Puolassa vietettiin eilen, 15. elokuuta, sikäläistä asevoimien lippujuhlaa (Święto Wojska Polskiego). Muistopäivä juhlistaa Puolan armeijan saavuttamaa voittoa bolševikkijoukoista Varsovan taistelussa vuonna 1920. Marsalkka Józef Piłsudskin joukot pysäyttivät hyökänneen neuvostoarmeijan etenemisen ja aloittivat oman vastahyökkäyksensä tuona päivänä. Samainen päivä on myös katolisten kristittyjen juhlima Neitsyt Marian taivaaseenottamisen juhla.
Muutama päivä sitten intialaiset sanomalehdet uutisoivat maan puolustusministeriön päätöksestä kunnostaa Srirangapatnan kaupungin parisataavuotias rakettikenttä kansalliseksi muistomerkiksi ja museoksi. Rempallaan oleva aukio on tavallaan maailmanperintökohde, sillä seudulla testattiin muinoin historian ensimmäisiä käytännöllisiä sotilasraketteja.
Aiemmin olen ounastellut, että meneillään olevassa presidenttikisassa olisivat kampanjoijat ja tiedotusvälineet omaksuneet amerikkalaisia vaikutteita. Viimeistään tämän viikonlopun jälkeen tuli selväksi, että mallia on otettu myös antiikin Roomasta ja primitiivisemmistäkin yhteiskunnista.
Siteeraan tässä vapaasti kääntäen Martin van Creveldin teosta "The Culture of War" (Ballantine Books, 2008), sivuilta 116 sekä 5-7. Ensimmäinen huomio koskee kampanjaa numero kuutosen puolesta:
Allekirjoittaneelle aiemmin tuntematon "Positiivarit"-niminen lafka on julkaissut vastikään hulvattoman presidenttianalyysin, joka on ilmestynyt tänään myös Iltalehdessä. Arviossa rinnastetaan nykyiset presidenttiehdokkaat Väinö Linnan "Tuntemattoman sotilaan" sankarihahmoihin. Kenellekään tuskin tulee yllätyksenä, että suotuisimmat arviot ovat saaneet Niinistö ja Haavisto, joita verrataan alikersantti Rokkaan ja joukkueenjohtaja Koskelaan.
Everstiluutnantti Jarmo Nieminen on jättänyt tähän blogiin jouluaattona palautetta, liittyen kysymykseen jatkosodan esinäytöksestä ja Saksan ilmavoimain sotatoimista Suomen lähialueella Barbarossa-operaation ensi päivänä. Kyseessä ovat Kansallisarkiston - jonka alaisuuteen myös Sota-Arkisto nyttemmin lukeutuu - säilyttämät suomalaiset sotapäiväkirjat, joissa tuodaan esille Saksan ilmavoimain toiminta Suomen ilmatilassa ja Utin lentokenttää hyväksikäyttäen kesäkuun 22. päivänä 1941.
Varkaudesta kotoisin oleva Juhani Putkinen on kirjoittanut eilen vastineen päätöksestäni hyllyttää hänet aiemmin Lex Ryti -ketjussa esittämiensä kommenttien seurauksena. Oma näkemykseni tilanteesta oli, että Putkinen päätti ryhtyä ehdoin tahdoin haastamaan riitaa; hänen näkemyksensä mukaan sen sijaan kyseessä oli väittely, jonka hävisin.
Kuten tunnettua, on Perussuomalainen kansanedustaja Pentti Oinonen taas vaihteeksi ottanut lujasti ja tinkimättä kantaa erinäisiin miestenkeskisiin harrasteisiin. Tällä kertaa on kunnioitetun kansanedustajamme sappi paisunut siinä määrin, että hän ei suostu enää edes saapumaan paikalle isänmaamme itsenäisyyden muistojuhliin. Kansallinen yhtenäisyys sekä itsenäisyytemme muistaminen ovat siis ilmeisesti edustaja Oinoselle toissijaisia asioita.