Tutkijan verkkokamari Historiantutkijan vara-asunto

Vaalitaistelun allegoriat

Aiemmin olen ounastellut, että meneillään olevassa presidenttikisassa olisivat kampanjoijat ja tiedotusvälineet omaksuneet amerikkalaisia vaikutteita. Viimeistään tämän viikonlopun jälkeen tuli selväksi, että mallia on otettu myös antiikin Roomasta ja primitiivisemmistäkin yhteiskunnista.

Siteeraan tässä vapaasti kääntäen Martin van Creveldin teosta "The Culture of War" (Ballantine Books, 2008), sivuilta 116 sekä 5-7. Ensimmäinen huomio koskee kampanjaa numero kuutosen puolesta:

 

"Keisarivallan aikana legioonat lisäsivät tunnuksiinsa myös hallitsijan hahmon. Yleensä tunnuksia säilytettiin alttareilla, tiukasti vartioituina. Tunnukset kulkivat joukkojen mukana marsseilla, ja aina leiriytymisen yhteydessä pystytettiin ensimmäisinä tunnukset seremoniallisin menoin. Aina toisinaan tunnuksia käytettiin myös taktisesti, asettamalla ne tarkoituksellisesti vaaraan, jolloin komentaja saattoi innostaa joukot pelastamaan tunnukset.

Tunnuksien menettäminen vihollisen käsiin oli suurin kuviteltavissa oleva häpeä. Varuksen menetettyä kolme legioonaa Germaniassa käytettiin kaikki ponnistelut kadotettujen tunnusten löytämiseksi."

 

Numero kakkosen kampanjan vaikutteet ovat yksinkertaisempia ja vähemmän hienostuneita, mutta sitäkin selvempiä:

 

"Heimokulttuurissa eläville kansoille naamioitumisen tarkoituksena on ollut maagisen voiman käyttäminen joko omien suojelemiseksi tai vihollisen vahingoittamiseksi. Sotamaalausten, tatuointien ja muiden kehoon kiinnitettyjen esineiden tarkoituksena on yleensä pelottaa ja järkyttää vihollista. Monissa yhteiskunnissa soturit verhosivat itsensä toteemieläinten taljoista tehtyyn taisteluasuun, jossa oli usein mukana myös eläimen pää."

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (16 kommenttia)

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

Lippuja ja korkeita "standaareja" ei ole vielä otettu käyttöön.
Kun teen lumihankeen tikulla kakkosia olen aivan tietoinen teon maagisesta luonteesta. Hienovaraiset eleet hiipivät helpommin ihmisten tajuntaan. ; )
Stålbergin patsaan jalan juureen oli joku eilen tehnyt 3 pikkulumiukkoa joilla oli viiden sentin kolikot silminä. Kansa.

Käyttäjän jojalonen kuva
Jussi Jalonen

Pahvi-Saulin myötä on tavallaan jo harpattu niitten lippujen ja kulkueviirien ohitse seuraavalle asteelle.

Odottelen, koska joku minua enemmän semiotiikasta ymmärtävä tekee analyysin siitä, miten Niinistön kannattajat kuljettavat Niinistön kuvaa mukanaan ja osoittavat lojaalisuutensa johtajalle, mutta Haaviston kannattajat vetävät yllensä Pekka-naamarit ja sulautuvat yhteiseksi osaksi johtajansa olemusta.

Ehkä juuri tuossa piilee ehdokkaiden takana olevien poliittisten aatesuuntausten keskeinen ero.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

Sitten olisi vielä reliikkien ja pyhien esineiden kanto. Saisivat salaliittoteoreetikot ja uskontofoobikot (kuten minä) vettä myllyyn, jos kuljetettaisiin kynttilänjalkaa tai teksirullaa tai pyhää istukkaa kulkueessa.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

