Veronkierto http://usvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/132575/all Thu, 23 May 2019 11:11:46 +0300 fi Verotuksen porsaanreiät esillä hallitusneuvotteluissa http://johanneskananen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276378-verotuksen-porsaanreiat-esilla-hallitusneuvotteluissa <p>Julkisuudessa on ollut tieto siitä, että hallitusneuvotteluissa on ollut esillä <a href="https://www.hs.fi/talous/art-2000006106849.html">listaamattomien yritysten osinkojen verotus</a>. Monimutkaiselta kuulostava asia kätkee sisälleen suuren poliittisen kysymyksen, joka on tärkeä hyvinvointivaltion tulevaisuuden kannalta. Tällä hetkellä verojärjestelmä on epäoikeudenmukainen, mutta sen korjaaminen olisi melko helppoa ja vaatii ainoastaan poliittista tahtoa.</p><p>Eräs käännekohta suomalaisen hyvinvointivaltion historiassa oli pääomatulojen ja ansiotulojen verotuksen eriyttäminen toisistaan 1990-luvulla. Pääomatuloja verotetaan vähemmän kuin ansiotuloja, eli rikkaat maksavat vähemmän veroja kuin vähemmän rikkaat. Tämä muutos kasvatti tuloeroja ja lisäsi eriarvoisuutta. Samalla valtio menetti verotuloja.</p><p>Kehitys jatkui niin, että tällä hetkellä suuri osa pääomatuloista on kokonaan verottomia. Samalla monet etuoikeutetussa asemassa olevat ammattiryhmät, kuten lääkärit ja juristit kiertävät veroja muuntamalla tulonsa verottomiksi pääomatuloiksi esimerkiksi holding-yhtiöiden avulla. Vuonna 2014 tästä nousi kohu, kun silloinen Sosiaali- ja terveysministeri Laura Räty (kok.) jäi kiinni ansiotulojen muuntamisesta verottomiksi pääomatuloiksi.</p><p><strong>Nykyinen lainsäädäntö kuitenkin sallii tämän epäoikeudenmukaisen käytännön.</strong> Porsaanreikä syntyy siten, että listaamattomien yritysten (eli ei-pörssiyritysten) osinkojen verotus on kevyempää kuin pörssiyritysten. Tähän kun lisää holding-yhtiöiden (eli omistuksen hallintaa varten perustetun yhtiön) käytön ja sitä kautta syntyvät mahdollisuudet, on lopputuloksena laajamittainen veronkierto.</p><p>Tähän mennessä Korkein hallinto-oikeus (KHO) tai Verohallinto eivät ole puuttuneet veronkiertoon. Ilmeisesti lainsäädännön olisi oltava tiukempi, jotta viranomaiset ja tuomarit voisivat veronkiertoon puuttua.</p><p>Valtio menettää joka vuosi arviolta puoli miljardia euroa sen takia, että ihmiset muuntavat keinotekoisesti palkkatuloja verottomiksi pääomatuloiksi. Arvio perustuu siihen, että verovapaita osinkoja maksetaan noin 2 mrd. euroa vuodessa. Todennäköisesti suurin osa ellei kaikki näistä osingoista on keinotekoisesti pääomatuloiksi muutettuja ansiotuloja. Jos näistä osingoista maksettaisiin edes samat verot kuin pörssiyritysten osingoista, eli 25,5%, valtion kirstuun kilahtaisi noin puoli miljardia euroa lisää verotuloja joka vuosi.</p><p>Vertailun vuoksi voidaan todeta, että vanhustenhuollosta puuttuu tällä hetkellä miljardi euroa verrattuna muihin pohjoismaihin. Oikeudenmukaisemmalla verotuksella kunnioitettavaan ikään ehtineet suomalaiset saisivat ansaitsemaansa hoivaa.</p><p><strong>Porsaanreikien tukkimiseen on monia keinoja. </strong>Tehokkain keino olisi verottaa kaikkia osinkoja samalla tavalla, kuten Ruotsissa ja Tanskassa tehdään. Tätä on <a href="https://sdp.fi/fi/vero-ohjelma-sdpn-paalinjat-verotuksessa-vuoteen-2030/">SDP ehdottanut</a>. Valtiovarainministeriö <a href="https://vm.fi/julkaisu?pubid=26201">on myös ehdottanut</a> listaamattomien yritysten osinkojen verotuksen kiristämistä muuttamalla veron laskentaperusteita.</p><p><a href="https://keskusta.fi/Suomeksi/Ohjelmia-ja-politiikkaa/Uusia-ohjelmia-ja-linjauksia/Talous--ja-verolinjaus">Keskusta on linjannut</a>, että osinkoverojärjestelmän pitää olla yrittäjyyteen kannustava. Keskusta kannattaa myös sitä, että osinkoverotus on sidonnainen yrityksen nettovarallisuuteen. Tämän linjauksen näkökulmasta lienee johdonmukaista, että verojärjestelmän pitää kannustaa ihmisiä aitoon yrittäjyyteen eikä siihen, että he muuntavat työnantajalta saamansa ansiotulot pääomatuloiksi.</p><p>Keskusta on myös linjannut, että Suomessa syntyvästä tulosta tulee maksaa verot Suomeen. Tällä hetkellä veroparatiisiyhtiöt käyttävät hyväkseen osinkojen verovapautta niin, ettei tämä keskustan tavoite toteudu.</p><p>Tärkeää olisi pienentää taloudellisia kannustimia muuntaa keinotekoisesti palkkatuloja pääomatuloiksi. Toivon, että hallitusneuvottelijat pyrkivät tässä asiassa aitoon kompromissiin niin, että voimme aloittaa työn oikeudenmukaisemman verojärjestelmän rakentamiseksi.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Julkisuudessa on ollut tieto siitä, että hallitusneuvotteluissa on ollut esillä listaamattomien yritysten osinkojen verotus. Monimutkaiselta kuulostava asia kätkee sisälleen suuren poliittisen kysymyksen, joka on tärkeä hyvinvointivaltion tulevaisuuden kannalta. Tällä hetkellä verojärjestelmä on epäoikeudenmukainen, mutta sen korjaaminen olisi melko helppoa ja vaatii ainoastaan poliittista tahtoa.

Eräs käännekohta suomalaisen hyvinvointivaltion historiassa oli pääomatulojen ja ansiotulojen verotuksen eriyttäminen toisistaan 1990-luvulla. Pääomatuloja verotetaan vähemmän kuin ansiotuloja, eli rikkaat maksavat vähemmän veroja kuin vähemmän rikkaat. Tämä muutos kasvatti tuloeroja ja lisäsi eriarvoisuutta. Samalla valtio menetti verotuloja.

Kehitys jatkui niin, että tällä hetkellä suuri osa pääomatuloista on kokonaan verottomia. Samalla monet etuoikeutetussa asemassa olevat ammattiryhmät, kuten lääkärit ja juristit kiertävät veroja muuntamalla tulonsa verottomiksi pääomatuloiksi esimerkiksi holding-yhtiöiden avulla. Vuonna 2014 tästä nousi kohu, kun silloinen Sosiaali- ja terveysministeri Laura Räty (kok.) jäi kiinni ansiotulojen muuntamisesta verottomiksi pääomatuloiksi.

Nykyinen lainsäädäntö kuitenkin sallii tämän epäoikeudenmukaisen käytännön. Porsaanreikä syntyy siten, että listaamattomien yritysten (eli ei-pörssiyritysten) osinkojen verotus on kevyempää kuin pörssiyritysten. Tähän kun lisää holding-yhtiöiden (eli omistuksen hallintaa varten perustetun yhtiön) käytön ja sitä kautta syntyvät mahdollisuudet, on lopputuloksena laajamittainen veronkierto.

Tähän mennessä Korkein hallinto-oikeus (KHO) tai Verohallinto eivät ole puuttuneet veronkiertoon. Ilmeisesti lainsäädännön olisi oltava tiukempi, jotta viranomaiset ja tuomarit voisivat veronkiertoon puuttua.

Valtio menettää joka vuosi arviolta puoli miljardia euroa sen takia, että ihmiset muuntavat keinotekoisesti palkkatuloja verottomiksi pääomatuloiksi. Arvio perustuu siihen, että verovapaita osinkoja maksetaan noin 2 mrd. euroa vuodessa. Todennäköisesti suurin osa ellei kaikki näistä osingoista on keinotekoisesti pääomatuloiksi muutettuja ansiotuloja. Jos näistä osingoista maksettaisiin edes samat verot kuin pörssiyritysten osingoista, eli 25,5%, valtion kirstuun kilahtaisi noin puoli miljardia euroa lisää verotuloja joka vuosi.

Vertailun vuoksi voidaan todeta, että vanhustenhuollosta puuttuu tällä hetkellä miljardi euroa verrattuna muihin pohjoismaihin. Oikeudenmukaisemmalla verotuksella kunnioitettavaan ikään ehtineet suomalaiset saisivat ansaitsemaansa hoivaa.

Porsaanreikien tukkimiseen on monia keinoja. Tehokkain keino olisi verottaa kaikkia osinkoja samalla tavalla, kuten Ruotsissa ja Tanskassa tehdään. Tätä on SDP ehdottanut. Valtiovarainministeriö on myös ehdottanut listaamattomien yritysten osinkojen verotuksen kiristämistä muuttamalla veron laskentaperusteita.

Keskusta on linjannut, että osinkoverojärjestelmän pitää olla yrittäjyyteen kannustava. Keskusta kannattaa myös sitä, että osinkoverotus on sidonnainen yrityksen nettovarallisuuteen. Tämän linjauksen näkökulmasta lienee johdonmukaista, että verojärjestelmän pitää kannustaa ihmisiä aitoon yrittäjyyteen eikä siihen, että he muuntavat työnantajalta saamansa ansiotulot pääomatuloiksi.

Keskusta on myös linjannut, että Suomessa syntyvästä tulosta tulee maksaa verot Suomeen. Tällä hetkellä veroparatiisiyhtiöt käyttävät hyväkseen osinkojen verovapautta niin, ettei tämä keskustan tavoite toteudu.

Tärkeää olisi pienentää taloudellisia kannustimia muuntaa keinotekoisesti palkkatuloja pääomatuloiksi. Toivon, että hallitusneuvottelijat pyrkivät tässä asiassa aitoon kompromissiin niin, että voimme aloittaa työn oikeudenmukaisemman verojärjestelmän rakentamiseksi.

]]>
0 http://johanneskananen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276378-verotuksen-porsaanreiat-esilla-hallitusneuvotteluissa#comments Hallitusneuvottelut Osinkoverotus Veronkierto Verotus Thu, 23 May 2019 08:11:46 +0000 Johannes Kananen http://johanneskananen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276378-verotuksen-porsaanreiat-esilla-hallitusneuvotteluissa
Tukitaan verovuodot ja suljetaan veroparatiisit http://hannasarkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275736-tukitaan-verovuodot-ja-suljetaan-veroparatiisit <p>Suomen vuosibudjetti on reilut 50 miljardia euroa tänä vuonna. Tuon verran rahaa vaatii valtion talouden pyörittäminen ja sillä rahalla saadaan esimerkiksi kansaneläkkeet, työttömyysturva, sairaanhoitoa, lapsilisät, koulutus, tutkimus, tienpito ja poliisivoimat.&nbsp;</p><p>Budjetin loppusumma on erittäin suuri, mutta vielä käsittämättömämpi on se luku, kuinka paljon rahaa heitämme hukkaan vuosittain veronkierron takia. Euroopan maat menettävät vuosittain satoja miljardeja euroja verovälttelyn ja veronkierron seurauksena. Itse keksisin noille rahoille valtavasti tärkeitä käyttökohteita. Ne voisi suunnata esimerkiksi vanhushoivan parantamiseen, ilmastonmuutoksen torjuntaan tai koulujen luokkakokojen pienentämiseen.&nbsp;</p><p>Verovälttely nakertaa hyvinvointipalveluiden rahoituspohjaa. Mutta veronkierto vääristää myös yritysten välistä kilpailua, ja haittaa erityisesti pienyritysten toimintaa. Pienet yritykset eivät voi käyttää porsaanreiät löytäviä juristi- ja ekonomiarmeijoita minimoimaan maksettavia veroja monikansallisten konsernien lailla. Pienet kotimaiset yritykset maksavatkin usein suhteellisesti enemmän veroa kuin voittonsa veroparatiiseihin siirtävät monikansalliset suuryritykset.</p><p>Suomi voi puuttua kansainväliseen verokikkailuun esimerkiksi rajoittamalla suuryritysten sisäisten korkojen verovähennysoikeutta. Kuitenkin suurimmat ja tehokkaimmat toimet on tehtävä kansainvälisellä tasolla ja EU:n on oltava verokierron vastaisen taistelun eturintamassa.</p><p>EU:n tulee velvoittaa kansainvälisiltä yrityksiltä julkista maakohtaista kirjanpitoa, joka tekee suuryritysten aggressiivisesta verosuunnittelusta näkyvää. Tulee edelleen lisätä omistusten avoimuutta ja näin helpottaa asiallisen veronmaksun valvontaa.</p><p>EU:n omalla alueella toimii veroparatiiseja. Ne on suljettava välittömästi ja unionin on estettävä pääomien pakeneminen unionin ulkopuolelle maailman muihin veroparatiiseihin. Unionin sisäisten veroparatiisien toiminta voitaisiin lopettaa ja samalla katkaista myös jäsenmaidensa välinen verokilpailukierre määrittämällä yhteinen ja yhdistetty yhteisöveropohja ja asettamalla minimitaso kansalliselle yritysverotukselle.</p><p>Veroilla on väliä, koska niillä rahoitetaan julkishyödykkeet ja peruspalvelut. Koululaiset jäävät opettamatta, varusmiehet kouluttamatta, ikäihmiset hoitamatta ja tiet rakentamatta, jos verovaroilla ei kyetä maksamaan ihmisten palkkoja.&nbsp;</p><p>Veroparatiisien olemassaolo mahdollistaa taloudellisen epätasa-arvon lisääntymisen ja johtaa siihen, että varallisuus kasaantuu aina vain harvempien käsiin. Veroparatiisit ovat myös korruption, talousrikollisuuden ja rahanpesun pesäkkeitä, jotka on aika siirtää historiaan. Siinä EU voi tehdä paljon.</p><p>Hanna Sarkkinen<br />Kansanedustaja, Vasemmistoliiton varapuheenjohtaja<br />Eurovaaliehdokas</p><p>(Kirjoitus julkaistu myös Kalevassa 9.5.2019)</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomen vuosibudjetti on reilut 50 miljardia euroa tänä vuonna. Tuon verran rahaa vaatii valtion talouden pyörittäminen ja sillä rahalla saadaan esimerkiksi kansaneläkkeet, työttömyysturva, sairaanhoitoa, lapsilisät, koulutus, tutkimus, tienpito ja poliisivoimat. 

