
Käsittääkseni me täällä Tampereella ja Jyväskylässä olemme jonkin verran Kehä III:n pohjoispuolella.
Pointti lienee, että Haaviston kannatus on suurissa kaupungeissa.
Muualla lähestyy logaritmisesti nollaa.
Jari-pekka. Kahden (Paavo-Pekka) kannatuskarttakuvan perusteella jakolinja on selkeästi kehä III'lla. Se kertoo myös sen, että jopa Inarista löytyy suvaitsevaistoa. Tampereesta nyt puhumattakaan. Onhan koko Aamulehden toimituksestakin lähes puolet cityvihreää suvaitsevaistoa.
Hemmi, tuota noin. Tässä kaupungissa asustavana pitää todeta, että Aamulehden toimitus ei taida olla aivan sellainen kuin kuvittelet.
Nykyään lehti edustaa lähinnä roskajournalismia vailla puoluekantaa. Kaipa siellä joillakuilla jäsenkirja saattaa olla, mutta en vetäisi siitä mitään johtopäätöksiä.
Niinistö on suuren luokan arvoinvalidi. Ei kykene muuta kuin + ja - laskuihin.
Haluan ihmisen pressaksi, enkä mitään teollisuuspamppujen marionettia.
Lisäksi Niinistö selvästi haluaa vaimon kotiin, joten patavanhoillinen äijänkäppyrä kaiken lisäksi.
Koko Kokoomus on yhtä kusetusta ja ihmiset on sokeita.
Kun Niinistöltä kysyttiin 6 v. sitten, mikä selittää lasten ja nuorten mielenterveydellisten ongelmien kasvun, Niinistö vastasi:
"Kun joillakin on enemmän leluja kuin toisilla, niin sehän aiheuttaa kateutta."
Siis, voiko typerämpää 'näkemystä' olla? Tuo ihminen on tyhjä laskukone.
ps. kateus ei ole mielenterveysongelma - ja vaikka se olisikin, niin Niinistö ei välittäisi pätkääkään, onko jollain lapsella jatkossakaan leluja.
Jussi "Aamulehden toimitus ei taida olla aivan sellainen kuin kuvittelet."
Ei se nyt aivan kuvitteluani ollut, mistä puhuin. Nääs:
http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/sininen-aamulehti-vihreaet
Voi toki olla, että olen ymmärtänyt em blokin väärin, vaikka siinä kyllä kerrotaan, että toimittajista 37% liputtaa vihreitä arvoja. Tai toimitus on nykyään sen verran vaihtunut runsaassa vuodessa ;-)
Aamulehdestä ja miksei muustakin mediasta. Politiikasta ja siihen viittaavasta kirjoittavat ne toimittajat jotka päätoimittaja valitsee tehtävään. Vaikka toimittajista olisi 90% vihreitä jos päätoimittaja ja hänen "poliittiset" toimittajansa olisivat vihreiden vastustajia näyttäisi lehti kovin vihrevastaiselta. Eli en tuijottaisi noihin prosentteihin vaan siihen keitä istuu keskeisillä palleilla. Ja suoraan sanottuna en usko, että kovinkaan moni päätoimittaja mieltää itseään vihreäksi.
Laitetaan tähän vielä selvennys, koska etenkin Marko Kivelä näyttää saaneen sen käsityksen, että tämän kirjoituksen tarkoituksena olisi kehottaa ihmisiä välttämään Haaviston äänestämistä. Ei ole.
Tekstissäni tarkastelen ensimmäisen kierroksen herättämiä tunnelmia niissä puolueissa, joiden kannattajia Haavisto nyt tällä toisella kierroksella tarvitsee, ja joiden kannatuksen voittamiseen hänellä on realistinen mahdollisuus. Nämä puolueet ovat nähdäkseni nimenomaan Vasemmistoliitto, SDP ja ennen kaikkea Keskusta.
Täällä on huomautettu aiheellisesti, että tämä äänimäärä tuskin riittää voittoon. Haaviston olisi saatava kakkoskierroksella aivan joka ainoa Väyrysen, Lipposen, Arhinmäen ja lisäksi vielä Biaudet'n ääni, ja vasta tällä hän saisi hyvin täpärän 51,2% tuloksen. Tämä ei vaikuta minusta kovinkaan todennäköiseltä.
Mutta syntyneellä äänestäjäkoalitiolla on mahdollisuudet muuhunkin. Olen korostanut sitä, miten viime presidentinvaaleissa onnistuivat porvaripuolueet takomaan yhteistyön, joka kesti eheänä seuraaviin eduskuntavaaleihin. Näissä vaaleissa on Haaviston taakse syntyvällä äänestäjäkoalitiolla sama mahdollisuus. Mikäli ehdokkaan tueksi tosiaankin syntyy neljän puolueen yhteistyö, ei ole enää mitään merkitystä sillä voittaako Haavisto vai ei. Kunniallinen 45% tuloskin riittää osoittamaan, että Suomen politiikassa on syntynyt uudenlainen liittouma, 2000-luvun kansanrintama. Tällä taas on kaikki etenemisen mahdollisuudet kunnallisvaaleissa ja eduskuntavaaleissa.
Olen kirjoituksessani selostanut, että tuon koalition säilyttäminen kokoavana voimana myös vaalien jälkeen edellyttää nyt avainasemassa olevilta Vihreiltä nöyryyttä ja itsekritiikkiä, ja ennen kaikkea ensimmäisellä kierroksella syntyneen euforian hillitsemistä. Heidän on tiedostettava, että kaikesta huolimatta he ovat koalitiossa nuorempi partneri. Heidän on myös tiedostettava, että ne puolueet, joilta nyt tukea haetaan, totta kai odottavat Vihreiltä myötämielisyyttä omille intresseilleen. Vihreiden oma presidenttiehdokas on tajunnut tämän saman asian.
Etenkin aluepolitiikka on eräs tällainen seikka. Haavisto ilmoitti jo heti avauspuheessaan, että hän ei ole koskaan halunnut sadan suurkunnan mallia, eikä myöskään hänen puolueensa. Tämä on hyvä alku, mutta rehellisempää olisi todeta, että Haavisto ja hänen puolueensa olivat ainakin eduskuntavaalien aikana puoltamassa kuntamäärän puolittamista. Heillä on täysi oikeus muuttaa mieltään, ja minusta se on vain hyvä ja hieno asia. Mutta väitteet siitä, etteivät he "koskaan" olisi moista ajaneet, vaikuttavat kansankosiskelun merkeissä tehdyltä yritykseltä muovata menneisyyttä toisenlaiseksi kuin se tosiasiassa on ollut.
Kaikkea ei kannata myöskään uhrata liian aggressiiviseen kampanjointiin, jonka ainoa tarkoitus on ylistää Haavistoa. Tuossa ylempänä on Marko Kivelä on huomauttanut, ettei presidentiksi nyt valita kampanjaväkeä, vaan yksittäinen ehdokas. Aivan oikein! Mutta valitettavasti sen ehdokkaan kannalta kampanjaväki on tekijä, joka varsin olennaisesti vaikuttaa hänen suoriutumiseensa vaaleissa.
Toisin kuin päivälehdet, minä en anna äänestysohjeita. Toivon vain, että itse kukin äänestää omantuntonsa mukaan, ja pitää mielessään että presidentinvaaleissa on kyse monesta eri asiasta.
Eikö se Jussi olekin kiinnostavaa miten jokainen kritiikki minkä ehdokasta kohtaan esittää tulkitaan heti hänen vastustajansa puolesta puhumiseksi. Ikäänkuin maailma olisi mustavalkea.
Äänestäjäkoalition syntyminen on sinällään kiinnostava ajatus, mutta nyt on kuitenkin kyse aineksista joilla on edelliskertaista paljon vähemmän yhteistä ja se tekee asiasta epätodennäköisemmän. Samalla jakolinjat päätellen ensimmäisen kierroksen jälkeisistä kommenteista ovat pikemminkin puolueiden sisällä kuin puolueiden välillä. Tämä merkinnee, ettei mitään tiedostettua ja johdettua koalitiota pääse syntymään.
Sen sijaan laajan kansalaisliikkeen syntyminen Haaviston taakse saattaisi nostaa sovinnollisuutta suurempaan arvoon suomalaisessa politiikassa. Edellisten vaalien viestihän oli, että sovinnollisuus ei ole muotia, mutta näissä vaaleissa näyttää jo nyt viesti olevan vastakkainen, eli eniten henkilöön kohdistuvia hyökkäyksiä tehneet menestyivät yllättävänkin heikosti.
Voikin olla, että ihmiset ovat jo nyt kyllästyneet poliittiseen riitelyyn ja että olisi enemmänkin tarvetta Pekan kaltaisille rauhanrakentajille.
Pekka Haaviston kampanjan merkillepantavin piirre on ollut hänen halunsa koota laajaan koalitioon juuri ja ennenkaikkea vihreiden äärimmäisimmät poliittiset vastustajat. Vertaan sitä takavuosien taistolaisten logiikkaan jossa pahimmat viholliset olivat SKDL:n enemmistössä ja parhaimmat liittolaiset Keskustassa ja Kokoomuksessa.
Mutta toisaalta - näinhän Stalinkin menetteli. Hän tuki Hitleriä ja murskasi kaikkia riippumattomat vasemmistolaiset antifasistiset organisaatiot minne vain NKVD:n pitkä käsi ulottui. Eräs vanha tuttavani kertoi myös kuinka hänen poliittisen uransa järkyttävin havainto Keskustapuolueessa oli se, miten omat kampittivat häntä minkä ehtivät ja että kaikkein parhaimmat ja luotettavimmat ystävät politiikassa hän löysi usein muiden puolueiden aktiiveista, eteenkin sosialidemokraateista.
Perhe on siis pahin.
Huomautuksessa on toki perää, mutta ehkä nyt kannattaa jättää Stalin- ja Hitler-rinnastukset vähemmälle Suomen presidentinvaaleista puhuttaessa. Niissä tapaa olla omat riskinsä.
Kirjoitit kansanrintaman rakentamisesta Haaviston avulla. Varmaan niitä romantikkoja löytyy, jotka tällaisesta haaveilevat. Sellaisia on aina ollut. Epäilemättä yhteinen presidenttiehdokas yhdistää, siksipä ne puolueet joiden ehdokas karsiutui, eivät kovin mielellään lähde puolueina ehdokasta nimeämään. Vasemmistoliitto saattaa sen tehdä. Enemmänkin nyt yksittäiset poliitikot antavat tukeaan, ajatuksenaan esilläolo ja oman paikansa asemointipuolueensa sisällä.
