Viikonvaihteen Tamperelainen on tehnyt kartoituksen
kotikaupunkini kunnallispolitiikassa vaikuttavien suurempien puolueiden
vaaliohjelmista. Vertailussa erottuu erityisesti Tampereen valtapuolueena
puuhastelevan Kokoomuksen ohjelma.
Keskustan pää-äänenkannattaja tuli eilen kirjoittaneeksi helsinkiläisten kokoomuspoliitikkojen maakuntien yliopistoja moitiskelevista kommenteista. Asialla olivat maamme kykypuolueen eduskuntaryhmän pomo Jan Vapaavuori sekä ikuinen kaupunginvaltuutettu Harry Bogomoloff.
Viime kirjoituksessa pohdiskelin SDP:n mahdollista halua käyttää puolustusministeri Stefan Wallinin tapausta hyväkseen ja pyrkiä kallistamaan kehysriihtä itselleen suosiolliseen suuntaan vastineeksi RKP:n ministerille annetusta luottamuslauseesta. On mahdotonta sanoa, mitä kulissien takana tapahtui sosialidemokraattien ja Wallinin välillä - tai oliko sillä merkitystä vai ei - mutta SDP sai kehysriihessä joka tapauksessa varsin monet ajamansa tavoitteet lävitse.
Eilisillan Ajankohtaisessa Kakkosessa tuli SDP:n kansanedustaja Pia Viitanen kommentoineeksi puolustusministeri Stefan Wallinin paljon kohua herättänyttä tapausta kohtsillään odotettavissa olevan kehysriihen valossa. Viitanen piti puolustusministerin episodia "hyvin ikävänä" nimenomaan siksi, koska se vie huomiota kehysriihessä keskustelua vaativista tärkeistä asioista.
Eilen toteutettiin Itä-Suomen vaalipiirien uusjako, joka poikkesi aiemmin suunnitellusta. Alun alkaen kaavailuissa oli molempien Savon vaalipiirien ja Pohjois-Karjalan vaalipiirien kokoaminen yhtenäiseksi suureksi Itä-Suomen vaalipiiriksi, jonka perustaminen olisi ratkaissut piilevän äänikynnyksen ongelman.
Blogiani lukeneet tietävät, että mielipiteeni Timo Soinista poliitikkona ja puoluejohtajana on jokseenkin kielteinen. Sitäkin suuremmalla syyllä on vain reilua huomioida myös ne tapaukset, kun Perussuomalaisten puoluejohtaja on vaihteeksi tehnyt osuvan huomion päivänpolitiikasta.
Näin vaali-illan ratoksi pitää todeta yksi asia. Kaikki ne Puheenvuoro-blogipalvelussa päivystävät yksilöt, jotka raivostuivat Haaviston taakse ryhmittyneestä "suvaitsevaisesta kulttuuriväestä" ja päättivät äänestää Niinistöä, ovat totta vie olleet oikealla asialla. Voittoisan kokoomuslaisen ehdokkaan vaalivalvojaisissa ovat ainakin toistaiseksi tuulettaneet sellaiset Kehä Kolmosen ulkopuolisen Suomen mentaliteettia edustavat mielipidevaikuttajat kuin naminami-mies Marco Bjurström sekä takavuosina kansaa pop-kuninkaana piinannut Maki Kolehmainen.
Presidentinvaalien toisen kierroksen ehdokkaiden ensimmäinen vaaliväittely on käyty, ja ulkopolitiikka on viimeinkin noussut keskustelunaiheeksi. Valtionpäämiehen keskeisimmän toimialueen käsittely on kiihtymässä nimenomaan toisella kierroksella. Siinä, missä ensimmäistä kierrosta hallitsivat paljolti presidentin valtaoikeuksiin liittymättömät asiat, arvokeskustelu sekä ehdokkaiden yleinen populismi, on toinen kierros syventymässä ulkopoliittisiin asiakysymyksiin.
Suomen presidentinvaalien ensimmäinen kierros on käyty. Kuten aiemmin ounastelin, varsinainen kamppailu toisella kierroksella tullaan käymään kahden Suomen oloissa porvarilliseksi laskettavan ehdokkaan välillä. Kuten vuoden 1931 presidentinvaaleissa, vastatusten ovat toisaalta selvästi oikeistoa edustava konservatiivinen ehdokas ja toisaalta vapaamielistä keskiryhmää edustava niinsanottu edistyksellinen porvari.