Budjetin loppusumma on erittäin suuri, mutta vielä käsittämättömämpi on se luku, kuinka paljon rahaa heitämme hukkaan vuosittain veronkierron takia. Euroopan maat menettävät vuosittain satoja miljardeja euroja verovälttelyn ja veronkierron seurauksena. Itse keksisin noille rahoille valtavasti tärkeitä käyttökohteita. Ne voisi suunnata esimerkiksi vanhushoivan parantamiseen, ilmastonmuutoksen torjuntaan tai koulujen luokkakokojen pienentämiseen. 

Verovälttely nakertaa hyvinvointipalveluiden rahoituspohjaa. Mutta veronkierto vääristää myös yritysten välistä kilpailua, ja haittaa erityisesti pienyritysten toimintaa. Pienet yritykset eivät voi käyttää porsaanreiät löytäviä juristi- ja ekonomiarmeijoita minimoimaan maksettavia veroja monikansallisten konsernien lailla. Pienet kotimaiset yritykset maksavatkin usein suhteellisesti enemmän veroa kuin voittonsa veroparatiiseihin siirtävät monikansalliset suuryritykset.

Suomi voi puuttua kansainväliseen verokikkailuun esimerkiksi rajoittamalla suuryritysten sisäisten korkojen verovähennysoikeutta. Kuitenkin suurimmat ja tehokkaimmat toimet on tehtävä kansainvälisellä tasolla ja EU:n on oltava verokierron vastaisen taistelun eturintamassa.

EU:n tulee velvoittaa kansainvälisiltä yrityksiltä julkista maakohtaista kirjanpitoa, joka tekee suuryritysten aggressiivisesta verosuunnittelusta näkyvää. Tulee edelleen lisätä omistusten avoimuutta ja näin helpottaa asiallisen veronmaksun valvontaa.

EU:n omalla alueella toimii veroparatiiseja. Ne on suljettava välittömästi ja unionin on estettävä pääomien pakeneminen unionin ulkopuolelle maailman muihin veroparatiiseihin. Unionin sisäisten veroparatiisien toiminta voitaisiin lopettaa ja samalla katkaista myös jäsenmaidensa välinen verokilpailukierre määrittämällä yhteinen ja yhdistetty yhteisöveropohja ja asettamalla minimitaso kansalliselle yritysverotukselle.

Veroilla on väliä, koska niillä rahoitetaan julkishyödykkeet ja peruspalvelut. Koululaiset jäävät opettamatta, varusmiehet kouluttamatta, ikäihmiset hoitamatta ja tiet rakentamatta, jos verovaroilla ei kyetä maksamaan ihmisten palkkoja. 

Veroparatiisien olemassaolo mahdollistaa taloudellisen epätasa-arvon lisääntymisen ja johtaa siihen, että varallisuus kasaantuu aina vain harvempien käsiin. Veroparatiisit ovat myös korruption, talousrikollisuuden ja rahanpesun pesäkkeitä, jotka on aika siirtää historiaan. Siinä EU voi tehdä paljon.

Hanna Sarkkinen
Kansanedustaja, Vasemmistoliiton varapuheenjohtaja
Eurovaaliehdokas

(Kirjoitus julkaistu myös Kalevassa 9.5.2019)

]]>
65 http://hannasarkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275736-tukitaan-verovuodot-ja-suljetaan-veroparatiisit#comments Euroopan unioni Harmaa talous Korruptio Veronkierto Verovälttely Thu, 09 May 2019 12:08:19 +0000 Hanna Sarkkinen http://hannasarkkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/275736-tukitaan-verovuodot-ja-suljetaan-veroparatiisit
Suomi tarvitsee verouudistuksen http://henriaitakari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/271883-suomi-tarvitsee-verouudistuksen <p>Ensimmäinen ja tärkein verouudistus on veronkierron ja veroparatiisien lopettaminen. Taloustieteilijä Ha-Joon Changin mukaan veroparatiisit voitaisiin lopettaa yhdessä yössä, koska asia on kiinni vain poliittisesta tahdosta. Niin on moni muukin asia, joka on pielessä. Veronkierto on tullut merkittäväksi ongelmaksi pääomien liikkumisen vapauttamisen ja sääntelyn purkamisen myötä.</p><p>Suomen verotus pitäisi tehdä huomattavan paljon nykyistä yksinkertaisemmaksi ja oikeudenmukaisemmaksi. Kaikkia henkilökohtaisia tuloja pitäisi verottaa samalla, progressiivisesti määräytyvällä veroprosentilla. Progressiota on merkittävästi vähennetty viimeisten vuosikymmenten aikana, minkä seurauksena myös verokertymä on vähentynyt merkittävästi ja sitä myötä hyvinvointiyhteiskuntaa on purettu. Myös yhteisövero voisi olla progressiivinen, yrityksen voiton suuruudesta riippuva.</p><p>Kaikesta tuotannosta pitäisi maksaa ns. sosiaalivakuutusvero, jolla korvattaisiin nykyiset eläke- ja muut sosiaalivakuutusmaksut. Näin ratkaisisimme ainakin osittain automaatioon ja työn vähenemiseen väistämättä liittyvän verotulojen vähenemisen ongelman. Tuotannosta siis maksettaisiin veroa riippumatta siitä, onko käytetty ihmis- vai kone/robottivoimaa. Näin toimien voitaisiin arvonlisäverovelvollisuuden rajaa nostaa selvästi nykyistä korkeammalle ja tukea pienyrittäjyyttä.</p><p>Tuotannon haitallisuus ihmiselle ja ympäristölle pitää olla vastaisuudessa yhä tärkeämpi arvonlisäveron tai valmisteveron peruste. Terveellisten elintarvikkeiden arvonlisävero voitaisiin poistaa kokonaan, jos samalla terveydelle haitallisten tuotteiden arvonlisäveroa korotettaisiin. Arvonlisäverotuksen lähtökohdaksi on otettava ensisijaisesti kansanterveys ja ympäristö, vasta toissijaisesti talous.</p><p>Henri Aitakari</p><p>puheenjohtaja</p><p>Itsenäisyyspuolue</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ensimmäinen ja tärkein verouudistus on veronkierron ja veroparatiisien lopettaminen. Taloustieteilijä Ha-Joon Changin mukaan veroparatiisit voitaisiin lopettaa yhdessä yössä, koska asia on kiinni vain poliittisesta tahdosta. Niin on moni muukin asia, joka on pielessä. Veronkierto on tullut merkittäväksi ongelmaksi pääomien liikkumisen vapauttamisen ja sääntelyn purkamisen myötä.

Suomen verotus pitäisi tehdä huomattavan paljon nykyistä yksinkertaisemmaksi ja oikeudenmukaisemmaksi. Kaikkia henkilökohtaisia tuloja pitäisi verottaa samalla, progressiivisesti määräytyvällä veroprosentilla. Progressiota on merkittävästi vähennetty viimeisten vuosikymmenten aikana, minkä seurauksena myös verokertymä on vähentynyt merkittävästi ja sitä myötä hyvinvointiyhteiskuntaa on purettu. Myös yhteisövero voisi olla progressiivinen, yrityksen voiton suuruudesta riippuva.

Kaikesta tuotannosta pitäisi maksaa ns. sosiaalivakuutusvero, jolla korvattaisiin nykyiset eläke- ja muut sosiaalivakuutusmaksut. Näin ratkaisisimme ainakin osittain automaatioon ja työn vähenemiseen väistämättä liittyvän verotulojen vähenemisen ongelman. Tuotannosta siis maksettaisiin veroa riippumatta siitä, onko käytetty ihmis- vai kone/robottivoimaa. Näin toimien voitaisiin arvonlisäverovelvollisuuden rajaa nostaa selvästi nykyistä korkeammalle ja tukea pienyrittäjyyttä.

Tuotannon haitallisuus ihmiselle ja ympäristölle pitää olla vastaisuudessa yhä tärkeämpi arvonlisäveron tai valmisteveron peruste. Terveellisten elintarvikkeiden arvonlisävero voitaisiin poistaa kokonaan, jos samalla terveydelle haitallisten tuotteiden arvonlisäveroa korotettaisiin. Arvonlisäverotuksen lähtökohdaksi on otettava ensisijaisesti kansanterveys ja ympäristö, vasta toissijaisesti talous.