Haavisto saa ääniä myös mamukriitikkopersuilta, koska on puhunut järkeviä eli esim. pakolaisten auttamisesta paikan päällä ja koska homona ärsyttäisi vanhoillisia muslimeja. Tämä ei ole vitsi. Halla-ahokin ilmoittanee kohta äänestävänsä Haavistoa, jos jotain voi blogistaan päätellä.
Sen lisäksi PS ja vihreät vetävät molemmat puoleensa ns marginaali-ihmisiä eli ihmisiä joilla ei ole selvää perittyä poliittista taustaa tai selkeää yhteiskunnallista asemaa. Molemmat ovat onnistuneet kokoamaan ihmiset kansanliikkeeseen silloin kun vanha politiikka alkaa ontua tai sen sisällöt tyhjentyä. Jos on noin paljon yhteistä niin on helppo rakentaa siltoja.
Ihan hyvää analyysia. Vihreiden kannattajat ja Haaviston fanit ovat näköjään nyt sitten pilaamassa Haaviston mahdollisuudet lopullisesti jauhamalla antijytkystä.
Tämä aiheuttaa suurta ärtymystä monissa potentiaalisissa Haaviston äänestäjissä. Tälläinen ilakointi ja meuhkaaminen tulee viemään ne pienetkin Haaviston mahdollisuudet näissä vaaleissa.
Surullista, että nämä ns "suvaitsevaiset" eivät osaa pitää turpaansa kiinni edes paria viikkoa. Näin nämä vaalit sitten ratkesivat ilmeisesti Niinistön hyväksi ennenkuin edes toinen kierros alkoi.
Äänestin näissä vaaaleissa Eva Biaudetia ja en kadu pätkääkään. Vaikka esim suhtautumisessa uskontoon hän edusti kantaa joka ei ole omani arvostin hänen rehellisyyttään. Biaudet ei syyllistynyt halpahintaiseen populismiin vaan pysyi maailmankuvalleen uskollisena. Biaudet on vakaumuksellisesti sitä mieltä että maahanmuuttajat ovat viimevuosina saaneet etupäässä aiheetta päälleen yleistävää roskaa ja että tuollaiselle kehitykselle on syytäkin panna sulku.
Se, että perussuomalaiset nyt kiittävät Haavistoa "käden ojentamisessa" voidaan tulkita monin tavoin. Itse näen sen osittain heikosti vaistonneiden perussuomalaisten silmäänkusemisena. Haavisto ei nimittäin todellisuudessa juuri noteeraa perussuomalaisten eetosta kovinkaan korkealla. Luulen hänen suorastaan nauraneen sisällään siitä miten helposti ihmisiä voidaan jymäyttää.
Minäpä en puhu pelkästään perussuomalaisista joita kustiin silmään vaan ihan yleisesti siitä kuinka vihreiden ylimielinen meuhkaaminen ja mölyäminen pilaa heidän mahdollisuutensa menestyä missään vaaleissa.
Nyt he ovat viemässä myös Haavistolta niitäkin ääniä joita saivat ensimmäisellä kierroksella. Luuletko, että kukaan jaksaa kuunella 6 vuotta näiden hörhöjen mölyämistä ja meuhkaamista.
Pitääpä ihan vakavasti harkita äänestänkö Haavistoa toisella kierroksella vaikka ensimmäisellä äänestin.
Matias Gerlich osuu mielestäni oikeaan. Muistan sen Ylen ykkösellä lähetetyn vaalikeskustelun silloin ennen vuodenvaihdetta. Eräässä kohtaa ryhtyi Soini puolustautumaan raivokkaasti muistaakseni nimenomaan Biaudet'n huomautettua hänelle Perussuomalaisten riveistä esitetyistä rasistisista kommenteista. Perussuomalaisten puoluejohtaja ryhtyi voimakkaaseen ääneen julistamaan, miten nämä hyökkäykset olivat epäoikeutettuja, hurskastelevia ja niin edelleen.
Tuolloin hän myös ensi kertaa julisti, miten muiden ehdokkaiden pitäisi ottaa oppia Pekka Haavistosta, ja miten Haavisto on aito suvaitsevainen, joka keskustelee tavallisen kansan kanssa.
Soinin pitäessä puhettaan ehti kamera kuvata parin sydämenlyönnin ajan Pekka Haaviston kasvoja. Juonikkaampaa ja ovelampaa ilmettä en kovin usein muista eläissäni nähneeni. Tämä oli minun saamani vaikutelma, ja tuossa kohtaa vakuutuin itse siitä, että Haavisto oli melko varmasti opportunistisesti suunnitellut kaiken alusta asti. Tosin hänelle tuli varmastikin yllätyksenä se, miten hyvin se tehosi, ja että itse Soini ryhtyisi kärkkäästi pitämään hänelle ilmaista mainospuhetta suorassa televisiolähetyksessä.
Teille voisi vastakommenttina heittää, että aika moni äänesti Haavistoa taktisesti toiselle kierrokselle koska ajattelee, että Haavistolla ei tule olemaan mitään mahdollisuuksia.
Ja moni perussuomalainen ei äänestänyt Soinia koska ei halunut häntä presidentiksi. Näissä vaaleissa taktikoitiin ihan helvetisti, ei ole olemassa mitään yhtä oikeaa analyysia vaan taktikointia oli monenlaista.
Voisi senverran lisätä, että kuinka tosissaan Soini halusi presidentiksi. Väitän, että koko ajan haettiin lähinnä sellaista tyydyttävää äänimäärää eikä mitään haluja edes ollut tuohon virkaan.
Vasemmiston valinta on tosiaan vaikea, koska Haavisto on taustansa puolesta porvarillisempi ja yläluokkaisempi kuin Niinistö. Haaviston yläluokkaisuus saattaa osaltaan selittää hänen "haihattelunsa" vihreissä ja suuntautuneisuuden maailmanparannukseen.
Niinistö on kuitenkin ollut työelämässä nelikymppiseksi asti, ja varatuomarina nähnyt paljon elämän nurjaa puolta, henkilökohtaisista koettelemuksista puhumattakaan.
Haavisto on lähes poliittinen broileri, joka on kasvanut ja aikuisenakin asunut ökyrikkaiden asuinalueella Helsingin Munkkiniemessä.
Siinä onkin miettimistä, kumman arvomaailma ja tausta sopii paremmin ajamaan työläisen asiaa, Suomessa.
Ihan oikeasti. Aidosti suvaitsevaisia ihmisiä ei taida olla kovin paljon tässä maassa. On vain ihmisiä jotka haluavat riidellä ja haastaa riitaa.
Surullista todeta tämä tosiasia. Minä kun olen niin sinisilmäinen ihminen, että haluaisin uskoa aidosti suvaitsevaisiin ihmisiin jotka uskovat dialogiin ja sillanrakentamiseen.
Nyt se sitten todettiin kun nämä räyhääjät ryömivät koloistaan vittuilemaan ja jauhamaan antijytkystä, että ei näitä ihmisiä taida tässä maassa kovin montaa olla jotka haluavat tehdä muutakin kuin tapella 24h nyrkit pystyssä.
Keskustelun tarkoitus on voittaa se.
Tavoitteena ei ole mikään sen vähempi kuin vastustajan täydellinen nöyryytys.
Haavistoa tuntuu kiinnostavan enemmän ihmisoikeudet kuin talous. Ihan mukavaa paitsi että usein ne ihmisoikeudet toteutuvat - jos toteutuvat - vasta taloudellisen hyvinvoinnin myötä. Tämä myös vihreille tiedoksi.
Presidentti on maan keulakuva jolla on oma roolinsa myös vienninedistämisessä sekä kauppasuhteissa ylipäätään. Se että tämä yksi tuntuu olevan koko ajan lähdössä saarnamatkalle saarnaamaan ihmisoikeuksista ei anna mairittelevaa kuvaa miehen kyvyistä toimia presidentin tehtävissä Suomen Tasavallan presidenttinä.
Prioriteetit vinksin vonksin. Huutamalla ihmisoikeuksia saat aikaan vain pahaa verta. Huutamalla taloudellista hyvinvointia voit saada myös ihmisoikeuksia.
Enkä toivo maallemme presidenttiä jolle afrikan hyvinvointi tuntuisi olevan tärkeämpi kuin Suomen.
Suvaitsevaisuus tai huoli ihmisoikeuksista ei nappaa jos vatsa on tyhjä. Vatsa on helpompi täytää kun on töitä ja toimeentuloa.
Viestit, joihin sisältyy linkitys "Mikko Mäkisenä" tunnetun kyseenalaisen yksilön blogiin, lentävät silppuriin.
Paskavatkaamo on Ratinalla, ei tässä meikäläisen palstalla.
Jotenkin arvelen, että tästä on poistettu kommentti, jossa tuollainen linkki on ollut? Mielestäni kirjoittaja Jalonen on kategorisuudessaan ylikriittinen. Mäkisen blogia kannattaa lukea, siellä on paljon asiaa. Seassa voi aina joskus olla jotain turhan kärjistettyä huumoria.
Tuntuu että Jalonen on sekä aatteellisesti että tyylillisesti siirtymässä perussuomalaisiin. Sen verran patologista vihervihaa ja paikoin loanheittoa tämä lähenteli. Vain vielä suurempi inho Kokoomuksen edustamaa maltillista liberaalia konservatismia kohtaan näyttää ajavan kirjoituksen haavistokammon ohi. Näinkö kauhea marttyyrikatkeruus Väyrysen putoamisesta jäi?
JJ: "työväestön - eli siis SDP:n ja Vasemmistoliiton äänestäjien"
Onpa erikoinen käsitys. Eli siis ollakseen työväestöä täytyy olla sosialisti? Just joo. Minä kun luulin että työväestö on niitä jotka tekevät ns rehellistä duunia ja maksavat veroja enemmän kuin käyttävät niitä.
JJ: "huomauttaneet siitä itsekin aiemmin huomauttamastani asiasta, että Haavisto on tosiaan porvarillinen ehdokas"
Voihan sitä huomautella vaikka kuinka, mutta tosiasia on silti, että Haavisto oli ja on edelleen näissä vaaleissa vasemmiston ehdokas. On päivänselvää, että hän edustaisi jatkumoa Halosen ja Tuomiojan linjalle ja joutuisi tukeutumaan SDP:n koneistoon oikeuslaitoksessa ja byrokratiassa.
On tragikoomista, että konservatiiveina ja kansallismielisinä esiintyneet persut ja väyrysläiset nyt, kun vaalit on voittamassa maltillisen konservatiivinen ja maltillisen kansallismielinen ehdokas, osoittavat kokoomusvihansa olevan niin patologista, että menevät sen sijaan punavihreän metroseksuaalin taakse. Tietäen että tämä tarkoittaisi hommaterminologiaa käyttääkseni "demlalaisen" politiikan jatkumista hallinnossa ja juristeriassa.