"Odottelen, koska joku minua enemmän semiotiikasta ymmärtävä tekee analyysin siitä, miten Niinistön kannattajat kuljettavat Niinistön kuvaa mukanaan ja osoittavat lojaalisuutensa johtajalle, mutta Haaviston kannattajat vetävät yllensä Pekka-naamarit ja sulautuvat yhteiseksi osaksi johtajansa olemusta"
Mielenkiintoista!
Kaksi erilaista valtamagiaa kohtaavat.
Ehkä haavistolaiset tuntevat olevansa alakynnessä ja siksi jo pitävät idolia lähellä ihoa suojaten sitä.
Joku syvä erilainen suhde kansallisuusaatteeseen tai identtiteettiin on myös pohjavirtana. Mietin kun Ana otsikoi äänestyspäätösulostulonsa "Joutsen". Vaikka ei ole alunperin täältä niin puki sanoiksi sen että Haavistokin edustaa "vesilinnun kansaa" vaikkei ehkä edusta "leijonavaakunakansaa". Kansallinen virka joko vallan-oman-hallussapidon johtajan-kautta-välineenä tai sama virka romanttista suomalaisuutta edustavana kollektiivisen minän jatkeena.

Käyttäjän jojalonen kuva
Jussi Jalonen

No jos puhutaan reliikeistä, niin vaalimukihan on eräänlainen pyhä Graalin malja. Väyrysen vaalimukit ovat tällä haavaa käsittääkseni jo yksittäisten aarteenmetsästäjien tavoittelemia.

Eilen törmäsin Café Niinistössä käydessäni johonkin vanhempaan hervantalaiseen, katujen kuosiin sonnustautuneeseen ja aivan tuiskeessa olevaan herrasmieheen, joka esitteli innoissaan käsivarteensa saamaa Sauli Niinistön nimikirjoitusta. Niin että aika menoa tuntuu olevan.

Matti Jalagin

Tuli mielleyhtymä Anonymous-liikkeen viiksekkäisiin hahmoihin, joihin oma kuvasi ei liene ollut mallina vaikka Kolmesta Suuresta hahmosta muistuttaakin?

Käyttäjän jojalonen kuva
Jussi Jalonen

Anonymous-liikkeen naamarit on lainattu Alan Mooren ja David Lloydin sarjakuvasta "V niinkuin verikosto". Se taas puolestaan oli alun alkaen lainannut päähenkilönsä olemuksen Guy Fawkesin tyylitellystä hahmosta.

Veikkaisin, että Haaviston niinsanottu "flash mob" oli tarkoituksella yrittänyt soveltaa samaa ajatusta, mutta minun mielestäni epäonnistui. Haaviston kampanjaa on hehkutettu Obaman kampanjaan vertautuvana, mutta naamaritempaus muistutti enemmän 1970-luvun pilkallista pelleilyä Nixon-maskeilla.

Omaa pärstääni tietääkseni ei ole sentään käytetty ikonina minkäänlaisessa liikehdinnässä.

Matti Jalagin

Vielä?

Mutta tuo Gun powder plot jäi kyllä kuoluajoista mieleen vaikken osannut yhdistää sitä noihin Anonymous-naamioihin; niin oivallisen ja riiviömäisen hauskoja kuin ne ovatkin.

Haaviston kampanjaan liittyvä "muutos"-teema on mielestäni epäonnistunut jo siinä vaiheessa, kun sitä mietitty. Mikä ihmeen muutos, kun vihreät ovat hallituksissa olleet ydinvoimaa myöten kaiken mahdollisen siunaamassa Lipposen kulta-ajoista lähtien. Vaatii kyllä todellisen muutoksen, jotta maassamme jotain uutta ja ihmeellistä veronkorotusten ja tyhmyyksien sijaan tapahtuu eikä siihen taida aivan Haaviston valinta riittää.

Aira Joki

Aikuisia ihmisiä lapsettaa, Ossi Mäntylahti vaikertaa toisaalla kun pahvi-Sauli sai tuta punkkarien "tough lovea":D Ei pitäisi lähteä niin täysillä kaikkeen mukaan, näyttää vain naurettavalta myöhemmässä katsannossa.