Henri Aitakari

puheenjohtaja

Itsenäisyyspuolue

]]>
4 http://henriaitakari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/271883-suomi-tarvitsee-verouudistuksen#comments Haittaverotus Progressiivinen verotus Sosiaalivakuutus Veronkierto Verotus Sun, 17 Mar 2019 20:37:08 +0000 Henri Aitakari http://henriaitakari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/271883-suomi-tarvitsee-verouudistuksen
Harmaan talouden torjunta, ohjelmalla vai ilman? http://erkkilaukkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/271397-harmaan-talouden-torjunta-ohjelmalla-vai-ilman <p>Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunta on kadonnut otsikoista. Se on kummallista, sillä eivät ongelmat itsessään ole minnekään kadonneet.&nbsp;&nbsp;</p><p>Miten tähän on tultu?</p><p>Harmaalla taloudella tarkoitetaan laillisesti hankittua mutta verottajalle ilmoittamatta jäänyttä tuloa. Vuodesta 1996 lähtien sitä on torjuttu valtioneuvoston vahvistamien torjuntaohjelmien avulla. Voimassa oleva ohjelma on kirjoitettu vuosille 2016 &ndash; 2020.</p><p>Vielä 2011 vaalien alla lähes kaikilla puolueilla oli omat harmaan talouden vastaiset ohjelmat. Eikä tilanne ollut hassumpi myöskään kevään 2015 vaalien alla. Vaikeudet alkoivat vaalien jälkeen. Välillä näytti jopa siltä, että ohjelmapohjaisesta veronkierron torjunnasta luovutaan.</p><p>Uuden, nyt voimassa olevan torjuntaohjelman hallitus kuittasi vasta 26.4.2016, noin neljä kuukautta edellisen torjuntaohjelman päättymisen jälkeen. Se koostuu 20 hankkeesta, joista 9 on valmistunut ja 11 kesken. Sitä, millaisiin säästöihin torjuntatyöllä tähdätään, ei enää kerrottu.</p><p>Millaiseen keskusteluun kevään vaalien alla voi varautua?</p><p>Katsaus eri puolueiden vaaliohjelmiin paljastaa, että vain Vasemmistoliitolta ja SDP:ltä löytyy harmaata taloutta koskeva osio.&nbsp; Myös Vihreiden vaaliohjelmassa veronkierron torjuminen mainitaan &ndash; mutta vain sanana, sen sisältöä ja merkitystä täsmentämättä.</p><p>Muiden puolueiden ohjelmissa harmaata taloutta tai veronkiertoa ei ole mainittu edes sanana. Kokoomuksen sinivihreässä ohjelmassa mainitaan kyllä arvonlisäveron keruuta tehostava online-kassajärjestelmä, mutta ei osana harmaan talouden torjuntaa, vaan muuten vaan. &nbsp;</p><p>Näistä aineksista on kyllä todella vaikea loihtia yhteistä, koko puoluejärjestelmää koskevaa keskustelua. Ja ellei tilanne tältä osin korjaannu, seuraavasta torjuntaohjelmasta uhkaa tulla todella lyhyt ja muodollinen &ndash; ohjelma vailla punaista lankaa ja tavoitetietoisuuta.</p><p>Mistä siis tavoitteet seuraavalle vaalikaudelle?</p><p><em>Harmaan talouden selvitysyksikön ehdotuksia harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjumiseksi eduskuntakaudelle 2019 &ndash; 2023</em> on hyvä, virkamiesten valmistelema pohjapaperi, joka yleisöjulkisuudestaan huolimatta löytyy vain pieninä palasina twitteristä.&nbsp;&nbsp;</p><p>Sen ehdotukset kattavat mm. sellaisia asioita kuin yleisöjulkisuuden lisääminen, tietojenvaihtosäännösten kehittäminen, toimivaltuuksien tehostaminen, kansainvälisen veronkierron estäminen, kartellien kriminalisointi ja peitellyn osingon verottaminen ansiotulona.</p><p>Mutta mitä hyötyä näistä ehdotuksista on julkiselle poliittiselle keskustelulle, jos puolueet eivät niitä kommentoi? Käykö silloin niin, että torjuntatyön ytimeksi tulee pienin yhteinen nimittäjä, myös kokoomuksen hyväksymä online-kassajärjestelemään siirtyminen?</p><p>Mitä muuta asialliseen keskusteluun tarvitaan?</p><p>Viimeisen 10 vuoden aikana keskustelu harmaasta taloudesta on laajentunut keskusteluksi verovajeesta, joka kattaa myös muut kuin kiistatta rikolliset verovälttelyn muodot. Tätä laillista verovajeen osaa kutsutaan verosuunnitteluksi, usein etuliitteellä aggressiivinen.</p><p>Yhtenä aiheena verovajekeskustelussa ovat olleet monikansalliset yritykset, jotka pystyvät siirtämään voittojaan korkean verotuksen maista matalan verotuksen verosuunnittelun tekniikoita (mm. velkajärjestelyt, siirtohinnoittelu, sopimuskeinottelu ja hybridi-instrumentit) hyödyntäen.</p><p>Eduskunnan tarkastusvaliokunnan mietinnössä (4/2012vp) aggressiivinen verosuunnittelu sisällytettiin osaksi verovajetta, jonka koko ja esiintymismuodot tulisi arvioida. Mutta tiettävästi näin on tehty vain arvonlisäveron ja tullimaksujen osalta.</p><p>Itse asettaisin verovajeen tutkimisen seuraavan torjuntaohjelman kärkihankkeeksi. Siinä hankkeessa tulisi myös selventää raja hyväksyttävän verosuunnittelun ja ei-hyväksyttävän aggressiivisen verosuunnittelun välillä.&nbsp; Nykyään tämä asiantila ei ole selvä.</p><p>Missä siis viipyvät muista verovajeen muodoista?</p><p>Kevään aikana valtion tulo- ja menotalouden tasapainosta tullaan vääntämään tulisesti. Valtiontalouden menopuolta onkin jo arvioitu ihan perinteiseen tapaan Valtiovarainministeriön virkamiesten johdolla: menoja on leikattava noin kahdella miljardilla.</p><p>Mutta tulopuolesta, kuten verotuksen tasosta ja siitä, miten kattavasti lakien ja asetusten edellyttämät verot ja veroluonteiset saadaan kerättyä, ei ole juuri keskusteltu, vaikka veroeuroista on huutava puute ja verovuodot suurelta osin tunnetaan.</p><p>Aikaa uuden ohjelman valmisteluun ja siitä päättämiseen on vuoden 2020 loppuun saakka. Mutta sitä ennen, osana kevään vaaliprosessia, puolueiden pitäisi esittää näkemyksensä uuden torjuntaohjelman poliittisista reunaehdoista.</p><p>Eikä riitä, että vain vasemmistopuolueet esittävät.</p><p>Verovajeesta johtuvat veromenetykset ovat 4 &ndash; 8 miljardin haarukassa. Se kaikki on tietenkin laskennallista, mutta niin ovat myös väestömme ikääntymisestä johtuvaa kestävyysvajetta koskevat laskelmat, joilla tavaksi tullutta leikkauslinjaa on toistuvasti perusteltu.</p><p>On siis kaikki syy suhtautua vakavasti harmaan talouden ja muun verovälttelyn aiheuttamaan verovajeeseen. Hyvin suunnitellulla torjuntaohjelmalla turvataan satoja miljoonia euroja niiden alkuperäiseen tarkoitukseen, verorahoitteisten palvelujen turvaamiseen.</p><p>Markkinat itsessään eivät harmaata taloutta ja sen aiheuttamaa verovajetta torju.</p><p>&nbsp;</p><p>Erkki Laukkanen</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunta on kadonnut otsikoista. Se on kummallista, sillä eivät ongelmat itsessään ole minnekään kadonneet.  

Miten tähän on tultu?

Harmaalla taloudella tarkoitetaan laillisesti hankittua mutta verottajalle ilmoittamatta jäänyttä tuloa. Vuodesta 1996 lähtien sitä on torjuttu valtioneuvoston vahvistamien torjuntaohjelmien avulla. Voimassa oleva ohjelma on kirjoitettu vuosille 2016 – 2020.

Vielä 2011 vaalien alla lähes kaikilla puolueilla oli omat harmaan talouden vastaiset ohjelmat. Eikä tilanne ollut hassumpi myöskään kevään 2015 vaalien alla. Vaikeudet alkoivat vaalien jälkeen. Välillä näytti jopa siltä, että ohjelmapohjaisesta veronkierron torjunnasta luovutaan.

Uuden, nyt voimassa olevan torjuntaohjelman hallitus kuittasi vasta 26.4.2016, noin neljä kuukautta edellisen torjuntaohjelman päättymisen jälkeen. Se koostuu 20 hankkeesta, joista 9 on valmistunut ja 11 kesken. Sitä, millaisiin säästöihin torjuntatyöllä tähdätään, ei enää kerrottu.

Millaiseen keskusteluun kevään vaalien alla voi varautua?

Katsaus eri puolueiden vaaliohjelmiin paljastaa, että vain Vasemmistoliitolta ja SDP:ltä löytyy harmaata taloutta koskeva osio.  Myös Vihreiden vaaliohjelmassa veronkierron torjuminen mainitaan – mutta vain sanana, sen sisältöä ja merkitystä täsmentämättä.

Muiden puolueiden ohjelmissa harmaata taloutta tai veronkiertoa ei ole mainittu edes sanana. Kokoomuksen sinivihreässä ohjelmassa mainitaan kyllä arvonlisäveron keruuta tehostava online-kassajärjestelmä, mutta ei osana harmaan talouden torjuntaa, vaan muuten vaan.  

Näistä aineksista on kyllä todella vaikea loihtia yhteistä, koko puoluejärjestelmää koskevaa keskustelua. Ja ellei tilanne tältä osin korjaannu, seuraavasta torjuntaohjelmasta uhkaa tulla todella lyhyt ja muodollinen – ohjelma vailla punaista lankaa ja tavoitetietoisuuta.

Mistä siis tavoitteet seuraavalle vaalikaudelle?

Harmaan talouden selvitysyksikön ehdotuksia harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjumiseksi eduskuntakaudelle 2019 – 2023 on hyvä, virkamiesten valmistelema pohjapaperi, joka yleisöjulkisuudestaan huolimatta löytyy vain pieninä palasina twitteristä.  

Sen ehdotukset kattavat mm. sellaisia asioita kuin yleisöjulkisuuden lisääminen, tietojenvaihtosäännösten kehittäminen, toimivaltuuksien tehostaminen, kansainvälisen veronkierron estäminen, kartellien kriminalisointi ja peitellyn osingon verottaminen ansiotulona.

Mutta mitä hyötyä näistä ehdotuksista on julkiselle poliittiselle keskustelulle, jos puolueet eivät niitä kommentoi? Käykö silloin niin, että torjuntatyön ytimeksi tulee pienin yhteinen nimittäjä, myös kokoomuksen hyväksymä online-kassajärjestelemään siirtyminen?

Mitä muuta asialliseen keskusteluun tarvitaan?

Viimeisen 10 vuoden aikana keskustelu harmaasta taloudesta on laajentunut keskusteluksi verovajeesta, joka kattaa myös muut kuin kiistatta rikolliset verovälttelyn muodot. Tätä laillista verovajeen osaa kutsutaan verosuunnitteluksi, usein etuliitteellä aggressiivinen.

Yhtenä aiheena verovajekeskustelussa ovat olleet monikansalliset yritykset, jotka pystyvät siirtämään voittojaan korkean verotuksen maista matalan verotuksen verosuunnittelun tekniikoita (mm. velkajärjestelyt, siirtohinnoittelu, sopimuskeinottelu ja hybridi-instrumentit) hyödyntäen.

Eduskunnan tarkastusvaliokunnan mietinnössä (4/2012vp) aggressiivinen verosuunnittelu sisällytettiin osaksi verovajetta, jonka koko ja esiintymismuodot tulisi arvioida. Mutta tiettävästi näin on tehty vain arvonlisäveron ja tullimaksujen osalta.

Itse asettaisin verovajeen tutkimisen seuraavan torjuntaohjelman kärkihankkeeksi. Siinä hankkeessa tulisi myös selventää raja hyväksyttävän verosuunnittelun ja ei-hyväksyttävän aggressiivisen verosuunnittelun välillä.  Nykyään tämä asiantila ei ole selvä.

Missä siis viipyvät muista verovajeen muodoista?

Kevään aikana valtion tulo- ja menotalouden tasapainosta tullaan vääntämään tulisesti. Valtiontalouden menopuolta onkin jo arvioitu ihan perinteiseen tapaan Valtiovarainministeriön virkamiesten johdolla: menoja on leikattava noin kahdella miljardilla.

Mutta tulopuolesta, kuten verotuksen tasosta ja siitä, miten kattavasti lakien ja asetusten edellyttämät verot ja veroluonteiset saadaan kerättyä, ei ole juuri keskusteltu, vaikka veroeuroista on huutava puute ja verovuodot suurelta osin tunnetaan.

Aikaa uuden ohjelman valmisteluun ja siitä päättämiseen on vuoden 2020 loppuun saakka. Mutta sitä ennen, osana kevään vaaliprosessia, puolueiden pitäisi esittää näkemyksensä uuden torjuntaohjelman poliittisista reunaehdoista.

Eikä riitä, että vain vasemmistopuolueet esittävät.

Verovajeesta johtuvat veromenetykset ovat 4 – 8 miljardin haarukassa. Se kaikki on tietenkin laskennallista, mutta niin ovat myös väestömme ikääntymisestä johtuvaa kestävyysvajetta koskevat laskelmat, joilla tavaksi tullutta leikkauslinjaa on toistuvasti perusteltu.

On siis kaikki syy suhtautua vakavasti harmaan talouden ja muun verovälttelyn aiheuttamaan verovajeeseen. Hyvin suunnitellulla torjuntaohjelmalla turvataan satoja miljoonia euroja niiden alkuperäiseen tarkoitukseen, verorahoitteisten palvelujen turvaamiseen.

Markkinat itsessään eivät harmaata taloutta ja sen aiheuttamaa verovajetta torju.

 

Erkki Laukkanen

 

 

]]>
1 http://erkkilaukkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/271397-harmaan-talouden-torjunta-ohjelmalla-vai-ilman#comments Harmaa talous Veronkierto Verosuunnittelu Tue, 12 Mar 2019 06:53:18 +0000 Erkki Laukkanen http://erkkilaukkanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/271397-harmaan-talouden-torjunta-ohjelmalla-vai-ilman
Ruotsissa uusi rahanpesuskandaali - miten Suomessa? http://marttiissakainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/270281-ruotsissa-uusi-rahanpesuskandaali-miten-suomessa <p>&nbsp;</p><p>Sunnuntain&nbsp; ( 24.2.2019 )Helsingin sanomat kirjoitti uudesta rahanpesuepäilystä Ruotsissa. Nyt vuorossa on ruotsalainen <strong>Swedbank, </strong>jota jo Viron valvoja ehti puolustaa. Pankin pääjohtaja <strong>Birgitta Bonneson</strong> on vakuuttanut aiemmin, että pankki on ollut hereillä ja eikä sillä ole hämäriä ulkomaisia asiakkaita.</p><p>Virossa ja Tanskassa on meneillään virallinen selvitys<strong> Danske Bankin</strong> edesottamuksista Viron&nbsp; rahanpesuskandaalissa. Konsernin johtaja <strong>norjalainen Thomas Borgen</strong> erosi skandaalin johdosta 1.10.2018. Tieto ei ilmeisesti ole mennyt Hesarin toimitukseen , sillä sunnuntain jutussa komeili<strong> Borgenin</strong> kuva ja tittelinä Danske Bankin johtajuus. Erotessaan <strong>Thomas Borgen</strong> kuittasi lähes 35 milj. DKK:n (&nbsp; 5 miljoonan ) erorahan ja eläkepotin.</p><p>Tanska ja Ruotsi ovat olleet aktiivisia veroparatiisiasiakkaiden jahtaamisessa.<strong> Nordea ja Banske Bank</strong> ovat saaneet Tanskassa osuudestaan miljoonien ( n. 40 milj.dkk )&nbsp; sakot. Tanskan verottaja osti n. miljoonalla eurolla&nbsp; tanskalaisten tallettajien osoitteita Panamasta. Senjälkeen vapaaehtoisia &quot;veronpalautuksia&quot; verottajalle on virrannut kymmeniä miljoonia.&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp;&nbsp; Veroministeri lausahti:&quot; Emme arvanneetkaan kuinka hyväksi businesseksi se osoittautui.&quot;</p><p>Ruotsin verottaja puolestaan on saanut &quot;veronpalautuksia&quot;tähän mennessä lähes 200 milj.SEK ( n. 20 milj. euroa ).</p><p>Miten Suomessa? Pankit vakuuttava etteivät ne mitään laitonta ole tehneet. Kansainvälisen toimittajien Panama- projektin tuloksena myös Suomesta on löytynyt n. 200 yksityishenkilöä ja yritystä Panamasta.</p><p>Mitä verottaja tai valtio tehnyt asian suhteen Suomessa? Hiljaista on ollut. Aika ihmeellistä, kun muulla Pohjolassa&nbsp; toimivat samat pankit ovat joutuneet selvitysten valokeilaan. Suomeen&nbsp; veronsa maksavilla on oikeus tietää mikä on rahanpesun todellinen tilanne Suomessa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Sunnuntain  ( 24.2.2019 )Helsingin sanomat kirjoitti uudesta rahanpesuepäilystä Ruotsissa. Nyt vuorossa on ruotsalainen Swedbank, jota jo Viron valvoja ehti puolustaa. Pankin pääjohtaja Birgitta Bonneson on vakuuttanut aiemmin, että pankki on ollut hereillä ja eikä sillä ole hämäriä ulkomaisia asiakkaita.