Epäloogisen huippua edustavat hirvisaarelaisten perustelut, että Haaviston sukupuolinen suuntautuminen aiheuttaisi skismaa Suomen ja muslimimaiden välille (vaikka Haavistolla ei ollut asian kanssa ongelmia Sudanin, Somalian ja Afganistanin heimopäälliköiden joukossa) ja vielä pelästyttäisi heteromuslimit pois maasta. Voi tätä älyvapauden määrää mikä tämän maan on vallannut.
Haaviston obamointi aivan vääristä syistä ei muuten aiheuta kuin pelkkää haittaa sinänsä ihan hyvälle ja pätevälle ehdokkaalle, joka Haavisto epäilemättä on. Niiden kannattaa äänestää Haavistoa, jotka kannattavat hänen politiikkaansa ja uskovat hänen olevan parempi mies hoitamaan presidentin tärkeintä tehtävää eli ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, mutta ei häntä pidä sen takia äänestää, että hän on homo, aivan kuten Obaman kannattaminen vain hänen rotunsa takia oli ääliömäistä.
Presidentinvaaleissa ei ole kyse kansanrintamasta eikä maaseudun syrjäytymisestä. Ne ovat paljon ajankohtaisempia asioita kunnallisvaaleissa. Presidentinvaaleissa kyse on Suomen vaikutusvaltaisimmasta ulkopolitiikan ja maanpuolustuksen tehtävästä.
Olen ihan tyytyväinen, että molemmat toisen kierroksen ehdokkaat vaikuttavat kunniallisilta valtiomiehiltä, joilla on kyky nousta puoluepolitikoinnin yläpuolelle (toisin kuin useimmilla pudonneilla ehdokkailla). Presidentin pääasiallisen toimialan huomioiden Niinistö on mielestäni tehtävään soveltuvampi. Haavisto-ilmiö kertoo kuitenkin toisenlaisista kansallisen sisäpoliittisen diplomatian tarpeesta ja suomalaisesta itsetutkiskelusta, mikä tarkoittaa ettei Haaviston yhteiskunnallinen rooli suinkaan katkea presidentinvaalien tappioon.
Anis juttelee:
"Eli siis ollakseen työväestöä täytyy olla sosialisti?"
Älä minulle valita. Tätä suomalaisesta politiikasta perinteisesti tuttua kielikuvaa käytti Turun yliopiston tutkija, jota tuossa siteerasin.
"Voihan sitä huomautella vaikka kuinka, mutta tosiasia on silti, että Haavisto oli ja on edelleen näissä vaaleissa vasemmiston ehdokas. On päivänselvää, että hän edustaisi jatkumoa Halosen ja Tuomiojan linjalle."
Heitä kuule voltti ja liity itse niihin Persuihin.
Kaikki tuntemani vasemmistolaiset äänestivät joko Haavistoa tai Arhinmäkeä. Eli kyllä Haavisto oli ja on edelleen vasemmiston ehdokas. Ja mitä vikaa siinä muka olisi? Haavisto vetosi uudempaan, nuorekkaampaan, liberaalimpaan vasemmistolaisuuteen. Tuntemani Lipposen äänestäjät eivät sen sijaan olleet vasemmistolaisia mitä en juuri ihmettele.
Miksi ihmeessä liittyisin persuihin? Ainoat voltit jotka Soinilta tuntuvat sujuvan ovat moraalisia. Minusta on parempi niin päin että fysiikka taipuu voltteihin ja moraali pysyy suorana.
Anis kirjoittelee:
"Kaikki tuntemani vasemmistolaiset äänestivät joko Haavistoa tai Arhinmäkeä."
Huomattava osa itse rekisteröimistäni vasemmistolaisista luonnehti ensimmäisen kierroksen vaalitulosta Kokoomuksen tuplavoitoksi, ja ne jotka aikovat Haavistoa äänestää äänestävät häntä vain ja ainoastaan paremman puutteessa.
Haaviston luonnehtiminen "vasemmiston ehdokkaaksi" on osapuilleen sama asia kuin Esko Ahon kuvaileminen oikeiston ehdokkaaksi vuonna 2000.
"Miksi ihmeessä liittyisin persuihin?"
Kunhan piruilen. Siinä vaiheessa, kun luonnehdit minun "lähentyneen aatteellisesti Perussuomalaisia" vain sillä perusteella, etten pahemmin perusta Vihreistä - en muuten ole ikinä perustanut - niin totean vain, että oma kuvitelmasi Haavistosta muka "päivänselvänä jatkumona Halosen ja Tuomiojan linjalle" on kyllä melkoista Persu-retoriikkaa sekin.
Siinä saakin kyllä pyöräyttää maailmankuvaansa melko lailla tyyrpuuriin, jos vakavissaan kuvittelee työelämän kysymyksissäkin toisaalta-mutta-toisaalta-linjaa vetäneen porvarisliberaalin Haaviston edustavan "päivänselvää jatkumoa" omistautuneelle sosialidemokraattiselle ammattiyhdistysjuristille.
JJ: "Haaviston luonnehtiminen "vasemmiston ehdokkaaksi" on osapuilleen sama asia kuin Esko Ahon kuvaileminen oikeiston ehdokkaaksi vuonna 2000."
Mutta sitähän Aho oli. Ensimmäisellä kierroksella menestynein ja toisella ainoa.
JJ: "Siinä saakin kyllä pyöräyttää maailmankuvaansa melko lailla tyyrpuuriin, jos vakavissaan kuvittelee työelämän kysymyksissäkin toisaalta-mutta-toisaalta-linjaa vetäneen porvarisliberaalin Haaviston edustavan "päivänselvää jatkumoa" omistautuneelle sosialidemokraattiselle ammattiyhdistysjuristille."
Mielessäni ei ollutkaan työmarkkinapolitiikka vaan presidentin tehtävät eli ulko- ja turvallisuuspolitiikka. Eli suunnilleen siihen tapaan että YK über alles, asevoimat alas, Amerikka ulos, Afrikka ylös, baltit ja gruusit kyykkyyn, hyi hyi Turkki, Thaimaa ja Meksiko, mutta hys hys Venäjästä ja Venezuelasta.
En väitä etteikö joissain kohdissa tuota linjaa voisi jatkaakin, mutta ei mielellään kaikessa, ja siksi Niinistö. Jossain toisessa maailmantilanteessa ja toisen tehtävän ollessa kyseessä voisin argumentoida ja äänestää toisin.
Anis juttelee:
"Mutta sitähän Aho oli. Ensimmäisellä kierroksella menestynein ja toisella ainoa."
... juu, ei ollut, vaan keskustan ehdokas.
"Mielessäni ei ollutkaan työmarkkinapolitiikka vaan presidentin tehtävät eli ulko- ja turvallisuuspolitiikka. Eli suunnilleen siihen tapaan että YK über alles, asevoimat alas, Amerikka ulos, Afrikka ylös, baltit ja gruusit kyykkyyn, hyi hyi Turkki, Thaimaa ja Meksiko, mutta hys hys Venäjästä ja Venezuelasta."
Ahaa! Tarkoitat siis, että Osama bin Ladeniin kohdistunutta täsmäiskua riemumielin tervehtinyt Haavisto haluaa "Amerikan ulos". Samoin kaiketi tarkoitat, että 1980-luvulla neuvostovastaiseksi luonnehdittuja puuhia harrastanut Haavisto haluaa pistää "baltit kyykkyyn". Ilmeisestikin myös tarkoitat, että itänaapurin sotilaallista varustautumista Euroopan jännitettä kiristävänä tekijänä pitävä Haavisto haluaa olla "hys hys Venäjästä". Etenkin kun hänen puoluetoverinsa tunnetusti mesoavat Venäjästä jatkuvasti.
Okei! Selväksi tuli. Ilman muuta Haavisto on selvää jatkoa Halosen ja Tuomiojan ulkopoliittiselle linjalle. Paitsi että ei ole.
"En väitä etteikö joissain kohdissa tuota linjaa voisi jatkaakin, mutta ei mielellään kaikessa, ja siksi Niinistö."
Ymmärrän täysin. Eli koska et halua "Amerikkaa ulos", niin äänestät Sauli Niinistöä, joka on liputtanut eurooppalaisen NATO-vaihtoehdon puolesta. Koska paheksut hyssyttelyä itänaapurista, niin äänestät Sauli Niinistöä, joka viime vaaleissa luonnehti Tšetšeniaa "Venäjän sisäiseksi asiaksi", ja jonka nykyisestä linjasta antaa viitteitä päätös Dalai Laman suhteen.
Nyrkkisääntönä suomalaisessa politiikassa on se, että Kokoomuksen vanhat käppyrät ovat ulkopoliittisesti varovaisia, maltillisia ja loppujen lopuksi hyvinkin suomettuneita. Sen sijaan esimerkiksi Vihreiden kaltaisen nuoren puolueen murrosajoissa kasvaneet liberaalit sankarihahmot ovat arvaamattomampia ja länsimielisempiä.
Mutta tämähän ei tietysti näytä paljoa painavan, koska äänestäjät luovat itse omat stereotyyyppinsä. Taidan kirjoittaa seuraavaksi tekstin Niinistöstä ja tämän kannattajista. Otsikoksi sopisi parhaiten vaikkapa "Sininen uni".
JJ: "juu, ei ollut, vaan keskustan ehdokas."
Keskusta on paljon oikeistolaisempi puolue kuin Vihreät. On varsin erikoista käyttää niin paljon palstatilaa vihreiden porvarillisuuden väittämiseen ja sitten kuitata että Aho ei ollut oikeiston ehdokas.
JJ: "Ahaa! Tarkoitat siis, että Osama bin Ladeniin kohdistunutta täsmäiskua riemumielin tervehtinyt Haavisto haluaa "Amerikan ulos"."
Irak. Afganistan.
JJ: "Samoin kaiketi tarkoitat, että 1980-luvulla neuvostovastaiseksi luonnehdittuja puuhia harrastanut Haavisto haluaa pistää "baltit kyykkyyn". Ilmeisestikin myös tarkoitat, että itänaapurin sotilaallista varustautumista Euroopan jännitettä kiristävänä tekijänä pitävä Haavisto haluaa olla "hys hys Venäjästä". Etenkin kun hänen puoluetoverinsa tunnetusti mesoavat Venäjästä jatkuvasti."
Haavisto ei ole Hautala. Ja pelkäänpä että Haaviston linja olisi lähempänä Halosta ja Tuomiojaa (jotka toki hekin puhuvat ihmisoikeuksista mutta vain YK-raameissa) kuin puoluetoveriaan.