Käyttäjän jojalonen kuva
Jussi Jalonen

No, kuten Mäntylahden ketjussa jo totesin, punkkarien tarkoitusperät varmaankin olivat samat kuin briteillä Salamancan taistelussa heidän pyrkiessään sieppaamaan Napoleonin armeijan rykmenttikotkat.

Olisihan se nyt ollut pirun hieno sotasaalis, jota olisi kelvannut esitellä somisteena punkkarien kerhotiloissa. Vuosia myöhemmin olisivat punkkarit voineet muistella Glorian taistelua 28.1.2012, jossa pahvi-Sauli kaapattiin Kokoomusnuorilta.

Sen jälkeen tietysti olisivat Kokoomusnuoret voineet esittää uuden haasteen punkkareille ja yrittää vallata pahvi-Saulia takaisin. Tulee mieleen se "Gangs of New York" -elokuvan avauskohtaus - upotan tähän tekstinkohtaan linkin.

Aira Joki

Napoleonin armeijan rykmenttikotkat:D
Olet kyllä hauska kirjoittaja..
Itsekin tuli aikoinaan luettua noista Rooman valtakunnan aikaisista taisteluista ja tällä mukana kannettavalla "oheismateriaalilla" oli todella tärkeä rooli sotimisen tuoksinassa. Maskotin roolissa oli jopa pikkuinen vauva-Caligula joka viihtyi saappaassa:) Mutta että 2012 Glorian edessä pahvi-Saulilla..

Hannu Keränen

Alkoi kiinnostaa Jussi Jalosen tutkijatausta. En meinannut löytää koko herraa Tampereen yliopiston sivuilta, mutta muutaman minuutin etsimisen jälkeen tuli tämä:
Tutkijat ja tohtoriopiskelijat, ei huonetta yliopistolla Jalonen Jussi, FL, Tutkija, jussi.jalonen@uta.fi
Ei kellään ihmisellä, joka tekee tutkimustyötä, ole aikaa kirjoitella blogijuttuja harva se päivä ja samalla tehdä tutkimusta. Kun minä olin tutkija, meni kaikki työaika ja osa vapaa-ajastakin tutkijana puurtamiseen. Ehkä Jalosella on niin ylivoimaiset lahjat, että hän suoriutuu tehtävistä poimunopeudella.
Muutenkin on harhaanjohtavaa väittää olevansa Tampereen yliopiston tutkija, jos ei edes omaa työhuonetta siellä.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

No, silloin kun oli se tv;n vihailta niin moni esitti samantapaisia epäilyjä. En vaan ymmärrä sinun motiiviasi.

Käyttäjän jojalonen kuva
Jussi Jalonen

No se on katos Sini ihan johdonmukaista. Tämä blogipalveluhan on parhaillaan aivan pullollaan kirjoituksia, joissa raivotaan apinana presidenttiehdokkaiden seksuaalisuudesta, pasifismista tai vaikka pahvisuudesta ja epäillään heidän puolisonsa ikää tai promillemäärää.

Ilman muuta siinä kohtaa on aivan luonnollista piipahtaa täällä ja ryhtyä esittämään tiedusteluja siitä, olenko minä mahdollisesti valehdellut ammattini.

Käyttäjän suburbian kuva
Sini Lappalainen

Niin kai se on. Itsekin saan pitää kielestäni usein kiinni kun tekee niin mieli kommenttoida ihmisten profiilikuvia tai julkkispoliitikkojen ulkonäköä tms.

Käyttäjän jojalonen kuva
Jussi Jalonen

En nyt tiedä, pitäisikö tämän sortin toisen ihmisen työelämää taikka yksityiselämää koskeviin ihmettelyihin vastata, mutta menköön nyt tämän kerran.