Virossa ja Tanskassa on meneillään virallinen selvitys Danske Bankin edesottamuksista Viron  rahanpesuskandaalissa. Konsernin johtaja norjalainen Thomas Borgen erosi skandaalin johdosta 1.10.2018. Tieto ei ilmeisesti ole mennyt Hesarin toimitukseen , sillä sunnuntain jutussa komeili Borgenin kuva ja tittelinä Danske Bankin johtajuus. Erotessaan Thomas Borgen kuittasi lähes 35 milj. DKK:n (  5 miljoonan ) erorahan ja eläkepotin.

Tanska ja Ruotsi ovat olleet aktiivisia veroparatiisiasiakkaiden jahtaamisessa. Nordea ja Banske Bank ovat saaneet Tanskassa osuudestaan miljoonien ( n. 40 milj.dkk )  sakot. Tanskan verottaja osti n. miljoonalla eurolla  tanskalaisten tallettajien osoitteita Panamasta. Senjälkeen vapaaehtoisia "veronpalautuksia" verottajalle on virrannut kymmeniä miljoonia.                                                                                                                                                  Veroministeri lausahti:" Emme arvanneetkaan kuinka hyväksi businesseksi se osoittautui."

Ruotsin verottaja puolestaan on saanut "veronpalautuksia"tähän mennessä lähes 200 milj.SEK ( n. 20 milj. euroa ).

Miten Suomessa? Pankit vakuuttava etteivät ne mitään laitonta ole tehneet. Kansainvälisen toimittajien Panama- projektin tuloksena myös Suomesta on löytynyt n. 200 yksityishenkilöä ja yritystä Panamasta.

Mitä verottaja tai valtio tehnyt asian suhteen Suomessa? Hiljaista on ollut. Aika ihmeellistä, kun muulla Pohjolassa  toimivat samat pankit ovat joutuneet selvitysten valokeilaan. Suomeen  veronsa maksavilla on oikeus tietää mikä on rahanpesun todellinen tilanne Suomessa.

]]>
6 http://marttiissakainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/270281-ruotsissa-uusi-rahanpesuskandaali-miten-suomessa#comments Korruptio Pimeä raha Veronkierto Mon, 25 Feb 2019 06:23:09 +0000 Martti Issakainen http://marttiissakainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/270281-ruotsissa-uusi-rahanpesuskandaali-miten-suomessa
Kyllä meiltä rahaa löytyy! http://jarirobson.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269447-kylla-meilta-rahaa-loytyy <p>Jokainen on kuullut jossain vaiheessa hallitukselta sen, ettei vain ole vaihtoehtoja kuin leikata, tehdä säästöjä ja &rdquo;tehostaa&rdquo; julkista taloutta. Pakkolakeja tungetaan jopa kurkusta alas, mutta onko todellisuus oikeasti sellainen, ettei meillä ole vaihtoehtoja?</p> <p>Vaihtoehtoja kyllä löytyy, jos tahtotilaa olisi..</p> <p><strong>Aggressiivisen verosuunnittelun menetykset</strong></p> <p>Päällimmäisenä olisi verosuunnittelu tai tarkemmin verokeinottelu, jota harrastetaan paperilla laillisesti. Finnwatch on <a href="https://www.iltalehti.fi/uutiset/a/201611152200027664">arvioinu</a>t, että Suomi menettää aggressiivisen verosuunnittelun takia vuosittain arviolta 430 &ndash; 1400 miljoonaa euroa yhteisöverotuloja. Nykyisessä verojärjestelmässä rahoitusten korkotuotot ovat huomattavasti suositumpia kuin osinkotuotot.</p> <p>Tästä esimerkkiä näyttää hiljattain julki tullut Esperi Caren toiminta, missä omistus oli Jerseyn veroparatiisissa ja omistajat rahoittivat Esperin toimintaa 12 - 15 % koroilla. Nämä sijoittajille ja omistajille maksetut korot vähennettiin suoraan yhtiön tuloksesta, mikä muutti Esperi Caren liiketoiminnan paperilla (6 miljoonaa) tappiolliseksi. Kun Suomessa yhtiö on vielä tappiollinen, se nauttii verotuksessa korkomenovähennyksiä rahoituksistaan. Valtio ei myöskään pääse verottamaan Esperia voitoista, joita olisi ilman omistajille ja sijoittajille menevää rahoitusten suurta korko-osuutta. Oiva esimerkki siitä, miten veroja Suomessa kierretään vielä laillisesti!</p> <p><strong>Veroparatiisit</strong></p> <p>Mitä näihin veroparatiiseihin tulee, esimerkiksi jopa meidän valtioenemmistöinen Fortum maksaa Suomeen liikevaihdostaan vain 1,6 % veroa. Fortum<a href="https://www.iltalehti.fi/talous/a/201803212200826113"> <u>maksoi</u></a> vuonna 2005 veroja Suomeen vielä 615 miljoonaa euroa, mutta vuonna 2017 enää 75 miljoonaa euroa, vaikka liikevaihto Fortumilla on tuona aikana noussut 3,9 miljardista 4,5 miljardiin. Tällä aggressiivisella verosuunnittelulla &nbsp;pelkästään Fortum on aiheuttanut Suomelle miljardien veromenetykset vuodesta 2005 lähtien. Fortum on myös sanonut maksavansa verot siihen maahan, jossa liiketoiminta sijaitsee ja tulos syntyy, mutta Fortumilla ei ole edes EU:n veroparatiiseissa energialiiketoimintaa! Vastaava toiminta on vielä laillista meillä. Hyvä me!&nbsp;</p> <p><strong>Rojalti-maksut</strong></p> <p>Keinottelut eivät lopu kuitenkaan tähän, vaan Suomesta<a href="https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000001862611.html"> <u>maksettiin</u></a> vuonna 2013 yli miljardi euroa rojaltimaksuja ulkomaille ulkomaalaisten yrityksien tuotemerkkien käytöstä. Näistä maksuista Suomi sai verona vain noin 0,4 %. Tämän mahdollistaa se, että yleisesti tuotemerkkien hallinnointi keskitetään kevyen verotuksen maihin ja veroparatiiseihin, esimerkiksi Sveitsiin, Hollantiin ja Luxemburgiin. Jos vaikka Suomesta maksetaan rojalteja Hollantiin, siitä ei sitten saada veroa yhtään.</p> <p><strong>Yritystuet</strong></p> <p>Suuret rahat pyörivät myös yritystuissa. Työ- ja elinkeinoministeriö<a href="https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/79863/TEMrap_22_2017_verkkojulkaisu.pdf"> <u>julkaisikin</u></a>, että valtion maksamista 4 miljardin tuista mahdollisesti 3,6 miljardia on tehotonta. Tämä ei kuitenkaan tarkoita heti sitä, että olisi järkevää vain leikata oletettu tehoton osuus pois, vaan sitä voisi harkiten allokoida toisesta päästä toiseen. Tähän Suomen Yrittäjien pääekonomisti <strong>Mika Kuismanen</strong> on todennut, että yritystukia pitäisi kohdentaa suuremmassa määrin yritysten sijasta toimialoille ja teknologian kehittämiseen.</p> <p>Suomen yrittäjät olivatkin jo 2017<a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/201704262200111932"> <u>luoneet</u></a> n. 550 miljoonan euron leikkauslistan, mihin hallitus ei oikein halunnut edes koskea. Tähän SY:n pääekonomisti <strong>Mika Kuismanen</strong> on myös todennut: <em>&rdquo;Poliittisilta päättäjiltä puuttuu rohkeus karsia yritystukia&rdquo;</em>. Tällä hetkellä uutta listaa<a href="https://www.talouselama.fi/uutiset/suomen-yrittajat-on-laatimassa-yritystukien-leikkauslistaa-tallaisia-tukia-sille-voi-joutua/16e61abd-1487-3592-8d94-0f4d5ade7bd2"> <u>valmistellaan</u></a>, mutta odotettavissa on edelleenkin yli 500 miljoonan leikkausehdotukset, jonka lisäksi yritystukia voidaan allokoida uudestaan kansantaloutta palvellen.</p> <p><strong>Yleishyödylliset yhtiöt &amp; vuokra-asumisen kalleus</strong></p> <p>Kymmenessä vuodessa Suomen asumistukikustannukset ovat kasvaneet miljardista kahteen; kasvu on ollut 10 % vuodessa! Samaan aikaan meidän &rdquo;yleishyödylliset&rdquo; kiinteistösijoitusyhtiöt tahkoavat satojen miljoonien ennätysvoittoja markkinavuokrillaan, mutta maksavat vain alennettua 6,26 %:n tuloveroa kunnalle voitoistaan. Näiden yhtiöiden omistajista löytyvät myös yleishyödylliset ay-liikkeemme, jotka ovat imeneet Suomi-utareesta satoja miljoonia sijoitustuloja täysin verovapaasti.</p> <p>Vuokra-asumisen kalleuden on myös arvioitu merkittävästi laskevan, jos pelkästään nämä kiinteistösijoitusyhtiöt keventäisivät voittotavoitteitaan. Valtion asumistukikustannukset tulevat nousemaan 100 miljoonaa vuodessa, jos tähän ei puututa esimerkiksi vuokrien hintasääntelyllä. Yksi vaihtoehto on ostaa (8 - 10 miljardilla) vuokra-asumisliiketoiminta valtion omistukseen ja laskea vuokrataso kerralla halutulle tasolle. Tällöin asumitukikustannukset palautuisivat laajalti takaisin valtiolle ja saisimme asumiskustannukset laskuun, joka tuo säästöjä sadoista miljoonista miljardiin vuodessa. Tällainen sijoitus tulisi maksamaan itsensä takaisin ja enemmänkin.</p> <p><strong>Pääomatuloverotus progressiivisemmaksi</strong></p> <p>Soppaan voisi vielä sekoittaa<a href="https://vm.fi/verotus/henkiloverotus/paaomatulojen-verotus"> <u>pääomaverotuksen</u></a> muuttaminen progressiivisemmaksi, tai jopa ansiotulo- ja pääomatuloverotusten yhdistäminen yhdeksi tuloverokannaksi. Vuonna 2017 <u>valtion tuloverokertymät</u> ansiotuloista oli 5,52 miljardia ja maksajia oli yhteensä 1 413 000 ihmistä. Samaan aikaan verotulot pääomatuloista olivat vain 2,94 miljardia ja maksajia oli kuitenkin 1 675 000 ihmistä. Tämä antaa viitettä siihen, jos pääomatulo muutetaan progressiivisemmaksi, pääomatuloverotuksesta saadut tulot lähentelisivät ansiotuloverotusta tai nousevan jopa sen yli. Potentiaali on kuitenkin miljardista miljardeihin, ja kaiken lisäksi tämä tukisi piensijoittamista.</p> <p>Jos muuten joku ihmettelee tuota vähäistä 5,52 miljardin valtion saamaa osuutta ansiotuloveroista, tämä johtuu yksinkertaisesti siitä, että suuri osa suomalaisista tienaa niin vähän, ettei heiltä kerätä lainkaan valtion ansiotuloveroa, vaan kaikki menee kunnallisveroon. Pääomatuloista sen sijaan ei edes makseta kunnallisveroa, vaan se päätyy suoraan valtion kassaan.</p> <p><strong>Humanitaarisen maahanmuuton leikkaaminen</strong></p> <p>Kunpuhutaan maahanmuutosta, monesti unohdetaan sen sisältävän myös työperäisen maahanmuuton, jonka on arvioitu hyödyttävän kansantaloutta noin 3 - 4 miljardia euroa vuodessa, ja kun tiedetään huoltosuhteen jatkuva heikentyminen, työperäistä maahanmuuttoa ei ole järkevä vaikeuttaa.</p> <p>Kuitenkin humanitaarisen maahanmuuton hintalapun on arvioitu olevan<a href="https://www.suomenperusta.fi/content/uploads/2019/03/Maahanmuutot-ja-Suomen-julkinen-talous-Elinkaarivaikutukset-pdf.pdf"> </a><a href="https://blogit.iltalehti.fi/pauli-vahtera/2019/03/05/maahanmuuton-hinta-32-miljardia-euroa-1-3-taustaa/">3,2 miljardia euroa</a>, johon tavallaan valtion budjetista menee noin 5 prosenttia. Kun vielä samalla ennätysmäisesti on leikattu niin opiskelijoilta, työttömiltä, työllisiltä, vanhemmilta, vanhuksilta ja lapsilta, on täysin perusteltavissa puuttua ja mietittävä uudelleen, kuinka paljon haluamme jatkossa panostaa humanitaariseen maahanmuuttoon.</p> <p><strong>Työllisyysasteen nostaminen &amp; kannabisteollisuus</strong></p> <p>Realistinen tavoite seuraavalle hallituskaudelle on myös kolmen prosenttiyksikön nousu työllisyysasteessa (72% -&gt; 75%), mikä tulisi vahvistamaan kansantaloutta noin 1,8 miljardilla. WHO on muuten myös juuri julkaissut uudet<a href="https://www.greenentrepreneur.com/article/327526"> <u>suositukset</u></a> kannabiksen potentiaalia lääkkeenä, mikä kannustaa valtioita luopumaan kieltolain ylläpitämisestä ja kehittämään kannabiksen lääkekäyttöä. Koko lääkekannabisteollisuuden maailmanlaajuisen viennin laajuus on noin 10 miljardia, mistä osuudesta Suomikin voisin saada mukavan siivun, jos me valtionyhtiönä saatetaan lääkekannabis osaksi Suomen vientitaloutta. Jos me vielä laillistettaisiin kannabis ja saatettaisiin se verolle, verokannan lisääntymisen potentiaali olisi sadoista miljoonista euroista miljardiin euroon. Uusien työpaikkojen potentiaali olisi helposti myös kymmenissä tuhansissa jo aivan 10 vuoden aikajänteellä. Tästä koko aiheesta<a href="http://jarirobson.puheenvuoro.uusisuomi.fi/268978-kannabiksella-suomi-uuteen-nousuun"> <u>kirjoitin</u></a><u> </u>aikaisemmin.</p> <p><strong>Ynnäystä</strong></p> <p>Jos sitten ynnätään kaikki yllä oleva yhteen ja lasketaan varovainen arvio mahdollisista potentiaalisista tuloista, liikuttaisiin kevyesti 8-10 miljardissa vuodessa, vai mitä itse arvioit?</p> <p>Vaikka tästä toteutuisi vain osa, niin vain neljännes riittäisikin tuon arvioidun kestävyysvajeen taittamiseen, sillä valtionvarainministeriön virkamiehet arvioivat kestävyysvajeen olevan <a href="https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/8c87f0db-f060-4647-9254-2e9489075cc8">9 miljardia</a> tulevalle neljälle vuodelle. Tämän tavoitteen toteutuminen ei ole ollenkaan kuun tavoittelua taivaalta, vaan täysin meidän käden ulottuvilla, kun ja jos löytyy poliittista tahtoa näiden tavoitteiden taakse.</p> <p>Näillä luvuin siis ainakin kestävyysvaje olisi mahdollista saada taitetuksi ilman jatkuvaa kurjistamispolitiikkaa, eikä edes hävittäjistä puhuttu!</p> <p>Rahaa siis on, kunhan tietää, mistä lähteä kaivaa, ja tässä olisi piraatin &quot;kartta&quot; avuksi.</p> <p>&nbsp;</p> <p>Löydät minut myös täältä:</p> <p><strong><a href="https://www.facebook.com/JariRobsonPiraattipuolue/">Facebook</a></strong></p> <p><strong><a href="https://www.youtube.com/watch?v=vM1Mt4_yVZo&amp;t=1s">Youtube</a></strong></p> <p><strong><a href="https://twitter.com/JariRobson">Twitter</a></strong></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Jokainen on kuullut jossain vaiheessa hallitukselta sen, ettei vain ole vaihtoehtoja kuin leikata, tehdä säästöjä ja ”tehostaa” julkista taloutta. Pakkolakeja tungetaan jopa kurkusta alas, mutta onko todellisuus oikeasti sellainen, ettei meillä ole vaihtoehtoja?