JJ: "Ymmärrän täysin. Eli koska et halua "Amerikkaa ulos", niin äänestät Sauli Niinistöä, joka on liputtanut eurooppalaisen NATO-vaihtoehdon puolesta."
Niin minäkin äänestäisin.
JJ: "Koska paheksut hyssyttelyä itänaapurista, niin äänestät Sauli Niinistöä, joka viime vaaleissa luonnehti Tšetšeniaa "Venäjän sisäiseksi asiaksi", ja jonka nykyisestä linjasta antaa viitteitä päätös Dalai Laman suhteen."
Suomen presidentti ei voi lähteä vapauttamaan Tshetsheniaa eikä Tiibetiä. Realpolitik.
JJ: "Nyrkkisääntönä suomalaisessa politiikassa on se, että Kokoomuksen vanhat käppyrät ovat ulkopoliittisesti varovaisia, maltillisia ja loppujen lopuksi hyvinkin suomettuneita."
Varovaisia ja maltillisia - juuri niin. Minulla ei ole mitään sitä vastaan että Suomen presidentti toimii juuri niin. Suomen oloihin nähden kumpikaan nykyisistä ehdokkaista ei ole sieltä suomettuneimmasta päästä, mutta Niinistön asema on siinä suhteessa vankempi.
JJ: "Sen sijaan esimerkiksi Vihreiden kaltaisen nuoren puolueen murrosajoissa kasvaneet liberaalit sankarihahmot ovat arvaamattomampia ja länsimielisempiä."
Länsimielinen ei ole ensimmäiseksi jostain Hassista mieleen tuleva asia. Olisi kieltämättä mielenkiintoista tietää seisooko Haavisto ulkopolitiikassaan Hautalan vai Halosen linjoilla. Hänhän ei ole sitä kertonut. Tiedän suunnilleen missä hän seisoi Darfurissa ja Afganistanissa ja missä hän seisoo Somaliassa mutta niillä on suomalaisille äänestäjille vähemmän suoraa merkitystä. En pidä arvaamattomuudesta silloin kun kyse on tasavallan presidentin virasta. Kansanedustajalle tai kriisialueen neuvotteluprosessin korkealle edustajalle se voi sopia paremmin, joskaan sooloilu ei aina niissäkään tuo tulosta.
JJ: "Mutta tämähän ei tietysti näytä paljoa painavan, koska äänestäjät luovat itse omat stereotyyyppinsä. Taidan kirjoittaa seuraavaksi tekstin Niinistöstä ja tämän kannattajista."
Paljastuihan se syvin vihasi sieltä. Siitä vain. Muista todistella jälleen kuinka et ole vasemmistolainen, ja perustele miksi Väyrynen tai Arhinmäki olisi ollut Suomen pelastus, suomettumaton ja länsimielinen. Oman uskottavuutesi vuoksi kehotan kuitenkin valitsemaan jonkun minua paremmin etsimääsi olkinukkea edustavan tyyppikokkareen ennen kuin käytät oletettuja kannattajia Niinistön vastaiseen ristiretkeen. Se että meinaan äänestää Niinistöä näissä vaaleissa ei tee minusta hänen sydänystäväänsä. Suosittelen kääntymään Mäntylahden tai jonkun muun kokoomusaktiivin blogiin.
"Anis" juttelee:
"On varsin erikoista käyttää niin paljon palstatilaa vihreiden porvarillisuuden väittämiseen ja sitten kuitata että Aho ei ollut oikeiston ehdokas."
Oikeistolaisuus =! porvarillisuus. Oletin, että tämä olisi muutenkin selvä. Se, että on olemassa miehiä joiden nimi on Sokrates, ei tarkoita että kaikkien miesten nimi olisi Sokrates. Missään vaiheessa en ole todennut vihreiden edustavan oikeistoa; kyseessä on keskiryhmiin lukeutuva porvarispuolue.
Oikeiston ja vasemmiston ohella katsos on myös se keskusta, joka toki on pääosin ei-sosialistinen ja sikäli porvarillinen. Minusta on jotensakin kummallista, että nämä varsin yksinkertaiset politiikan perusopinnoissa valtio-opin laitoksella selostettavat asiat pitää tässä eritellä.
"Suomen presidentti ei voi lähteä vapauttamaan Tshetsheniaa eikä Tiibetiä. Realpolitik."
Mikäs siinä. Minusta on vain erikoista, että Sauli Niinistön puoltamana asiat muuttuvat näkemyksesi mukaan reaalipolitiikaksi, kun taas Halosen taikka Haaviston toteuttamana ne ovat turmiollista hyssyttelyä.
Ilmeisesti siis pyrit tässä sanomaan, että myös Niinistö jatkaisi tosiasiassa Halosen ja Tuomiojan linjaa? No sittenhän ehdokkaitten välillä ei ole tosiasiassa omankaan näkemyksesi mukaan mitään eroa, ei edes niissä keskiöön nostamissasi ulkopoliittisissa asioissa. Aiempi vastaanväittämisesi oli tarpeetonta.
"Paljastuihan se syvin vihasi sieltä. Siitä vain. Muista todistella jälleen kuinka et ole vasemmistolainen, ja perustele miksi Väyrynen tai Arhinmäki olisi ollut Suomen pelastus, suomettumaton ja länsimielinen."
Minun nyt ei sanottavammin ole koskaan tarvinnut todistella, että en olisi vasemmistolainen. Se on ollut jokseenkin itsestään selvää kaikille, joiden älykkyysosamäärä on huoneenlämpötilaa korkeampi. Myönnän tietysti, että esimerkiksi Helsingin suunnalla vallitsevat omanlaisensa hämärät jakolinjat, mutta luojan kiitos muun Suomen ei tarvitse noudattaa pääkaupunkiseudun oikkuja.
Arhinmäkeä en ole luonnehtinut länsimieliseksi milloinkaan, koska hän ei sitä NATO-jäsenyyttä vastustavana ja Yhdysvaltoja useampaan otteeseen kritisoineena tunnetusti ole. Väyrynen puolestaan ei ole kyllä minkään sortin vasemmistolainen. Onko nämäkin seikat kenties perusteltava erikseen, vai olisivatko edes ne kukaties muutenkin hyväksyttävissä olevia truismeja?
Mitä taas tuohon "syvimpään vihaan" tulee, niin se on voi voi. Vakuutan, että allekirjoittanut halveksuu kyllä kaikkia poliittisia tahoja aivan suloisen tasapuolisesti. Ellei tämä miellytä, niin pistä kuule Anis kukka tukkaan ja laula Kumbayah.
Ei minulla tätä kansanvaltaista käytäntöä vastaan mitään ole, ja kyllähän senkin kanssa nyt pystyy elämään. Mutta esimerkiksi vuonna 1831 ei tarvinnut erikseen hömpöttää näistä tässäkin ketjussa poliittisia reaktioita kirvoittavista asioista. Suomalaiset kaartilaiset lähtivät Puolan taistelutanterille, kun keisarin käsky kävi. Miehet olivat miehiä, ja tiesivät mitä miesten pitää tehdä. Siinä ei paljoa kyselty, kun puolalaiset ulaanit puskivat päälle sapelit viuhuen ja kolera tappoi miehiä kuin kärpäsiä. Sen ajan ongelmat ratkaistiin ruudilla ja pistimillä, ja kaikki oli niin paljon yksinkertaisempaa. Keisarin puolesta kuolemaan asti.
JJ: "Oikeistolaisuus =! porvarillisuus. Oletin, että tämä olisi muutenkin selvä."
Ainahan voi olettaa kaikenlaista, mutta koska itse aloitit insistoimalla useassa kirjoituksessa Haaviston porvarillisuutta, oikeistolaisuutta ja sitä kuinka hän ei mitenkään voi kelvata vasemmiston ehdokkaaksi, on erikoista ettet hyväksy asian problematisoimista. Et voi väittää etten olisi perustellut, sekä aiemman kirjoituksesi kommenteissa että tässä. Erityisen erikoiseksi asennoitumisesi kysymykseen kävi siinä vaiheessa kun sen sijaan kieltäydyit hyväksymästä Esko Ahoa oikeiston ehdokkaaksi vuoden 2000 vaaleissa.
Sinulle oikeisto ja vasemmisto voivat tarkoittaa jotain muuta, mutta minulle ne indikoivat poliittisia suuntia. En erityisemmin pidä kyseisistä käsitteistä, koska niiden vanhat jakoperusteet ovat menneet pitkälle uusiksi, mutta kun niitä käytetään, niin käytetään nyt sitten edes jotenkin yhteismitallisesti. Kuvio jossa Haavisto on oikeistolaisempi kuin Aho on sekä reaalisesti että konteksteissaan (suhteutettuna vastaehdokkaisiin) harhaanjohtava.
JJ: "Oikeiston ja vasemmiston ohella katsos on myös se keskusta, joka toki on pääosin ei-sosialistinen ja sikäli porvarillinen."
Niin tästä suomalaisesta erityispiirteestä voi tietysti vääntää ontuvan pelastuksen käsitekategorioidesi tapauskohtaisille heilahduksille, mutta minusta vaikuttaa todennäköisemmältä että olet vain käyttänyt retorisia keinoja poliittiseen vaikuttamiseen. Se on tietysti hyväksyttävää, mutta jos siihen vastataan kritiikillä ja asian problematisoimisella, se ei oikeuta puoleltasi henkilökohtaisuuksiin.
Sinulla on ilmeisesti taipumusta temperamenttiin, mikä ei ole kielletty asia, mutta olen silti yllättynyt reaktioistasi täysin asialliseen ja perusteltuun kritiikkiin, koska olen pitänyt monien aiempien kirjoitustesi pohjalta sinua aina asiallisena kirjoittajana. Tämä kirjoituksesi sisälsi minusta tyylillisesti monia sellaisia heittoja, joita on totuttu näkemään tietystä poliittisesta aatesuunnasta, eikä myöskään "heitä voltti" ole erityisen asiapitoinen kommentti.
JJ: "Ilmeisesti siis pyrit tässä sanomaan, että myös Niinistö jatkaisi tosiasiassa Halosen ja Tuomiojan linjaa? No sittenhän ehdokkaitten välillä ei ole tosiasiassa omankaan näkemyksesi mukaan mitään eroa, ei edes niissä keskiöön nostamissasi ulkopoliittisissa asioissa. Aiempi vastaanväittämisesi oli tarpeetonta."