Asun täällä Tampereella yksin - parempi puoliskoni asuu siis Helsingissä - joten en muuten perheettömänä miehenä tarvitse työhuonetta. Miksipäs ihmeessä minä apurahatutkijana maksaisin vuokraa jostain erillisestä työhuoneesta, kun voin tehdä töitä omassa huoneistossani? Sitäkin useammin teen töitä arkistossa, etenkin pääkaupungissa käydessäni.

Tiedoksi vain, että apurahatutkija - jollainen siis minäkin olen vuoden alusta ollut, viime vuonna olin vielä työsuhteessa - joutuu siis maksamaan vuokraa työhuoneesta. Se, etten ole työhuonetta ottanut, on siis oma valintani, ja siinä suhteessa kiistatta olen tehnyt hieman persoonallisen ratkaisun. Useimmat muut apurahalla toimivat tosiaan työhuoneen hankkivat.

Mainittakoon lisäksi, että viime vuoden ja tämän nyt alkavan olen käyttänyt väitöskirjan kirjoittamiseen valmiiksi, koska lähdepuolella olen tehnyt tutkimustyön jo ajat sitten. Voi tietysti olla, että olet saanut joistakin Olli Pusan ja kumppaneiden jutuista sen käsityksen, että olen "aloitteleva tutkija". Paremminkin olen lopetteleva tutkija. Julkaisuluetteloni jos nyt sattuisi sinua kiinnostamaan, niin upotan tähän linkin SoleCris-tietoihini.

"Harhaanjohtavaa"... no, minulla on ollut opetustehtäviä sekä viime syksynä että tänä keväänä, viime syksynä myös Helsingin yliopistossa. Lisäksi, kuten sanottu, toimin viime vuoden loppuun mennessä tutkijain edunvalvonnassa ammattiyhdistyksen hallituksen tiedottajana. Nyttemmin olen jättäytynyt varajäseneksi, joten minulla on sitäkin enemmän aikaa, kun toiminta yhdistyksessä ei syö energiaa. Tällä hetkellä en sattumalta ole apurahatutkijana henkilökuntaa; viime vuoden loppuun asti sen sijaan olin. Mikäli olet tosiaan tehnyt tutkijan töitä, tiedät nämäkin asiat. Mutta koska toimin, tutkin ja ajoittain myös opetan yliopistolla, niin katson kyllä kuuluvani kalustoon.

Minulla on myös luottamustoimi yliopiston työsuojelutoimikunnassa. Tässä linkki myös niihin tietoihin. Eli miten on, Keränen, oletko nyt sitä mieltä, että minä en saa ilmoittaa toimivani sellaisessa paikassa, jonka työsuojelun valvonnasta luottamustoimeen valittuna osaltani vastaan?

Mitä sisällöntuottamiseen tulee, niin kirjoitan tosiaan nopeasti. Mitäs luulet, paljonko aikaa esimerkiksi tämän tai edellisen bloggauksen kirjoittamiseen realistisesti menee? Osan viikon aikana julkaistuista pitemmistä teksteistä olin pääosin luonnostellut jo joskus joutessani loppiaisviikolla, eikä niitä paljoa tarvinnut vaalituloksen valossa korjailla tai päivittää.

Koska näemmä asustat Tampereella - ja koska olet tähänastisten kirjoitustesi perusteella vaikuttanut skarpin ja fiksun oloiselta kaverilta - niin tulevaisuudessa voit kysyä askarruttavia seikkoja persoonastani halutessasi suoraan minulta. Tai sitten voit tietysti toimia samalla tavoin kuin vaikkapa Juhani Putkinen, Janne Suuronen tai Heikki Tala, ja kirjoittaa persoonalleni omistetun ihmettelevän bloggauksen Puheenvuoroon. En nyt tosin tiedä, kuinka mielekästä se on.

Tulevaisuutta ajatellen ehdottaisin aiheessa pysymistä. Enpä minäkään - ainakaan kovin usein - kyseenalaista täällä muiden ihmisten meriittejä, vaikka syytä monenkin kohdalla kyllä tuntuisi olevan. Hyvin monen, itse asiassa.

Toimituksen poiminnat