Vaihtoehtoja kyllä löytyy, jos tahtotilaa olisi..

Aggressiivisen verosuunnittelun menetykset

Päällimmäisenä olisi verosuunnittelu tai tarkemmin verokeinottelu, jota harrastetaan paperilla laillisesti. Finnwatch on arvioinut, että Suomi menettää aggressiivisen verosuunnittelun takia vuosittain arviolta 430 – 1400 miljoonaa euroa yhteisöverotuloja. Nykyisessä verojärjestelmässä rahoitusten korkotuotot ovat huomattavasti suositumpia kuin osinkotuotot.

Tästä esimerkkiä näyttää hiljattain julki tullut Esperi Caren toiminta, missä omistus oli Jerseyn veroparatiisissa ja omistajat rahoittivat Esperin toimintaa 12 - 15 % koroilla. Nämä sijoittajille ja omistajille maksetut korot vähennettiin suoraan yhtiön tuloksesta, mikä muutti Esperi Caren liiketoiminnan paperilla (6 miljoonaa) tappiolliseksi. Kun Suomessa yhtiö on vielä tappiollinen, se nauttii verotuksessa korkomenovähennyksiä rahoituksistaan. Valtio ei myöskään pääse verottamaan Esperia voitoista, joita olisi ilman omistajille ja sijoittajille menevää rahoitusten suurta korko-osuutta. Oiva esimerkki siitä, miten veroja Suomessa kierretään vielä laillisesti!

Veroparatiisit

Mitä näihin veroparatiiseihin tulee, esimerkiksi jopa meidän valtioenemmistöinen Fortum maksaa Suomeen liikevaihdostaan vain 1,6 % veroa. Fortum maksoi vuonna 2005 veroja Suomeen vielä 615 miljoonaa euroa, mutta vuonna 2017 enää 75 miljoonaa euroa, vaikka liikevaihto Fortumilla on tuona aikana noussut 3,9 miljardista 4,5 miljardiin. Tällä aggressiivisella verosuunnittelulla  pelkästään Fortum on aiheuttanut Suomelle miljardien veromenetykset vuodesta 2005 lähtien. Fortum on myös sanonut maksavansa verot siihen maahan, jossa liiketoiminta sijaitsee ja tulos syntyy, mutta Fortumilla ei ole edes EU:n veroparatiiseissa energialiiketoimintaa! Vastaava toiminta on vielä laillista meillä. Hyvä me! 

Rojalti-maksut

Keinottelut eivät lopu kuitenkaan tähän, vaan Suomesta maksettiin vuonna 2013 yli miljardi euroa rojaltimaksuja ulkomaille ulkomaalaisten yrityksien tuotemerkkien käytöstä. Näistä maksuista Suomi sai verona vain noin 0,4 %. Tämän mahdollistaa se, että yleisesti tuotemerkkien hallinnointi keskitetään kevyen verotuksen maihin ja veroparatiiseihin, esimerkiksi Sveitsiin, Hollantiin ja Luxemburgiin. Jos vaikka Suomesta maksetaan rojalteja Hollantiin, siitä ei sitten saada veroa yhtään.

Yritystuet

Suuret rahat pyörivät myös yritystuissa. Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisikin, että valtion maksamista 4 miljardin tuista mahdollisesti 3,6 miljardia on tehotonta. Tämä ei kuitenkaan tarkoita heti sitä, että olisi järkevää vain leikata oletettu tehoton osuus pois, vaan sitä voisi harkiten allokoida toisesta päästä toiseen. Tähän Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen on todennut, että yritystukia pitäisi kohdentaa suuremmassa määrin yritysten sijasta toimialoille ja teknologian kehittämiseen.

Suomen yrittäjät olivatkin jo 2017 luoneet n. 550 miljoonan euron leikkauslistan, mihin hallitus ei oikein halunnut edes koskea. Tähän SY:n pääekonomisti Mika Kuismanen on myös todennut: ”Poliittisilta päättäjiltä puuttuu rohkeus karsia yritystukia”. Tällä hetkellä uutta listaa valmistellaan, mutta odotettavissa on edelleenkin yli 500 miljoonan leikkausehdotukset, jonka lisäksi yritystukia voidaan allokoida uudestaan kansantaloutta palvellen.

Yleishyödylliset yhtiöt & vuokra-asumisen kalleus

Kymmenessä vuodessa Suomen asumistukikustannukset ovat kasvaneet miljardista kahteen; kasvu on ollut 10 % vuodessa! Samaan aikaan meidän ”yleishyödylliset” kiinteistösijoitusyhtiöt tahkoavat satojen miljoonien ennätysvoittoja markkinavuokrillaan, mutta maksavat vain alennettua 6,26 %:n tuloveroa kunnalle voitoistaan. Näiden yhtiöiden omistajista löytyvät myös yleishyödylliset ay-liikkeemme, jotka ovat imeneet Suomi-utareesta satoja miljoonia sijoitustuloja täysin verovapaasti.

Vuokra-asumisen kalleuden on myös arvioitu merkittävästi laskevan, jos pelkästään nämä kiinteistösijoitusyhtiöt keventäisivät voittotavoitteitaan. Valtion asumistukikustannukset tulevat nousemaan 100 miljoonaa vuodessa, jos tähän ei puututa esimerkiksi vuokrien hintasääntelyllä. Yksi vaihtoehto on ostaa (8 - 10 miljardilla) vuokra-asumisliiketoiminta valtion omistukseen ja laskea vuokrataso kerralla halutulle tasolle. Tällöin asumitukikustannukset palautuisivat laajalti takaisin valtiolle ja saisimme asumiskustannukset laskuun, joka tuo säästöjä sadoista miljoonista miljardiin vuodessa. Tällainen sijoitus tulisi maksamaan itsensä takaisin ja enemmänkin.

Pääomatuloverotus progressiivisemmaksi

Soppaan voisi vielä sekoittaa pääomaverotuksen muuttaminen progressiivisemmaksi, tai jopa ansiotulo- ja pääomatuloverotusten yhdistäminen yhdeksi tuloverokannaksi. Vuonna 2017 valtion tuloverokertymät ansiotuloista oli 5,52 miljardia ja maksajia oli yhteensä 1 413 000 ihmistä. Samaan aikaan verotulot pääomatuloista olivat vain 2,94 miljardia ja maksajia oli kuitenkin 1 675 000 ihmistä. Tämä antaa viitettä siihen, jos pääomatulo muutetaan progressiivisemmaksi, pääomatuloverotuksesta saadut tulot lähentelisivät ansiotuloverotusta tai nousevan jopa sen yli. Potentiaali on kuitenkin miljardista miljardeihin, ja kaiken lisäksi tämä tukisi piensijoittamista.

Jos muuten joku ihmettelee tuota vähäistä 5,52 miljardin valtion saamaa osuutta ansiotuloveroista, tämä johtuu yksinkertaisesti siitä, että suuri osa suomalaisista tienaa niin vähän, ettei heiltä kerätä lainkaan valtion ansiotuloveroa, vaan kaikki menee kunnallisveroon. Pääomatuloista sen sijaan ei edes makseta kunnallisveroa, vaan se päätyy suoraan valtion kassaan.

Humanitaarisen maahanmuuton leikkaaminen

Kunpuhutaan maahanmuutosta, monesti unohdetaan sen sisältävän myös työperäisen maahanmuuton, jonka on arvioitu hyödyttävän kansantaloutta noin 3 - 4 miljardia euroa vuodessa, ja kun tiedetään huoltosuhteen jatkuva heikentyminen, työperäistä maahanmuuttoa ei ole järkevä vaikeuttaa.

Kuitenkin humanitaarisen maahanmuuton hintalapun on arvioitu olevan 3,2 miljardia euroa, johon tavallaan valtion budjetista menee noin 5 prosenttia. Kun vielä samalla ennätysmäisesti on leikattu niin opiskelijoilta, työttömiltä, työllisiltä, vanhemmilta, vanhuksilta ja lapsilta, on täysin perusteltavissa puuttua ja mietittävä uudelleen, kuinka paljon haluamme jatkossa panostaa humanitaariseen maahanmuuttoon.