Ohi menee. Ensinnäkään en voi tietää millaista tarkalleen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa Niinistö tai Haavisto tulisi presidenttinä tekemään, etenkään kun vaalikampanjassa ei käydä juuri ollenkaan (asia)keskustelua presidentin aseman kannalta keskeisimmistä politiikka-alueista. En kuitenkaan ole kuvailemasi kaltainen aivokääpiö, joten pystyn päättelemään ja tekemään valistuneita arvauksia perustuen muun muassa ehdokkaiden aiempiin toimiin ja linjauksiin, heidän puoluetaustaansa, heidän lähipiirinsä tärkeimpiin vaikuttajiin sekä siihen mihin he sisäpoliittisesti joutuisivat tukeutumaan presidentiksi tullessaan.
Näiden pohjalta en oleta että kumpikaan poikkeaisi presidenttinä Suomen ulkopolitiikan pitkältä linjalta kovin dramaattisesti. Selviä tendenssieroja oletan kuitenkin löytyvän. Vihreä presidentti tuskin tekisi kovin konservatiivista ulko- eikä varsinkaan turvallisuuspolitiikkaa ja Tuomiojan ollessa ulkoministerinä olisi erittäin luultavaa että Haavisto tukeutuisi Niinistöä voimakkaammin Halosen-Tuomiojan linjalle.
Entä sitten? Voin olla heidän suhteensa väärässä mutta minusta tämä tarkoittaa sitä että vasemmistolaisesti ajattelevat tulevat asettumaan Haaviston taakse ja oikeistolaisittain ajattelevat Niinistön. Mikä tässä on niin kovin problemaattista? Näin kun tapahtuu, Haavisto on henkilökohtaisista mieltymyksistään riippumatta vasemmanpuoleinen ulko- ja turvallisuuspoliittinen toimija, Niinistö puolestaan oikean. Tällä on vaikutuksia ulko- ja turvallisuuspolitiikan yleislinjoihin, tendensseihin ja sävyihin. Enkä usko että aiemmassa kommentissani karrigoimani sarja, joka sinut pillastutti, on sävyltään väärä. Haavisto tai hänen kannattajansa voivat toki rientää korjaamaan jos olen väärässä.
JJ: "Minun nyt ei sanottavammin ole koskaan tarvinnut todistella, että en olisi vasemmistolainen."
Ehkä ei, mutta olet silti tehnyt sen huomiota herättävän usein. Muuten en olisi siihen luultavasti mitään huomiota kiinnittänytkään. Minulle on ihan sama mitä salaliittoteorioita US:n persukaaderit sinusta ovat keksineet, niillä on yleensä päinvastainen vaikutus päätelmiini tosiasioiden suhteen.
JJ: "Arhinmäkeä en ole luonnehtinut länsimieliseksi milloinkaan, koska hän ei sitä NATO-jäsenyyttä vastustavana ja Yhdysvaltoja useampaan otteeseen kritisoineena tunnetusti ole. Väyrynen puolestaan ei ole kyllä minkään sortin vasemmistolainen. Onko nämäkin seikat kenties perusteltava erikseen, vai olisivatko edes ne kukaties muutenkin hyväksyttävissä olevia truismeja?"
Ketterästi vaihdat rekisteriä Arhinmäestä Väyryseen. Minun päätelmäni väyrysläisyydestäsi perustuu vain siihen, että hän on se ehdokas, jota vastaan et ole hyökännyt, kun taas olet samanaikaisesti useasti irtisanoutunut vasemmistolaisuudesta. Jäljelle jäävä johtopäätös on Väyrynen. Ei siinä mitään pahaa, miksi kukaan häpeilisi omaa ehdokastaan. Väyrynen ei ehkä ole vasemmistolainen, mutta ei häntä kyllä millään muotoa voi sanoa ulko- ja turvallisuuspoliittisesti länsimieliseksi. Päinvastoin, hän oli kaikista ehdokkaista selvimmin länsikielteinen. No, hänen kannattajansa hävisivät täpärästi ensimmäisen kierroksen ja nyt peli käydään Niinistön ja Haaviston välillä, joten kiinnitän nyt huomioni niihin eroihin, joita näiden kahden välillä on presidentin aseman kannalta keskeisimmissä asioissa.
JJ: "Mitä taas tuohon "syvimpään vihaan" tulee, niin se on voi voi. Vakuutan, että allekirjoittanut halveksuu kyllä kaikkia poliittisia tahoja aivan suloisen tasapuolisesti. Ellei tämä miellytä, niin pistä kuule Anis kukka tukkaan ja laula Kumbayah."
Kuulostaa järjettömältä puolustusreflektiltä. Alkaa vähättelystä, sisältää irrationaalisen lauselman tasapuolisesta halveksunnasta, maustaa emotionaalisilla sanoilla ja pilkkaa toista keskustelijaa. Yritä nyt päättää mikä olkiukko olen: kukkahattu vai sinistä unta näkevä panssariporvari.
Asiaan: kaikkien poliittisten tahojen tasapuolinen halveksunta on toivoakseni virhelauselma tai valkoinen valhe. Minä en ainakaan halveksu kaikkia poliittisia toimijoita, enkä varsinkaan tasapuolisesti. Toiset ovat selvästi parempia kuin toiset. Onni tai Jumalan tahto tuntuu olleen minulle myötäinen koska mielestäni parhaat ehdokkaat pääsivät jatkoon. Kummankaan valintaa en pitäisi katastrofina maalle eikä mieleenikään tulisi "halveksua" kumpaakaan. Olen vakuuttuneempi Niinistön kuin Haaviston soveltuvuudesta tasavallan presidentin tehtävään. Jos valittaisiin diplomaattia kehitysmaatehtävään, valitsisin Haaviston.
Jos mielipiteeni ovat sinulle kauhistuksia, jätä ne omaan arvoonsa. Sinä ja minä täytämme kumpikin omat vaalilippumme.
JJ: "Ei minulla tätä kansanvaltaista käytäntöä vastaan mitään ole, ja kyllähän senkin kanssa nyt pystyy elämään. Mutta esimerkiksi vuonna 1831 ei tarvinnut erikseen hömpöttää näistä tässäkin ketjussa poliittisia reaktioita kirvoittavista asioista."
En haluaisi saivarrella, mutta ei kukaan pakota siihen nytkään.
JJ: "Sen ajan ongelmat ratkaistiin ruudilla ja pistimillä, ja kaikki oli niin paljon yksinkertaisempaa. Keisarin puolesta kuolemaan asti."
Toivon ettei niihin aikoihin tarvitse tällä seudulla palata ihan heti, ja jos palattaisiin, en vuodattaisi vertani minkään keisarin vaan vapauden ja avoimen yhteiskunnan puolesta. Sillä välin vuodatan vuolaasti vertauskuvaannollista ja verbaalista sydänvertani niiden asioiden puolesta, joita pidän hyvinä, pyhinä ja oikeina.
Anis juttelee:
"Ainahan voi olettaa kaikenlaista, mutta koska itse aloitit insistoimalla useassa kirjoituksessa Haaviston porvarillisuutta, oikeistolaisuutta ja sitä kuinka hän ei mitenkään voi kelvata vasemmiston ehdokkaaksi, on erikoista ettet hyväksy asian problematisoimista."
Haaviston _oikeistolaisuuteen_ en kylläkään missään vaiheessa viitannut puolella sanalla. Luulin jo selventäneeni tämän asian sinulle äsken selostaessani, että kaikki porvarit eivät ole oikeistolaisia, mutta päätit näemmä tulkita sen joksikin retoriseksi väistöksi. Se on valitettavaa.
"Erityisen erikoiseksi asennoitumisesi kysymykseen kävi siinä vaiheessa kun sen sijaan kieltäydyit hyväksymästä Esko Ahoa oikeiston ehdokkaaksi vuoden 2000 vaaleissa."
Sen takana on se, että satun oikeasti muistamaan jotain niistä vaaleista. Mikäli olet itse unohtanut, niin oikeisto oli hajallaan vuoden 2000 vaaleissa, eikä Kokoomus mennyt Ahon taakse. Tämän seurauksena esimerkiksi Kirsi Piha - tuo vasemmistolaisen poliitikon perikuva - ilmoitti äänestävänsä Halosta.
Mikäli näiden vaalien toisella kierroksella olisivat vastakkain Väyrynen ja Niinistö, niin hyvin monelle SDP:n äänestäjälle olisi mahdotonta äänestää Väyrystä. Olisiko kenties Niinistö tällöin "vasemmiston ehdokas"? Ei olisi.
"Tämä kirjoituksesi sisälsi minusta tyylillisesti monia sellaisia heittoja, joita on totuttu näkemään tietystä poliittisesta aatesuunnasta, eikä myöskään "heitä voltti" ole erityisen asiapitoinen kommentti."
Siinä vaiheessa kun minulle ilmoitetaan, että olen "aatteellisesti lähentymässä Perussuomalaisia", yksinomaan siksi että käytän Vihreistä sellaista kieltä kuin olen aina käyttänyt, niin eiköhän minulla ole siinä kohtaa vapaus hieman piruilla. Mikäli minulle lausahdellaan vielä lisää tekstiä oletetusta "syvästä vihastani" Kokoomusta kohtaan, niin tietysti piruilen hieman lisää.
"Vihreä presidentti tuskin tekisi kovin konservatiivista ulko- eikä varsinkaan turvallisuuspolitiikkaa ja Tuomiojan ollessa ulkoministerinä olisi erittäin luultavaa että Haavisto tukeutuisi Niinistöä voimakkaammin Halosen-Tuomiojan linjalle. Mikä tässä on niin kovin problemaattista? Näin kun tapahtuu, Haavisto on henkilökohtaisista mieltymyksistään riippumatta vasemmanpuoleinen ulko- ja turvallisuuspoliittinen toimija, Niinistö puolestaan oikean."
Sikäli kun ulko- ja turvallisuuspolitiikasta puhutaan, niin tällä hetkellä vaikuttaa todennäköiseltä, että Haavisto tekisi sitä omalla tyylillään. Tuomiojasta hän eroaa selvästi NATO-myönteisyytensä vuoksi, ja on mielestäni kummallista otaksua hänen myötäilevän ulkoministeriä automaattisesti. Etenkin, kun Haavistolla on kokemusta kentältä - hän on ilmeisesti jopa hieman joutunut vaikeuksiin proaktiivisuutensa vuoksi - kun taas Niinistöllä ei ole. Vertailun vuoksi, Halonen ei myötäillyt Stubbia.
"Ehkä ei, mutta olet silti tehnyt sen huomiota herättävän usein."
Siinä kohtaa kun tähän blogiin tulee joku kuulapää kommentoimaan oletetusta punaisuudestani, niin sattumalta niille idiooteille tulee jotain kommentoineeksikin. Sittemmin olen antanut heille porttikiellon. Pääsee helpommalla.
"Ketterästi vaihdat rekisteriä Arhinmäestä Väyryseen."
Hoh-hoh. Itsepä mainitsit nämä kaksi ehdokasta.
