Olen sotahistorian tutkija ja filosofian tohtori Tampereen yliopistolta. Puoluepoliittisesti olen sitoutumaton, joskin vuoden 2012 kunnallisvaaleissa olin Keskustan ehdokkaana.
Jotenkin on erikoista tämä polemiikki virassa olevaa tasavallan presidenttiä kohtaan mm. Nato -linjausten osalta. Virassa olevaa presidenttiä sitoo eduskunnalle annetut selonteot ja eduskunnan kannanotot niihin.
Suomen Moskovan-suurlähettilään virasta viime vuoden elokuussa eläköitynyt Hannu Himanen (66 v.) julkaisi hiljattain kirjan otsikolla ”Länttä vai itää - Suomi ja geopolitiikan paluu” (Tietokustantaja Docendo Oy).
Presidenttipeli on alkanut. RKP:n presidenttiehdokas, Nils Torvalds, kannattaa avoimesti Nato-jäsenyyttä. Siitä seuraa, että muidenkin ehdokkaiden on otettava kantaa Suomen turvallisuuspoliittiseen ratkaisuun. Keskustelu Natojäsenyydestä jatkuu myös somessa.
Venäjän uusi Suomen-suurlähettiläs Pavel Kuznetsov sanoo, että Suomen Nato-jäsenyys johtaisi Venäjän vastatoimiin:
Hyvät naiset ja herrat, kerron teille salaisuuden: Nato-optiota ei ole olemassakaan. Asioista jotain ymmärtäville se ei tietenkään ole minkään sortin yllätys ja onhan tätä varovasti yritetty saattaa suomalaisten tietoon jo jonkin aikaa, mutta suuri osa suomalaisista on vuosikausien jahnailulla ja hokemisella saatu uskomaan, että olisi olemassa jonkinlainen Nato-optio - mahdollisuus liittyä sotilasliittoon tarpeen tullessa.
Verkkouutiset julkaisi viikko sitten Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tulevaisuuden kannalta hämmentävän uutisen. Sen mukaan pääministeri Juha Sipilä (kesk.) kertoi Ylen Haloo Eurooppa-podcast-ohjelmassa Suomen liittoutuneen Ranskan kanssa Euroopan yhteisen puolustuksen rakentamiseksi.
Suomessa on vuosikymmenet luotettu maan puolustamisessa Puolustusvoimiin, jota ovat tukeneet järjestöt omalla vapaaehtoistoimintaan pohjautuvalla kansalaistoiminnalla. Suomi on myös ollut tunnettu rauhan sovittelija ja ollut mukana rakentamassa diplomatian keinoin tehtyjä kansainvälisiä sopimuksia. Kun katsoo viime aikojen keskusteluja ja tehtyjä päätöksiä, huomaa linjan muuttuneen huolestuttavaan suuntaan.
Viime aikoina julkiseen keskusteluun on noussut valeuutisten (fake news) käsite. Itse ilmiö ei kuitenkaan ole uusi. Kun puhutaan historian ja politiikan tutkimuksesta, siihen voidaan liittää myös valheellisten tutkimusten (fake studies) ja jopa valetieteen (fake science) käsitteet.
Seurauksiltaan ehkä vaikuttavin Suomen historian valeuutinen liittyi kevään 1981 hallituskriisiin. Se perustui Mauno Koiviston 6. huhtikuuta Hannu Lehtilälle antamaan TV-haastatteluun.
Eduskunnassa on tänään täysistunnossa esillä pääministerin ilmoitus ulko- ja turvallisuuspoliittisen sekä EU-toimintaympäristön muutoksista. YLE TV1 lähettää asiasta suoran lähetyksen (http://areena.yle.fi/1-4147091).
Olen sotahistorian tutkija ja filosofian tohtori Tampereen yliopistolta. Puoluepoliittisesti olen sitoutumaton, joskin vuoden 2012 kunnallisvaaleissa olin Keskustan ehdokkaana.