Työllisyysasteen nostaminen & kannabisteollisuus

Realistinen tavoite seuraavalle hallituskaudelle on myös kolmen prosenttiyksikön nousu työllisyysasteessa (72% -> 75%), mikä tulisi vahvistamaan kansantaloutta noin 1,8 miljardilla. WHO on muuten myös juuri julkaissut uudet suositukset kannabiksen potentiaalia lääkkeenä, mikä kannustaa valtioita luopumaan kieltolain ylläpitämisestä ja kehittämään kannabiksen lääkekäyttöä. Koko lääkekannabisteollisuuden maailmanlaajuisen viennin laajuus on noin 10 miljardia, mistä osuudesta Suomikin voisin saada mukavan siivun, jos me valtionyhtiönä saatetaan lääkekannabis osaksi Suomen vientitaloutta. Jos me vielä laillistettaisiin kannabis ja saatettaisiin se verolle, verokannan lisääntymisen potentiaali olisi sadoista miljoonista euroista miljardiin euroon. Uusien työpaikkojen potentiaali olisi helposti myös kymmenissä tuhansissa jo aivan 10 vuoden aikajänteellä. Tästä koko aiheesta kirjoitin aikaisemmin.

Ynnäystä

Jos sitten ynnätään kaikki yllä oleva yhteen ja lasketaan varovainen arvio mahdollisista potentiaalisista tuloista, liikuttaisiin kevyesti 8-10 miljardissa vuodessa, vai mitä itse arvioit?

Vaikka tästä toteutuisi vain osa, niin vain neljännes riittäisikin tuon arvioidun kestävyysvajeen taittamiseen, sillä valtionvarainministeriön virkamiehet arvioivat kestävyysvajeen olevan 9 miljardia tulevalle neljälle vuodelle. Tämän tavoitteen toteutuminen ei ole ollenkaan kuun tavoittelua taivaalta, vaan täysin meidän käden ulottuvilla, kun ja jos löytyy poliittista tahtoa näiden tavoitteiden taakse.

Näillä luvuin siis ainakin kestävyysvaje olisi mahdollista saada taitetuksi ilman jatkuvaa kurjistamispolitiikkaa, eikä edes hävittäjistä puhuttu!

Rahaa siis on, kunhan tietää, mistä lähteä kaivaa, ja tässä olisi piraatin "kartta" avuksi.

 

Löydät minut myös täältä:

Facebook

Youtube

Twitter

]]>
5 http://jarirobson.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269447-kylla-meilta-rahaa-loytyy#comments kestävyysvaje Suomen talous Veronkierto Yritystuet Mon, 11 Feb 2019 09:08:40 +0000 Jari Robson http://jarirobson.puheenvuoro.uusisuomi.fi/269447-kylla-meilta-rahaa-loytyy
Epäiletkö korruptiota, kartellia, rikosta, verovilppiä? Ilmoita viranomaiselle http://kirsiomp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265640-epailetko-korruptiota-kartellia-rikosta-verovilppia-ilmoita-viranomaiselle <p>&nbsp;</p><p><strong>Ilmoita korruptiosta </strong></p><p>Suomessa ei ole korruptiontorjuntaan keskittynyttä virastoa, joka tutkisi epäilyjä korruptiosta. Monet viranomaiset kuitenkin vastaanottavat ja käsittelevät ilmoituksia erilaisista väärinkäytöksistä.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Näin ilmoitat korruptioepäilystä:</strong></p><ul><li>Käytä harkintasi ja mahdollisuuksien mukaan organisaation <a href="https://korruptiontorjunta.fi/ilmoita-korruptiosta#sisaiset-kanavat">sisäisiä ilmoituskanavia</a>.</li><li>Jos olet havainnut rikoksen tai epäilet sellaista, <a href="https://korruptiontorjunta.fi/ilmoita-korruptiosta#poliisi">käänny poliisin puoleen</a>.</li></ul><ul><li>Joissakin tapauksissa asiasta kannattaa kertoa tietylle viranomaiselle tai kanteluelimelle.</li></ul><ul><li>Jos tekijä on viranomainen tai virkamies: <a href="https://korruptiontorjunta.fi/ilmoita-korruptiosta#EOA-OKA">eduskunnan oikeusasiamies, oikeuskansleri</a></li><li>Jos epäily liittyy valtion taloudenhoitoon: <a href="https://korruptiontorjunta.fi/ilmoita-korruptiosta#VTV">Valtiontalouden tarkastusvirasto</a></li><li>Jos epäilet kehitysyhteistyövarojen väärinkäyttöä: <a href="https://korruptiontorjunta.fi/ilmoita-korruptiosta#UM">ulkoministeriö</a></li><li>Jos epäilet kartellia: <a href="https://korruptiontorjunta.fi/ilmoita-korruptiosta#KKV">Kilpailu- ja kuluttajavirasto</a></li><li>Jos epäilet veronkiertoa: <a href="https://korruptiontorjunta.fi/ilmoita-korruptiosta#Vero">Verohallinto</a></li><li>Jos epäily liittyy finanssimarkkinoihin: <a href="https://korruptiontorjunta.fi/ilmoita-korruptiosta#Finanssivalvonta">Finanssivalvonta</a></li></ul><ul><li><strong>Ilmoita sisäisesti, jos se on mahdollista</strong></li></ul><p>Jokaisella organisaatiolla tulisi olla ohjeet siitä, miten työntekijän pitää toimia, jos hän epäilee tai havaitsee väärinkäytöksiä.</p><p>Suuryrityksillä on usein käytössä sisäisiä ilmoitusjärjestelmiä. Tutustu ennen järjestelmän käyttämistä sen tietosuojakäytäntöön: sinun on hyvä tietää, käsitelläänkö henkilötietojasi ja muita antamiasi tietoja luottamuksellisesti.</p><p>Pienillä ja keskisuurilla yrityksillä ei välttämättä ole resursseja perustaa <strong>ilmoitusjärjestelmiä</strong>. Myöskään virastoilla ja laitoksilla ilmoitusjärjestelmiä ei yleensä ole.</p><p>Jos ilmoitusjärjestelmää ei ole, korruptioepäilystä voi kertoa esimerkiksi <strong>sisäisen tarkastuksen yksikölle tai omalle esimiehelle</strong>.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Aina organisaation sisäinen ilmoittaminen ei ole hyvä keino:</strong> voi esimerkiksi olla, että epäilet juuri esimiehesi olevan mukana väärinkäytöksessä. Silloin asiasta kannattaa ilmoittaa ulkopuoliselle taholle.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Poliisille voit ilmoittaa rikoksista</strong></p><p>Jos olet havainnut rikoksen tai epäilet sellaista, <strong>voit tehdä poliisille rikosilmoituksen tai tutkintapyynnön.</strong> Henkilökohtaisesti tai <a href="https://www.poliisi.fi/rikokset/sahkoinen_rikosilmoitus" target="_blank">sähköisesti tehty rikosilmoitus</a> vaatii tunnistautumista. Jos haluat tehdä rikosilmoituksen nimettömänä, käytä sähköpostia tai lähetä aineisto kirjeitse.</p><p>Jos havaitset internetissä korruptioon viittaavaa aineistoa, <strong>voit lähettää poliisille vihjeen</strong> <a href="https://www.poliisi.fi/nettivinkki" target="_blank">Nettivinkki-lomakkeella</a> joko nimelläsi tai nimettömänä.</p><p>Kun ilmoittaja antaa luottamuksellisesti oikeita tietoja, poliisi ei paljasta hänen henkilöllisyyttään. Mahdollisen muun suojelun tarvetta arvioi yleensä tutkinnanjohtaja. Tahallinen väärien tietojen antaminen on rangaistava teko.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Voit ohjata asian tietylle viranomaiselle tai kanteluelimelle</strong></p><p>Joissakin tapauksissa korruptioepäilystä kannattaa ilmoittaa suoraan tietylle viranomaiselle, jonka valvontavastuulle aihe kuuluu. Näin kannattaa toimia varsinkin, jos et ole varma, liittyykö asiaan rikosta. Tarvittaessa viranomainen siirtää asian poliisin käsiteltäväksi.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Oikeusasiamies ja oikeuskansleri</strong></p><p>Jos havaitset, että viranomainen, virkamies tai muu julkista tehtävää hoitava taho toimii väärin, voit tehdä kantelun <a href="https://www.oikeusasiamies.fi/fi_FI/web/guest/kantelu-oikeusasiamiehelle" target="_blank">eduskunnan oikeusasiamiehelle</a> tai <a href="https://www.okv.fi/fi/kantelu/" target="_blank">oikeuskanslerille</a>. Kantelua ei voi tehdä nimettömänä. Oikeusasiamies voi nimettömän kantelun perusteella harkita asian tutkimista omana aloitteenaan.</p><p>Oikeusasiamiehen ja oikeuskanslerin tehtävät ja toimivalta ovat pääosin samat. Kantelun voi periaatteessa tehdä kummalle tahansa. Tehtävien jaossa on <a href="https://www.oikeusasiamies.fi/fi/oikeusasiamies-ja-oikeuskansleri" target="_blank">joitakin pieniä eroja</a>, jotka vaikuttavat siihen, kumpi kantelun lopulta tutkii. Kantelu täytyy tehdä kirjallisessa muodossa.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Valtiontalouden tarkastusvirasto</strong></p><p>Voit kannella <a href="https://www.vtv.fi/vtv/kantelut-ja-vaarinkaytosilmoitukset/" target="_blank">Valtiontalouden tarkastusvirastolle</a>, jos havaitset epäkohtia valtion viraston, liikelaitoksen tai valtion määräysvallassa olevan yhtiön taloudenhoidossa. Nimetöntä kantelua tarkastusvirasto ei tutki, ellei siihen ole erityisiä syitä.</p><p>Viranomaisilla myös velvollisuus ilmoittaa tarkastusvirastolle väärinkäytöksistä, jotka liittyvät niiden omaan toimintaan.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Ulkoministeriö</strong></p><p>Jos epäilet kehitysyhteistyövarojen väärinkäyttöä, voit käyttää <a href="https://www.vaarinkaytosilmoitus.fi/" target="_blank">ulkoministeriön ilmoituspalvelua</a>. Ilmoituksen voi tehdä nimettömänä.</p><p>&nbsp;&nbsp;</p><p><strong>Kilpailu- ja kuluttajavirasto</strong></p><p>Jos epäilet kartellia, voit ottaa yhteyttä <a href="https://www.kkv.fi/yhteystiedot/yksikoittain/kilpailuasioiden-vastuualue/kartelliselvitykset/" target="_blank">Kilpailu- ja kuluttajaviraston kartelliselvitysryhmään</a>. Virastolla on käytössä myös <a href="https://kuti.kkv.fi/Kutiweb/Kilpailu/ilmoitus.aspx" target="_blank">vihjelomake</a>. Vihjeen kartellista tai muusta kilpailunrajoituksesta voi lähettää nimettömänä. Julkisuuslain nojalla yhteydenottajan henkilöllisyys on myös mahdollista salata.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Verohallinto</strong></p><p>Joe epäilet verovilppiä, <a href="https://www.vero.fi/tietoa-verohallinnosta/yhteystiedot-ja-asiointi/asioi-verkossa/anna-vihje-verovilpista/" target="_blank">anna vihje Verohallinnolle</a>. Vihjeen voi lähettää nimettömänä.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Finanssivalvonta</strong></p><p>Finanssimarkkinoihin, kuten rahasto-, vakuutus- tai pörssiyhtiöihin, liittyvistä väärinkäytösepäilyistä voi ilmoittaa <a href="http://www.finanssivalvonta.fi/fi/Valvonta/ilmoita_vaarinkaytosepailysta/Pages/Default.aspx" target="_blank">Finanssivalvonnalle</a>. Ilmoituksen voi tehdä nimettömänä.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Direktiivi voi helpottaa luottamuksellista ilmoittamista</strong></p><p>Euroopan komissio on ehdottanut uutta direktiiviä, jolla vahvistettaisiin ilmoittajien suojelua kaikkialla EU:ssa.</p><p>Ehdotuksen mukaan jäsenvaltioissa tulisi ottaa käyttöön luottamukselliset ilmoituskanavat, joiden avulla väärinkäytöksistä voisi ilmoittaa sekä organisaatioiden sisällä että suoraan viranomaisille. Tavoitteena on myös suojata väärinkäytösten ilmoittajia esimerkiksi irtisanomiselta.</p><p>Direktiivin käsittely voi viedä vuosia. Sen myötä keinot väärinkäytösten ilmoittamiseen ja ilmoittajien suojeluun voivat kuitenkin parantua myös Suomessa.</p><p><strong>Oikeusministeriön tiedote 20.6.2018:</strong> <a href="https://korruptiontorjunta.fi/artikkeli/-/asset_publisher/1410853/vaarinkaytosten-ilmoittajien-suojelua-halutaan-vahvistaa-eu-ssa">Väärinkäytösten ilmoittajien suojelua halutaan vahvistaa EU:ssa</a></p><p>&nbsp;</p><p><strong>Lähde:</strong></p><p><a href="https://korruptiontorjunta.fi/tietoa-sivustosta" title="https://korruptiontorjunta.fi/tietoa-sivustosta">https://korruptiontorjunta.fi/tietoa-sivustosta</a></p><p>---</p><p><strong>Tasa-arvovaltuutetun puoleen voi kääntyä, kun epäilee syrjintää sukupuolen, sukupuoli-identiteetin tai sukupuolen ilmaisun perusteella, ks. alla:</strong></p><p><a href="https://www.tasa-arvo.fi/yhteydenottolomake" target="_blank" title="https://www.tasa-arvo.fi/yhteydenottolomake">https://www.tasa-arvo.fi/yhteydenottolomake</a></p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Ilmoita korruptiosta

Suomessa ei ole korruptiontorjuntaan keskittynyttä virastoa, joka tutkisi epäilyjä korruptiosta. Monet viranomaiset kuitenkin vastaanottavat ja käsittelevät ilmoituksia erilaisista väärinkäytöksistä.