"Yritä nyt päättää mikä olkiukko olen: kukkahattu vai sinistä unta näkevä panssariporvari."
Tuota, en minä pidä sinua poliittisena tahona. Voit olla ihan kumpaa vain, tuskin kuitenkaan jälkimmäinen.
Niinistö 6 vuotta sitten pressan vaaleissa:
- työväen presidentti (emävale)
Kysymys: Mikä selittää lasten ja nuorten mielenterveysongelmien kasvun?
Niinistö: Kun joillain on enemmän leluja kuin toisilla, niin sehän aiheuttaa kateutta.
Oikean hölmöläisen vastaus! Selvästi näkee, ettei Niinistö ole muuta miettinyt, kun setelitukkoja! (Tämä Niinistön lause teki muhun lähtemättömän vaikutuksen, järkytyin sen typeryydestä ja siksi muistan vieläkin! Se tosin kuvaa hyvin kyseistä henkilöä.)
Nyt Niinistö kampanjoi:
- ahneutta vastaan eli kokkarit, ahneuden huiput, kampanjoi omaa pimeää puoltaan vastaan. Keitäköhän ahneudesta voidaan syyttää? Opintotuen korotuksen vaatijoita? Koulujen lukukausimaksujen vastustajia? Työttömiä? Sairaseläkeläisiä? Oikeasti mielenterveyspotilaita, jotka vaeltelevat kaduillamme? Menköön itseensä!
- nuorison syrjäytyminen huolestuttaa Niinistöä (ei nuorten itsensä takia, ei, ei ihmisten takia), vaan kuten on ilmoittanut: se on meidän kaikkien ongelma, kun ei ole eläkkeiden maksajia.
Niinistö on tunnettu rautakoura ja vakava kovanaama, joka kohtelee työkavereitaan niin, ettei hänestä pidetä (eduskunnan epäluottamuslause v. 2010).
Katainen vaalipäivänä tekohymyili sanoen, että Niinistö on valittu sydämellä! Eihän ne tule edes keskenään toimeen. Kuka tuollaista rautakouraa valitsee sydämellä?
Niinistöstä tulee Erkon, Wahlrosin ja kumppaneiden marionetti, joka palkkaa Suomen Pankin pääjohtajaksi tyypin, joka allekirjoittaa herroille kivoja papereita.
Kyllä suomalainen on vedätettävissä!
Kansa ei tarvitse Erkkoja tai Niinistöjä, vaan puolustajaa. Erkot eivät tarvitse puolustajaa, ne pärjää omillaan.
Äänestin Soinia, seuraavaksi Haavistoa.
On hyvä että Suomessa on rikkaita. On tärkeämpää että köyhät rikastuvat kuin että rikkaat köyhtyvät.
Kookomushan ei ole se puolue, joka pitää huolta siitä, että köyhätkin rikastuvat. He ovat itsetyytyväisiä siitä, että kykenevät käymään töissä, eikä heillä ole narsistipomo potkaisemassa pihalle suoruuden takia tai osaavat vain pitää suunsa kiinni oikeaan aikaan.
Työttömien ja sairaiden parjaamisen kokoomuslaiset osaavat. Se on se oikea vaaliteema.
ps. käyn töissä
Tuonko takia äänestit Soinia?!
Minulla ei ole kauhean korkeaa käsitystä Kokoomuksesta eikä mistään muustakaan nykyisestä eduskuntapuolueesta mutta kun kerran minullakin äänioikeus on, äänestän sitä joka minusta sopii ehdokkaista parhaiten valittavana olevaan tehtävään.
En pelkästään. Soini pitää kansan puolta rahan valtaa vastaan. Tuloerot ovat kasvaneet. Opintotuki ja muut tuet eivät Kokoomuksen ansiosta nouse, vaan vähenevät. Pappa betalar, mutta kun kakkien pappa ei voi maksaa.
En myöskään halua Eurooppaan tämän enempää kiinni, vaan jarrua pohjaan. Stubb haluaa Turkin osaksi EU:ta, mutta se toisi valtavan määrän laittomia maahantunkeutujia muslimimaista. Islamia ja sen poliittista maailmankuvaa en voi sietää, vaikka Soini ei olekaan niin jyrkkä (en edes tiedä mielipidettään) kuin minä sen suhteen. Ulkomaalaisten suhteen pidän entistä lempipuoluettani vihreitä sinisilmäisinä.
Ulkomailla asuneena osaan arvostaa Suomen monia hyviä puolia. Suomen pitäisi kehittää ilmaisia yhteiskunnan palveluita ja viedä niitä maailmalle, eikä päinvastoin seurata kehittymättömämpiä maita tässä suhteessa ja luopua hyvistä puolista. Suomessa on myös muita hyviä puolia, kuten turvallisuus, mikä johtuu sosiaaliturvasta ja siitä, ettei ole liian eriarvoista, vaikka nyt onkin huono suunta sen suhteen.
Kokoomuslaiset eivät aloittaneet kansan sivistystyötä Suomessa. Heille riittää omat tilukset ja omat rahat - muista viis!
Höpöhöpö Kaisa.
Kaisa: "Soini pitää kansan puolta rahan valtaa vastaan."
Oletko lukenut hänen talouskannanottonsa, jonka ilmeisesti kirjoitti hänen Opus Deiin kuuluva talousneuvonantajansa? Mitä "rahan valtaan" tulee niin eivät rahat ketään hallitse. Rahanahneet ihmiset kyllä. Niitä ikävä kyllä löytyy kaikkien puolueiden johdosta. Mieluummin sallin heidän tuhlata omia ja yksityissektorin tukijoidensa rahoja kuin kansan rahoja.
"Tuloerot ovat kasvaneet."
Eivät ole.
Kaisa: "En myöskään halua Eurooppaan tämän enempää kiinni, vaan jarrua pohjaan. Stubb haluaa Turkin osaksi EU:ta, mutta se toisi valtavan määrän laittomia maahantunkeutujia muslimimaista."
Kannattaisiko opiskella vähän? Turkki EU:n jäsenenä nimenomaan vähentäisi laittomia "maahantunkeutujia", jotka tulevat EU:n ulkopuolelta. EU:n jäsenenä Turkki sitoutuisi EU:n suojelu- ja maahanmuuttonormeihin.
Kaisa: "Islamia ja sen poliittista maailmankuvaa en voi sietää, vaikka Soini ei olekaan niin jyrkkä (en edes tiedä mielipidettään) kuin minä sen suhteen."
Voit pitää itselläsi juuri niin harhaista kuvaa islamista kuin haluat, mutta presidentinvaaleissa ei valita Suomelle ayatollahia vaan presidentti. Suomen presidentin mahdollisuudet vaikuttaa "islamin poliittiseen maailmankuvaan" ovat melko rajalliset. Suomalaisista vaikuttajista Ahtisaari on tosin tälläkin alueella jotain saanut aikaan.
Kaisa: "Ulkomailla asuneena osaan arvostaa Suomen monia hyviä puolia."
Niin minäkin.
Kaisa: "Suomen pitäisi kehittää ilmaisia yhteiskunnan palveluita ja viedä niitä maailmalle, eikä päinvastoin seurata kehittymättömämpiä maita tässä suhteessa ja luopua hyvistä puolista. Suomessa on myös muita hyviä puolia, kuten turvallisuus, mikä johtuu sosiaaliturvasta ja siitä, ettei ole liian eriarvoista, vaikka nyt onkin huono suunta sen suhteen."
Päinvastoin Suomen pitäisi keskittyä huolehtimaan oman hyvinvointinsa ja turvallisuutensa edellytyksistä ja lopettaa "ilmaisten" (ts kansan veroina maksamien) palvelujen ja tukirahojen raskas hallinnointi niin kotimaahan kuin ulkomaillekin, mikä vain heikentää palvelujen tasoa ja vaikeuttaa tervettä kilpailua niiden tuottamisessa.
Jos ja vain jos Suomella on varaa, se voi subventoida omia köyhiään, auttaa oikein kohdistetuilla kustannustehokkailla tukikeinoilla köyhien maiden köyhiä, ja tehdä investointeja jotka parantavat koulutustasoa, takaavat alkupääomia infrastruktuurin ja yritysten perustamisen kehittämiseen yms. Velaksi sen ei pidä tuottaa kaikenlaista kallista ja turhaa, minkä väki pystyisi paremmin ja helpommin hankkimaan ykstyissektorilta. Velaksi eläminen tarkoittaa, että jatkossa vaihtoehtoja ja hyvinvointia on entistä vähemmän.
Kaisa: "Kokoomuslaiset eivät aloittaneet kansan sivistystyötä Suomessa. Heille riittää omat tilukset ja omat rahat - muista viis!"
Itse asiassa, kokoomuslaisten aatteelliset edeltäjät nimenomaan sen kaiken aloittivat. Työväenliike seurasi myöhemmin perässä. Tiluksista ja rahoista pitävät enemmän kiinni maanomistajien edunvalvojat Keskusta ja RKP.
Muuta Anis sinne muslimimaihin: siellä ei ole sosiaaliturvaa.
Turkin avaaminen EU:hun on naurettavaa. Meille tuli heti Romaniastakin ongelmia.
Oletos itse 'hieman' naivi islamin suhteen?
Miksei turkkilaiset sopeudu Saksaan? Miksi Turkki pyytää niitä olemaan ensisijaisesti emämaan asukkaita? Muslimit ovat lojaaleja vain muslimeille. Sieltä tulisi tajuton virta muslimeja Eurooppaan. Hitaasti mutta varmasti. Myös turkkilaisten määrä lisääntyisi Euroopassa valtavasti ja sitähän emme halua: heidän sopeutumattomuutensa 3. polven Saksaan on riittävä peruste torjuntaan.
Aloita vaikka Koraanin lukemisesta ja katso ihan TV:stä, millaisia maita islamilaiset kehitysmaat ja diktatuurit hiekkalaatikoissaan on! Nehän odottavat innolla aikaa, kun pääsevät valtaamaan Euroopan. Se tapahtuu suunnilleen silloin, kun öljy loppuu, 300 vuoden sisällä.
Elät jossain utopiassa.
Tuloerot ovat kasvaneet.
"Eivät ole."
Millä vuosikymmenellä olet syntynyt? Ennen euroa asiat olivat hieman toisin. Ruoan hintojen piti halveta. Ei halventunut.
Opintotukea ja muuta perusturvaa ei nostettu suhteessa kustannuksiin yli 10 vuoteen, paitsi tänä vuonna: niukasti.
Kunta- ja asuntopolitiikan myötä asuntojen ja vuokrien hinnat ovat tuplaantuneet. Palkat eivät.
Synnyitkö 10 vuotta sitten (yhteiskunnallisesti)?
Kaisa: "Muuta Anis sinne muslimimaihin: siellä ei ole sosiaaliturvaa."
Muutan aina silloin tällöin. Kyllä on. Joissain parempi kuin Suomessa. Keskustelu on vähän vaikeaa kun sinulle Qatar ja Tshad ovat samaa sarjaa, "muslimimaita".
Kaisa: "Turkin avaaminen EU:hun on naurettavaa. Meille tuli heti Romaniastakin ongelmia."
Eivät ne olleet Romanian syytä. Suomihan se on joka ilmaista rahaa maksamalla palkitsee kaikki häiriökäyttäytyjät ja rankaisee niitä jotka haluaisivat tehdä töitä tai perustaa yrityksiä.
Kaisa: "Oletos itse 'hieman' naivi islamin suhteen?"
Olen. Todella.
Kaisa: "Miksei turkkilaiset sopeudu Saksaan? Miksi Turkki pyytää niitä olemaan ensisijaisesti emämaan asukkaita?"
Suurin osa heistähän on sopeutunut oikein hyvin. Eikä Turkki tee yhtään sen kummempaa kuin mikä tahansa maa jolla on pyrkimyksenä hyötyä paluumuuttajista, emigranttien rahalähetyksistä ja investoinneista kotiin. Kyllä se on Saksa eikä Turkki joka on vastuussa Saksassa asuvien siirtolaisten sopeuttamisesta.
Kaisa: "Muslimit ovat lojaaleja vain muslimeille. Sieltä tulisi tajuton virta muslimeja Eurooppaan. Hitaasti mutta varmasti. Myös turkkilaisten määrä lisääntyisi Euroopassa valtavasti ja sitähän emme halua: heidän sopeutumattomuutensa 3. polven Saksaan on riittävä peruste torjuntaan."
Ohhohhoijaa kuinka pihalla te islamofoobit olette. Mene nyt alkuun ja opiskele ihan oikeita väestötilastoja äläkä hommafoorumia. Minulla henkilökohtaisesti ei olisi mitään turkkilaisten "tajutonta virtaa" vastaan, kunhan tulevat töihin ja yrittäjiksi kuten tähänkin asti. EU:n jäsenmaista ei pääse Suomeen humanitaarisiksi maahanmuuttajiksi ja kolmansienkin maiden kansalaisia varten on olemassa Dublinin sopimus. Pohdipa siis uudestaan mitä vaikutusta Turkin jäsenyydellä olisi.
Kaisa: "Aloita vaikka Koraanin lukemisesta ja katso ihan TV:stä, millaisia maita islamilaiset kehitysmaat ja diktatuurit hiekkalaatikoissaan on! Nehän odottavat innolla aikaa, kun pääsevät valtaamaan Euroopan. Se tapahtuu suunnilleen silloin, kun öljy loppuu, 300 vuoden sisällä. Elät jossain utopiassa."
Ei. Sinä elät utopiassa.
Kaisa: "Millä vuosikymmenellä olet syntynyt? Ennen euroa asiat olivat hieman toisin."
Sellaisella että lukion historia on vielä muistissa. Jonkin verran olen muutenkin opiskellut aikoja kauan ennen syntymääni. Siihen auttaa Suomen ilmasto, joka kannustaa monina kuukausina vuodessa hikikomori-hikariksi.
Argumenttiesi taso sen kuin paranee joten taidan vetäytyä tältä illalta sosiaalisempiin puuhiin.
En tiennyt Qatarista, mutta se varmaan on taloudeltaan harvinaisuus, eikä kestä kauaa, kun luonnonvarat loppuu. Milläs ne sitten elää?
Tosin Wikipedian mukaan demokratiaa ei ole ja islam rulettaa. Missähän naiset on?
Sosiaalisesti Qatar on keskiaikainen vaikka rahaa on. Islam estää yhteiskunnan henkisen kehityksen.
Kuinka paljon Qatar auttaa Somaliaa ja muita islamilaisia maita, joissa on nälänhätää?
Qatar has an unelected, monarchic, emirate-type government. There are no democratic institutions or elections, and power is assumed on a hereditary basis.[12] Its legal system combines limited aspects of Islamic (or Sharia) and civil law codes in a discretionary system of law totally controlled by the Emir. Although civil codes are being implemented, Islamic law is used in family and personal matters. The country has a parliament called Municipalitial court[clarification needed] that is composed of ordinary citizens representing every populated area in Qatar. The country has not accepted compulsory International Court of Justice jurisdiction.
As of 2005, certain provisions of the Qatari Criminal Code allowed punishments such as flogging and stoning to be imposed as criminal sanctions. The UN Committee Against Torture found that these practices constituted a breach of the obligations imposed by the Convention UN Convention Against Torture and Other Cruel, Inhuman or Degrading Treatment or Punishment. [17][18] Qatar retains the death penalty, mainly for threats against national security.
KJ: "En tiennyt Qatarista, mutta se varmaan on taloudeltaan harvinaisuus, eikä kestä kauaa, kun luonnonvarat loppuu. Milläs ne sitten elää?"
Maailman rikkain maa on tietysti taloudeltaan harvinaisuus. Voit ottaa tilalle esimerkiksi Emiraatit, Bahrainin, Kuwaitin tai Omanin. Luonnonvarat eivät ole loppumassa pitkään aikaan ja sitten eletään kaupalla ja palveluilla niin kuin Suomikin.
KJ: "Tosin Wikipedian mukaan demokratiaa ei ole ja islam rulettaa. Missähän naiset on?"
Usko tai älä, naisia on sielläkin, vaikka onkin konservatiivinen maa. Mutta nythän ei ollut kyse demokratiasta vaan sosiaaliturvasta joten älä loiki toisiin aiheisiin.
KJ: "Sosiaalisesti Qatar on keskiaikainen vaikka rahaa on. Islam estää yhteiskunnan henkisen kehityksen."
Kovin on moderni keskiaikaiseksi. Jos islam estäisi yhteiskunnan henkisen kehityksen, Eurooppakin eläisi ehkä yhä keskiaikaa. Sen verran merkittävästi muslimit kontributoivat myöhäisantiikin, keskiajan ja vielä renessanssin kulttuuriin ja tieteisiin Euroopassa.
KJ: "Kuinka paljon Qatar auttaa Somaliaa ja muita islamilaisia maita, joissa on nälänhätää?"
Saudi-Arabia, Emiraatit, Qatar ja nyttemmin myös Turkki kuuluvat Somalian tärkeimpiin hätäavun antajiin. Mikä vielä tärkeämpää, ne toisin kuin suomalaiset tekevät alueella myös bisnestä, mikä pitkällä tähtäimellä ruokkii paljon enemmän nälkäisiä suita kuin Euroopan raskaat almut. Tätäkin suurempi merkitys on tosin siirtolaisiksi lähteneiden kotiin lähettämillä rahoilla ja investoinneilla.
Saudi-Arabia karkottaa suuria määriä somalialaisia pakolaisia koko ajan! Suomeenko niiden pitäisi tulla! Muslimimaa on paljon parempi paikka heille (ei tule järkytyksiä) ja lähellä (+ ilmasto).
Tietenkään miehenä et ymmärrä yhteiskunnan henkistä arvokehitystä, uskonnon vapautta, naisten vapautta, (ei-islamilaisen) koulutuksen merkitystä yksilöille jne.
Islamilaiset maat ovat takapajuloita. Lännestä ovat saaneet teollisuuteensa vaikutteita. Ilman länkkärien keksintöjä, koneita ja autoja, öljyä ei tarvittaisi.
Kaisa, tämän ketjun keskustelu ei koske myöskään islaminuskoa tai muslimimaiden tilannetta.
Tosin minua ei haittaa, että Anis valistaa sinua tässä suhteessa, mutta helpommalla hänkin pääsisi jos jättäisit julistamisen sikseen.
Menee ehkä hieman sivuraiteelle, mutta kommentoin muutamaan kohtaan:
Anis Harran: "Eli siis ollakseen työväestöä täytyy olla sosialisti?"
Ei varmaan noinkaan, mutta työväestölle kaikista loogisinta ja historiallisesti perustelluinta on sosialismin kannattaminen, missä suhteessa sosiaaliliberaali porvari lienee parempi kuin uusliberaali konservatiiviporvari.
Anis Harran: "Minä kun luulin että työväestö on niitä jotka tekevät ns rehellistä duunia ja maksavat veroja enemmän kuin käyttävät niitä."
Aika suppea määritelmä. Tämä vaikuttaisi sulkevan ulkopuolelle kaikista matalapalkkaisimmat työntekijät ja on muutenkin vaikea arvioida kuinka paljon joku käyttää veroja. Ovatko julkisen sektorin työntekijät työväestöä, sillä heidän tulonsahan on kokonaisuudessaan verorahojen käyttämistä?
Jos työväestö on jonkinlainen synonyymi työväenluokalle, niin itse määrittelisin siihen ihmiset, jotka eivät pysty saamaan toimeentuloa pelkillä pääomatuloilla. Eli palkansaajien lisäksi myös työttömät, kotiäidit ja opiskelijat.
En myöskään lähtisi moralisoimaan niitä, jotka käyttävät verorahoja enemmän kuin maksavat niitä. Ylimielisten moralistien kannattaa muistaa, että hekin saattavat koska tahansa joutua siihen tilanteeseen, että käyttävät veroja enemmän kuin ovat maksaneet.
Anis Harran: "Niiden kannattaa äänestää Haavistoa, jotka kannattavat hänen politiikkaansa ja uskovat hänen olevan parempi mies hoitamaan presidentin tärkeintä tehtävää eli ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, mutta ei häntä pidä sen takia äänestää, että hän on homo"
Haaviston äänestäminen sen takia, että hän on homo (ja vihreä ja sivari) on ihan yhtä hyvä syy äänestää Haavisto kuin Niinistön äänestäminen sen takia, että hän on hetero (ja kokoomuslainen ja reservin upseeri). Näitäkin löytyy.
Kaisa Jalis, taidat olla kateellinen... ja siksi kiukkuinen.
Minulla on Niinistön diagnosoima mielenterveysongelma nimeltä kateus, aivan.
Olen syrjääntyönnettyjen puolella, en eliitin. Jos se on sinusta kateutta, niin kateutta mistä? Haluan oikeudenmukaisuutta ja välittämistä, enkä 'kusetusta'.
On hienoa että Suomessa on eliittiä. Maa ilman eliittiä on maa ilman tulevaisuutta. Ilman pääomia ei luoda kestävää perintöä, oli sitten kyse henkisistä, kulttuurisista, sosiaalisista tai materiaalisista pääomista.