 

Näin ilmoitat korruptioepäilystä:

  • Joissakin tapauksissa asiasta kannattaa kertoa tietylle viranomaiselle tai kanteluelimelle.
  • Ilmoita sisäisesti, jos se on mahdollista

Jokaisella organisaatiolla tulisi olla ohjeet siitä, miten työntekijän pitää toimia, jos hän epäilee tai havaitsee väärinkäytöksiä.

Suuryrityksillä on usein käytössä sisäisiä ilmoitusjärjestelmiä. Tutustu ennen järjestelmän käyttämistä sen tietosuojakäytäntöön: sinun on hyvä tietää, käsitelläänkö henkilötietojasi ja muita antamiasi tietoja luottamuksellisesti.

Pienillä ja keskisuurilla yrityksillä ei välttämättä ole resursseja perustaa ilmoitusjärjestelmiä. Myöskään virastoilla ja laitoksilla ilmoitusjärjestelmiä ei yleensä ole.

Jos ilmoitusjärjestelmää ei ole, korruptioepäilystä voi kertoa esimerkiksi sisäisen tarkastuksen yksikölle tai omalle esimiehelle.

 

Aina organisaation sisäinen ilmoittaminen ei ole hyvä keino: voi esimerkiksi olla, että epäilet juuri esimiehesi olevan mukana väärinkäytöksessä. Silloin asiasta kannattaa ilmoittaa ulkopuoliselle taholle.

 

Poliisille voit ilmoittaa rikoksista

Jos olet havainnut rikoksen tai epäilet sellaista, voit tehdä poliisille rikosilmoituksen tai tutkintapyynnön. Henkilökohtaisesti tai sähköisesti tehty rikosilmoitus vaatii tunnistautumista. Jos haluat tehdä rikosilmoituksen nimettömänä, käytä sähköpostia tai lähetä aineisto kirjeitse.

Jos havaitset internetissä korruptioon viittaavaa aineistoa, voit lähettää poliisille vihjeen Nettivinkki-lomakkeella joko nimelläsi tai nimettömänä.

Kun ilmoittaja antaa luottamuksellisesti oikeita tietoja, poliisi ei paljasta hänen henkilöllisyyttään. Mahdollisen muun suojelun tarvetta arvioi yleensä tutkinnanjohtaja. Tahallinen väärien tietojen antaminen on rangaistava teko.

 

Voit ohjata asian tietylle viranomaiselle tai kanteluelimelle

Joissakin tapauksissa korruptioepäilystä kannattaa ilmoittaa suoraan tietylle viranomaiselle, jonka valvontavastuulle aihe kuuluu. Näin kannattaa toimia varsinkin, jos et ole varma, liittyykö asiaan rikosta. Tarvittaessa viranomainen siirtää asian poliisin käsiteltäväksi.

 

Oikeusasiamies ja oikeuskansleri

Jos havaitset, että viranomainen, virkamies tai muu julkista tehtävää hoitava taho toimii väärin, voit tehdä kantelun eduskunnan oikeusasiamiehelle tai oikeuskanslerille. Kantelua ei voi tehdä nimettömänä. Oikeusasiamies voi nimettömän kantelun perusteella harkita asian tutkimista omana aloitteenaan.

Oikeusasiamiehen ja oikeuskanslerin tehtävät ja toimivalta ovat pääosin samat. Kantelun voi periaatteessa tehdä kummalle tahansa. Tehtävien jaossa on joitakin pieniä eroja, jotka vaikuttavat siihen, kumpi kantelun lopulta tutkii. Kantelu täytyy tehdä kirjallisessa muodossa.

 

Valtiontalouden tarkastusvirasto

Voit kannella Valtiontalouden tarkastusvirastolle, jos havaitset epäkohtia valtion viraston, liikelaitoksen tai valtion määräysvallassa olevan yhtiön taloudenhoidossa. Nimetöntä kantelua tarkastusvirasto ei tutki, ellei siihen ole erityisiä syitä.

Viranomaisilla myös velvollisuus ilmoittaa tarkastusvirastolle väärinkäytöksistä, jotka liittyvät niiden omaan toimintaan.

 

Ulkoministeriö

Jos epäilet kehitysyhteistyövarojen väärinkäyttöä, voit käyttää ulkoministeriön ilmoituspalvelua. Ilmoituksen voi tehdä nimettömänä.

  

Kilpailu- ja kuluttajavirasto

Jos epäilet kartellia, voit ottaa yhteyttä Kilpailu- ja kuluttajaviraston kartelliselvitysryhmään. Virastolla on käytössä myös vihjelomake. Vihjeen kartellista tai muusta kilpailunrajoituksesta voi lähettää nimettömänä. Julkisuuslain nojalla yhteydenottajan henkilöllisyys on myös mahdollista salata.

 

Verohallinto

Joe epäilet verovilppiä, anna vihje Verohallinnolle. Vihjeen voi lähettää nimettömänä.

 

Finanssivalvonta

Finanssimarkkinoihin, kuten rahasto-, vakuutus- tai pörssiyhtiöihin, liittyvistä väärinkäytösepäilyistä voi ilmoittaa Finanssivalvonnalle. Ilmoituksen voi tehdä nimettömänä.

 

Direktiivi voi helpottaa luottamuksellista ilmoittamista

Euroopan komissio on ehdottanut uutta direktiiviä, jolla vahvistettaisiin ilmoittajien suojelua kaikkialla EU:ssa.

Ehdotuksen mukaan jäsenvaltioissa tulisi ottaa käyttöön luottamukselliset ilmoituskanavat, joiden avulla väärinkäytöksistä voisi ilmoittaa sekä organisaatioiden sisällä että suoraan viranomaisille. Tavoitteena on myös suojata väärinkäytösten ilmoittajia esimerkiksi irtisanomiselta.

Direktiivin käsittely voi viedä vuosia. Sen myötä keinot väärinkäytösten ilmoittamiseen ja ilmoittajien suojeluun voivat kuitenkin parantua myös Suomessa.

Oikeusministeriön tiedote 20.6.2018: Väärinkäytösten ilmoittajien suojelua halutaan vahvistaa EU:ssa

 

Lähde:

https://korruptiontorjunta.fi/tietoa-sivustosta

---

Tasa-arvovaltuutetun puoleen voi kääntyä, kun epäilee syrjintää sukupuolen, sukupuoli-identiteetin tai sukupuolen ilmaisun perusteella, ks. alla:

https://www.tasa-arvo.fi/yhteydenottolomake

 

 

 

 

]]>
8 http://kirsiomp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265640-epailetko-korruptiota-kartellia-rikosta-verovilppia-ilmoita-viranomaiselle#comments Kartelli Korruptio Valtiontalouden tarkastusvirasto Veronkierto Tue, 11 Dec 2018 10:54:00 +0000 Kirsi Oksiala-Mäki-Petäjä http://kirsiomp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/265640-epailetko-korruptiota-kartellia-rikosta-verovilppia-ilmoita-viranomaiselle
Hallitus antaa Carunan verovälttelyn jatkua http://mmarttila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263170-hallitus-antaa-carunan-verovalttelyn-jatkua <p>Melko pieniä ovat monen muun toimijan rinnalla sähkönsiirtoyhtiö Carunan aiheuttamat välittömät tappiot suomalaisille veronmaksajille. Tapaus Caruna on kuitenkin epämiellyttävän räikeä todiste siitä, miten haluttomia/kyvyttömiä Suomessa ollaan torjumaan veronkiertoa ja kansalaisiin kohdistuvaa &quot;harmaata&quot; rahastusta.</p><p>Ja toisaalta tapaus Caruna on vahvimpia näyttöjä siitä, miten huljakkaasti valtio, isäsemme, myyskentelee korvaamatonta kansallisomaisuuttamme ulkomaisten pääomapelurien käsiin.</p><p>&quot;Sähkönsiirtoyhtiö Caruna välttelee edelleen veroja. Pelkästään viime vuonna Suomi menetti yhtiön verokikkailun takia arviolta 12 miljoonaa euroa verotuloja. Carunan korkoverosuunnittelu perustuu niin sanotun tasevapautussäännön hyödyntämiseen. Hallitus voisi korjata parhaillaan eduskunnan käsittelyssä olevan lain porsaanreiän, mutta elinkeinoelämä lobbaa vastaan.</p><p>Osakkaat käärivät korkotulojen muodossa voitot Carunan Suomessa harjoitetusta liiketoiminnasta samalla kun Suomen verottaja jää nuolemaan näppejään. Carunan 145 miljoonan euron liikevoitosta Suomeen maksettiin vuonna 2017 vain 6 miljoonaa euroa yhteisöveroja eli noin 4 prosenttia suhteessa liiketulokseen. Se on vähän, jos verrataan veronalaisista voitoista normaalisti maksettavaan 20 prosentin yhteisöveroon. Matala vero johtuu siitä, että osakkaille maksetut korkeat korot on voitu vähentää verotettavasta tulosta Suomessa. Caruna-konsernin osakkaita ovat ulkomaiset rahastot First State Investment (30 %), Borealis Sumosan B.V (40 %) ja CFS Managed Property Limited (10 %) sekä suomalaiset eläkelaitokset Keva (12,5 %) ja Elo (7,5 %).&quot;</p><p><a href="https://finnwatch.org/fi/uutiset/581-hallitus-antaa-carunan-verovaelttelyn-jatkua" title="https://finnwatch.org/fi/uutiset/581-hallitus-antaa-carunan-verovaelttelyn-jatkua">https://finnwatch.org/fi/uutiset/581-hallitus-antaa-carunan-verovaelttel...</a></p><p><a href="https://yle.fi/uutiset/3-10476437" title="https://yle.fi/uutiset/3-10476437">https://yle.fi/uutiset/3-10476437</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Melko pieniä ovat monen muun toimijan rinnalla sähkönsiirtoyhtiö Carunan aiheuttamat välittömät tappiot suomalaisille veronmaksajille. Tapaus Caruna on kuitenkin epämiellyttävän räikeä todiste siitä, miten haluttomia/kyvyttömiä Suomessa ollaan torjumaan veronkiertoa ja kansalaisiin kohdistuvaa "harmaata" rahastusta.

Ja toisaalta tapaus Caruna on vahvimpia näyttöjä siitä, miten huljakkaasti valtio, isäsemme, myyskentelee korvaamatonta kansallisomaisuuttamme ulkomaisten pääomapelurien käsiin.

"Sähkönsiirtoyhtiö Caruna välttelee edelleen veroja. Pelkästään viime vuonna Suomi menetti yhtiön verokikkailun takia arviolta 12 miljoonaa euroa verotuloja. Carunan korkoverosuunnittelu perustuu niin sanotun tasevapautussäännön hyödyntämiseen. Hallitus voisi korjata parhaillaan eduskunnan käsittelyssä olevan lain porsaanreiän, mutta elinkeinoelämä lobbaa vastaan.