Kateellinen haluaa vain kalatkin vedestä ettei naapurilla voisi olla parempi kalaonni.
Mutta eliitti ei tarvitse presidentin eikä muunkaan tukea.
Ei niin. Minustakin yritystuet, pankkituet, maataloustuet, julkisen sektorin suojatyöpaikat, puoluetuet ja monet muut kansan maksamista veroista eliitille maksettavat tukimuodot voisi lopettaa.
Sen sijaan maksan mielelläni vähän verojakin siitä hyvästä että sillä tuetaan koulutuksen, sivistyksen ja teknologisen kehityksen avulla tapahtuvaa elitisointia.
Miksi Suomen kansa äänestää Niinistöä? Joku ihme naistenlehti-look vaikutelma vaikuttaa. Kuitenkin ihmiset, jotka tuntevat henkilön:
Eduskunnan puhemies Sauli Niinistö (kok.) harkitsee puhemiehen tehtävistä luopumista, koska hänen valintaansa kannatti vain 89 kansanedustajaa, kertoo Ylen uutiset.
Taloussanomat
2.2.2010 14:07 (päivitetty 16:54)
Niinistö pitää huonoa äänisaalista epäluottamuksen osoituksena.
Niinistölle äänensä antoi vain 89 kansanedustajaa. Tyhjää äänesti 29 edustajaa ja peräti 15 ääntä hylättiin. Lisäksi hajaääniä annettiin kymmenelle muulle edustajalle.
Puhemiesten tiedotustilaisuudessa Niinistö sanoi Ylen uutisten mukaan, ettei näe mielekkäänä jatkaa puhemiehenä äänestystuloksen takia. Hän ei ole kuitenkaan vielä eronnut tehtävästä.
Valtiopäivien avajaiset pidetään huomenna. Helsingin tuomiokirkossa järjestettävän juhlajumalanpalveluksen jälkeen tasavallan presidentti avaa vuoden 2010 valtiopäivät ja pitää juhlapuheen.
http://www.taloussanomat.fi/politiikka/2010/02/02/sauli-niinisto-harkits...
tuot tuot a jos tätä keskustelua lukee ja lisäksi lukee tuon tuokon kirjoituksen vasemmistosta niin herää kysymys onko tuo pitempi aikasta yhteityötä vai vain vaalien toisen kierroksen aikaista äänten keruuta?
Minä pidän Pekka Haaviston kampanjasta. Jos se muistuttaa Obamaa, ei sekään ole huono asia. Jo yksin Obaman kampanja toi valtavasti hyvää oloa Amerikkaan. Sitä paitsi mä oon aika heikkona tollaseen markkinointiin...
Kun nähtäisiinkin täällä tällaisia mainoksia:
http://www.youtube.com/watch?v=mopkn0lPzM8
Vanhana miehenä muistan miten kaikissa vaaliväittelyissä ylistettiin oman puolueen tekemisiä ja haukuttiin muiden puolueiden suunnitelmat, ehdotukset ja päätökset.
Nykyään on päinvastoin. Peka Haaviston ensimmäinen merkittävä julkilausuma oli eläinaktivisteista. Taustalla oleva matematiikka oli siis,että jos kolme kettutyttöä jättää äänestämättä, niin oikealta ja demareista saadaan 30 000 lisä-ääntä. Niinistö aloitti vaalimainoksellaan, jossa tonki äitiyspakkausta. Ei senkään ollut tarkoitus omia kannustaa, ja se oli ehkä alkujaankin suunniteltu nimenomaan sitä varmaa toista kierrosta varten.
Jo vaalivalvojaisissa Haavisto puhui pohjoisen Soinia äänestäneiden siirtymisestä hänen taakseen ja maanantaina sitten ihmeteltiin Vihreiden kantoja, vaikka maanviljelijöiden ja vihreiden edut ja pyrkimykset ovat yhteneväisiä.
Niinistö on ainakin tehnyt jo suunnitelman syrjäytyneiden nuorten auttamiseksi. Ei silläkään silti omaa perinteistä kannattajakuntaa täysin menetetä. Tämän vajaan kahden viikon aikana Niinistö tuleekin tarttumaan yllättävän usein sosiaalisiin aiheisiin. Haavisto puolestaan hakee etäisyyttä vasemmistoon (kukaan ei äänestä Niinistöä, mutta voi jättää äänestämättä), Venäjä on hyvä kohde (jos ei vaadi koko Karjalaa, vaan hiukan tonttimaata), kristilliset arvot mainitsi Jussikin, (Tässä saattaa Niinistö Israelin esiin vetämällä saada etua). Jos Haavisto oikein rohkeaksi rupeaa, ottaa hän esiin verotuksenkin.
Tosiasiana pysyy, ettei Haavistolla voittoon ole mahdollisuuksia. Näillä tiedoilla siis, mitä järkyttävää uutta sitten ilmaantuukin, niin sitä ei kannata ennustella.
Politiikka ei ole enää yksinkertaista eikä helppoa ymmärtää. Jussi Jalosella oli ensimmäisestä erästä erittäin osuvia huomioita, eivätkä niistä mitkään ainakaan täysin pielessä olleet.
Kahdenvälisestä kisasta analyysi on huomattavasti helpompi tehdä ja ymmärtää.
Itse asiassa alan kallistua pitämään todennäköisenä, että Haavisto voi voittaa, mutta hyvin täpärästi.
Sanotaan, että todennäköisyydet ovat tällä hetkellä 60-40, Niinistön hyväksi, mutta kapenevat koko ajan. Vaali-iltaan mennessä Haavisto on tällä hetkellä voittamassa 0,3% äänimäärällä, mutta kyllä tämä kehitys vielä voi saada toisenkin suunnan.
Tuo arviosi on pelkkä illuusio juuri sen vuoksi että Haaviston olisi otettava yli 300 000 ääntä enemmän Soinin, Väyrysen ja Essayahin potista kuin mitä Niinistö. Tämä laskelma sillä perusteella että hän ottaisi nukkuvista n. 100 000 ääntä Niinistöä enemmän ja voittaessaan 90% vasemmiston ja Biaudetin potista.
Ehkäpä kuvitelmasi rakentuvat tähän Facebook-fantasiaan jonka mukaan tuo maaginen sosiaalinen media ratkaisisi asian. Minä puolestaan katselen äänestäjäkenttää laajalti. Siellä on nyt satoja tuhansia vanhoilta ihmisiltä vapautuvia ääniä joiden kalastelu on Haavistolle aika vaikea homma.
Oma arvioni on että Niinistö voittaa juuri marginaalilla 60-40.
Matias Gerlich; Niinistö ei saa automaattisesti kaikkien häntä ensimmäisellä kierroksella äänestäneiden ääniä, osa niistä saattaa siirtyä Haavistolle. Ja sama pätee tietenkin toiseenkin suuntaan.
Olen leikitellyt ajatuksella siitä, että entäpä jos osa kokoomuslaisista antaa äänensä Haavistolle. Niinistöhän ei suinkaan ole kokoomuspiireissä mitenkään kiistaton tai ehdottoman suosittu hahmo. Voisiko jopa olla, että itse Katainen piirtää kaikessa hiljaisuudessa paperiin kakkosen, sillä tekisi mieluummin yhteistyötä Haaviston kuin Niinistön kanssa. Kyllähän Kataisen ja Niinistön henkilökohtaiset välit tiedetään.
Matias Gerlich kirjoittaa:
"Ehkäpä kuvitelmasi rakentuvat tähän Facebook-fantasiaan jonka mukaan tuo maaginen sosiaalinen media ratkaisisi asian."
Eivät rakennu, eikä kyseessä ole illuusio. Se on ennusteeni, ja kuten sanoin, tilanne on vielä vahvasti ilmassa. Niinistö on voittamassa, mutta rasti ei ole Haavistolle mahdoton, ja ellei tilanne käänny nykyisestä kehityksestä, niin Haaviston täpärä voitto on todennäköinen.
Olen sanonut ennenkin, että ratkaisun avaimet piilevät seuraavissa tekijöissä:
1) Naisäänestäjät.
2) Perussuomalaisten ay-siipi ja Niinistön työtaistelukommentit.
3) Aluepoliittiset mielikuvat ja Keskustan äänestäjät.
4) Ne nukkuvat, joiden nukkuminen hyödyttää Haavistoa.
Nämä mielessä pitäen Haaviston tehtävä ei ole mahdoton. Se on enää vain helvetin hankala. Mutta kuten sanoin, Niinistöllä on yhä ne paremmat mahdollisuudet voittoon - mutta hänen on myös tehtävä jotain sen eteen.
Mielipiteeni jos haluat, niin sosiaalinen media ja kaikenlaiset liian intomieliset julistajat ovat tässä vaiheessa Haavistolle enemmänkin vain haitaksi. Ei sen puoleen, siinä kohtaa kun Niinistön tukijoukot alkavat aktivoitua, niin he tekevät aivan yhtä typeriä vetoja. Mutta tämän ilmiön vaikutus on, kuten sanoit, viime kädessä plus miinus nolla.
Kokoomuksen vaalikopilla Tampereen Keskustorilla olivat tänään ohjeistaneet äänestämään Niinistöä, koska Haavisto on homo eikä ole käynyt armeijaa. Millaista lie Vihreiden kampanjaväki Niinistön suhteen?
No jopa oli ohjeistusta. Itse kun kävelin tänään koppien ohi, niin Niinistön kioskilla ei edes ollut ketään, eli ilmeisesti nämä tympeähköt ohjeistukset eivät sitten oikein pure. Haaviston kopilla taas oli vain hassusti pukeutunutta nuorisoa jaarittelemassa mukasyvällisiä.
Mietin itse, että pitäisi ehkä blogata ehdokkaista ulko- ja turvallisuuspoliittisesta näkökulmasta, nyt kun siitä on tässä ketjussa puhuttu. Minulla nyt on se etu, etten pahemmin perusta kummastakaan, joten saattaisin ehkä onnistua tuottamaan kohtuu puolueettoman oloisen tekstin.
Vihreiden kopilla olivat kuulemani mukaan tituleeranneet Niinistöä pedofiiliksi ja nauraneet päälle ja sanoneet "että onhan se nyt..."..
Soininvaaralta mielenkiintoinen kannanotto:
http://www.soininvaara.fi/2012/01/24/vastajytky-vai-jytkyn-jatko/
Viherpiiperöt haluavat selvästi Suomesta Impivaaran, jos Soinin vaarakin jo noin.
Todella mielenkiintoinen blogi, ihan "tempaisi" mukaan loistavalta kirjoittajalta. :-)
Kirjoita uusi kommentti
Kirjaudu tai rekisteröidy kirjoittaaksesi kommentteja
Kommentoi 160 kommenttia