Osakkaat käärivät korkotulojen muodossa voitot Carunan Suomessa harjoitetusta liiketoiminnasta samalla kun Suomen verottaja jää nuolemaan näppejään. Carunan 145 miljoonan euron liikevoitosta Suomeen maksettiin vuonna 2017 vain 6 miljoonaa euroa yhteisöveroja eli noin 4 prosenttia suhteessa liiketulokseen. Se on vähän, jos verrataan veronalaisista voitoista normaalisti maksettavaan 20 prosentin yhteisöveroon. Matala vero johtuu siitä, että osakkaille maksetut korkeat korot on voitu vähentää verotettavasta tulosta Suomessa. Caruna-konsernin osakkaita ovat ulkomaiset rahastot First State Investment (30 %), Borealis Sumosan B.V (40 %) ja CFS Managed Property Limited (10 %) sekä suomalaiset eläkelaitokset Keva (12,5 %) ja Elo (7,5 %)."

https://finnwatch.org/fi/uutiset/581-hallitus-antaa-carunan-verovaelttelyn-jatkua

https://yle.fi/uutiset/3-10476437

]]>
16 http://mmarttila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263170-hallitus-antaa-carunan-verovalttelyn-jatkua#comments Ulkomaiset pääomasijoittajat Valtion omaisuuden myynti Veronkierto Fri, 26 Oct 2018 09:25:30 +0000 Markku Marttila http://mmarttila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/263170-hallitus-antaa-carunan-verovalttelyn-jatkua
Korkea verokiila kuristaa festivaaleja http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259300-korkea-verokiila-kuristaa-festivaaleja <p>Olin aikonaan kuuntelemassa paneelikeskustelua aikapankkitoiminnasta, jossa eräs osallistuja puolusti aikapankkeja siitä, että ne olivat mainio tapa tehdä töitä menettämättä tukia. Kyseinen henkilö myös kannatti korkeaa veroastetta.</p><p>Aivan kuten aikapankkitoiminnassa, myös monien festivaalien järjestämisen kannattavuus perustuu veronkiertoon:</p><p><a href="https://www.hs.fi/talous/art-2000005787182.html">Verottaja: Osakeyhtiöt eivät saa palkita talkootyöläisiä verottomilla pääsylipuilla &ndash; Flow-festivaali sanoo antavansa vain &rdquo;kulkuoikeuksia festivaalialueelle&rdquo;</a>&nbsp;(HS 10.8.2018) - jos työntekijöille maksettaisi palkka rahassa, Suomen 43,5 prosentin verokiila iskisi väliin. Näin Flow-festivaalin&nbsp;215 euron arvoisen lipun sijaan työnantajan pitäisi maksaa vajaa puolet enemmän, eli kolmisen sataa euroa. Tuo erotus menisi mm. tuloveroihin ja eläkemaksuihin, sekä itse lipusta maksettavaan arvonlisäveroon.</p><p>Mielestäni on olennaisen tärkeää, että sekä vasemmalla että oikealla ymmärretään suuren verokiilan haitallisuus kaikkeen tekemiseen - nykyisellään joudut tekemään noin kolmisen tuntia töitä ostaaksesi tunnin omaa työtäsi, jätät palvelut usein ostamatta, joka on dramaattisen haitallista työllisyysasteelle.</p><p>En kuitenkaan kannata sitä, että verokiilaa kierretään pistemäisesti erilaisin vippaskonstein , vaan kannatan nykyistä merkittävästi matalampaa verokiilaa yleisesti.</p><p>Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin varapuheenjohtaja ja varavaltuutettu, jonka mielestä veronkiertoa kannatetaan sekä vasemmalla että oikealla, ikävä kyllä.&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>PS. en enää tiedä mitä kuvia saan käyttää liitteenä, niin jätin pois.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Olin aikonaan kuuntelemassa paneelikeskustelua aikapankkitoiminnasta, jossa eräs osallistuja puolusti aikapankkeja siitä, että ne olivat mainio tapa tehdä töitä menettämättä tukia. Kyseinen henkilö myös kannatti korkeaa veroastetta.

Aivan kuten aikapankkitoiminnassa, myös monien festivaalien järjestämisen kannattavuus perustuu veronkiertoon:

Verottaja: Osakeyhtiöt eivät saa palkita talkootyöläisiä verottomilla pääsylipuilla – Flow-festivaali sanoo antavansa vain ”kulkuoikeuksia festivaalialueelle” (HS 10.8.2018) - jos työntekijöille maksettaisi palkka rahassa, Suomen 43,5 prosentin verokiila iskisi väliin. Näin Flow-festivaalin 215 euron arvoisen lipun sijaan työnantajan pitäisi maksaa vajaa puolet enemmän, eli kolmisen sataa euroa. Tuo erotus menisi mm. tuloveroihin ja eläkemaksuihin, sekä itse lipusta maksettavaan arvonlisäveroon.

Mielestäni on olennaisen tärkeää, että sekä vasemmalla että oikealla ymmärretään suuren verokiilan haitallisuus kaikkeen tekemiseen - nykyisellään joudut tekemään noin kolmisen tuntia töitä ostaaksesi tunnin omaa työtäsi, jätät palvelut usein ostamatta, joka on dramaattisen haitallista työllisyysasteelle.

En kuitenkaan kannata sitä, että verokiilaa kierretään pistemäisesti erilaisin vippaskonstein , vaan kannatan nykyistä merkittävästi matalampaa verokiilaa yleisesti.

Kirjoittaja on Liberaalipuolueen Helsingin piirin varapuheenjohtaja ja varavaltuutettu, jonka mielestä veronkiertoa kannatetaan sekä vasemmalla että oikealla, ikävä kyllä. 

 

PS. en enää tiedä mitä kuvia saan käyttää liitteenä, niin jätin pois.

]]>
1 http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259300-korkea-verokiila-kuristaa-festivaaleja#comments Musiikkifestivaalit Verokiila Veronkierto Fri, 10 Aug 2018 13:24:17 +0000 Amos Ahola http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259300-korkea-verokiila-kuristaa-festivaaleja
Harmaan talouden torjunta nostaa kustannuksia, mutta ei tuota lisää verotuloja? http://kariheinlehto1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256996-harmaan-talouden-torjunta-nostaa-kustannuksia-mutta-ei-tuota-lisaa-verotuloja <p><strong>Harmaan talouden torjunta nostaa kustannuksia, mutta ei tuota lisää verotuloja?</strong></p> <p>Politiikoille harmaan talouden torjunta on taikaseinä, josta saa helposti satoja miljoonia lisää verotuloa.</p> <p>Verottajan harmaan talouden selvitysyksikön tuore s<a href="https://www.vero.fi/globalassets/harmaa-talous-ja-talousrikollisuus/selvitykset/fiskaaliset-kassaj%C3%A4rjestelm%C3%A4t_osa-5_yhteenveto.pdf">elvitys </a>paljastaa, että uudet harmaan talouden vastaiset eivät tuota oikein mitään. Ne ovat kalliita toteuttaa ja tuotto jää vaatimattomaksi. Maksajana niissä on se enemmistö yrityksistä jotka hoitaa asiansa kunnolla.&nbsp;</p> <p>Uusimmassa ehdotuksessa verottaja haluaisi uusia yritysten kassajärjestelmät. Selvitys kertoo kustannuksista ja odotetuista tuloksista:&nbsp;</p> <p><em>&quot;Verotuottojen vuotuisen kasvun voidaan odottaa laajimmassa sovelluksessa lisääntyvän noin 120 - 140 miljoonaa euroa vuodessa. Perustamiskustannukset yrityksille olisivat noin 122 miljoonaa euroa ja Verohallinnolle 24 miljoonaa euroa. Vuotuiset käyttökustannukset olisivat yrityksille noin 25 - 30 miljoona euroa ja Verohallinnolle 4 - 6 miljoonaa euro</em>a.&quot;</p> <p>Hyötysuhde näyttää heikolta, koska ICT kulut on yleensä paljon budjetoitua suuremmat. Kulut kohdistuu jo nyt asiansa hyvin hoitaviin yrityksiin.</p> <p>Olisko aika löytää vähän vaikuttavampia tapoja kasvattaa valtion verotuloja?</p> <p>&nbsp;</p> <p>Lähteet:&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p> <p><a href="https://www.vero.fi/globalassets/harmaa-talous-ja-talousrikollisuus/selvitykset/fiskaaliset-kassaj%C3%A4rjestelm%C3%A4t_osa-5_yhteenveto.pdf" title="https://www.vero.fi/globalassets/harmaa-talous-ja-talousrikollisuus/selvitykset/fiskaaliset-kassaj%C3%A4rjestelm%C3%A4t_osa-5_yhteenveto.pdf">https://www.vero.fi/globalassets/harmaa-talous-ja-talousrikollisuus/selv...</a></p> <p><a href="https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/05/28/harmaan-talouden-harha-meneeko-torjuntaan-enemman-rahaa-kuin-siita-valtiolle" title="https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/05/28/harmaan-talouden-harha-meneeko-torjuntaan-enemman-rahaa-kuin-siita-valtiolle">https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/05/28/harmaan-talouden-harha-meneeko-...</a></p> <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Harmaan talouden torjunta nostaa kustannuksia, mutta ei tuota lisää verotuloja?

Politiikoille harmaan talouden torjunta on taikaseinä, josta saa helposti satoja miljoonia lisää verotuloa.

Verottajan harmaan talouden selvitysyksikön tuore selvitys paljastaa, että uudet harmaan talouden vastaiset eivät tuota oikein mitään. Ne ovat kalliita toteuttaa ja tuotto jää vaatimattomaksi. Maksajana niissä on se enemmistö yrityksistä jotka hoitaa asiansa kunnolla. 

Uusimmassa ehdotuksessa verottaja haluaisi uusia yritysten kassajärjestelmät. Selvitys kertoo kustannuksista ja odotetuista tuloksista: 

"Verotuottojen vuotuisen kasvun voidaan odottaa laajimmassa sovelluksessa lisääntyvän noin 120 - 140 miljoonaa euroa vuodessa. Perustamiskustannukset yrityksille olisivat noin 122 miljoonaa euroa ja Verohallinnolle 24 miljoonaa euroa. Vuotuiset käyttökustannukset olisivat yrityksille noin 25 - 30 miljoona euroa ja Verohallinnolle 4 - 6 miljoonaa euroa."

Hyötysuhde näyttää heikolta, koska ICT kulut on yleensä paljon budjetoitua suuremmat. Kulut kohdistuu jo nyt asiansa hyvin hoitaviin yrityksiin.

Olisko aika löytää vähän vaikuttavampia tapoja kasvattaa valtion verotuloja?

 

Lähteet: 

 

https://www.vero.fi/globalassets/harmaa-talous-ja-talousrikollisuus/selvitykset/fiskaaliset-kassaj%C3%A4rjestelm%C3%A4t_osa-5_yhteenveto.pdf

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2018/05/28/harmaan-talouden-harha-meneeko-torjuntaan-enemman-rahaa-kuin-siita-valtiolle

 

 

]]>
7 http://kariheinlehto1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256996-harmaan-talouden-torjunta-nostaa-kustannuksia-mutta-ei-tuota-lisaa-verotuloja#comments Harmaatalous Veronkierto Verot Sat, 16 Jun 2018 14:50:27 +0000 Kari Heinälehto http://kariheinlehto1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256996-harmaan-talouden-torjunta-nostaa-kustannuksia-mutta-ei-tuota-lisaa-verotuloja
"Uusien" taksien veronkierto estettävä http://hannelekukkonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256838-uusien-taksien-veronkierto-estettava <p>Uuden liikennepalvelulain myötä taksipalveluihin ja muihin vastaaviin palveluihin tulee muutoksia. Pääosassa laissa on uudenlainen ajattelu liikenteestä palveluna: asiakas voi muun muassa vapaasti yhdistellä eri palveluntarjoajien kyytejä samalle lipulle. Hoettu muotisana on MaaS, Mobility as a Service, liikenne palveluna.</p><p>Liikenne palveluna on hieno ajatus, ja kelpaa varmasti kaikille. Mutta laissa on niin paljon uutta käytäntöä, että pieleen voi mennä monessakin kohdassa. Tuttu taksamittari ei ole enää takseissa pakollinen. Enimmäishintoja ei enää säännellä. Kuntakohtaiset lupakiintiöt poistuvat. Taksikyytejä voi tarjota vaikka kuorma-autolla.</p><p>Taksamittarien poistuminen voi muodostua merkittäväksi ongelmaksi, jos siten pääsee syntymään kahdet markkinat &ndash; kunnialliset taksiyrittäjät maksavat veroa ja muut kiertävät veronmaksua. Pidän todennäköisenä, että verojen maksamatta jättäminen lisääntyy nykyisestä (nyt verotuloja ei kerry pimeistä takseista, mutta jatkossa myös taksiluvan haltija voi jättää veroja maksamatta).</p><p>Veronkierto taksialalla on ikävä uutinen tavallisille veronmaksajille. Taas joku vetää välistä, ja valtion kassasta on vähemmän jaettavaa hyvinvointivaltion tärkeisiin palveluihin. Uuden liikennepalvelulain vaikutuksia onkin seurattava erittäin tarkkaan, ja epätoivotut vaikutukset on estettävä lakiin tehtävillä päivityksillä.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Uuden liikennepalvelulain myötä taksipalveluihin ja muihin vastaaviin palveluihin tulee muutoksia. Pääosassa laissa on uudenlainen ajattelu liikenteestä palveluna: asiakas voi muun muassa vapaasti yhdistellä eri palveluntarjoajien kyytejä samalle lipulle. Hoettu muotisana on MaaS, Mobility as a Service, liikenne palveluna.

Liikenne palveluna on hieno ajatus, ja kelpaa varmasti kaikille. Mutta laissa on niin paljon uutta käytäntöä, että pieleen voi mennä monessakin kohdassa. Tuttu taksamittari ei ole enää takseissa pakollinen. Enimmäishintoja ei enää säännellä. Kuntakohtaiset lupakiintiöt poistuvat. Taksikyytejä voi tarjota vaikka kuorma-autolla.

Taksamittarien poistuminen voi muodostua merkittäväksi ongelmaksi, jos siten pääsee syntymään kahdet markkinat – kunnialliset taksiyrittäjät maksavat veroa ja muut kiertävät veronmaksua. Pidän todennäköisenä, että verojen maksamatta jättäminen lisääntyy nykyisestä (nyt verotuloja ei kerry pimeistä takseista, mutta jatkossa myös taksiluvan haltija voi jättää veroja maksamatta).

Veronkierto taksialalla on ikävä uutinen tavallisille veronmaksajille. Taas joku vetää välistä, ja valtion kassasta on vähemmän jaettavaa hyvinvointivaltion tärkeisiin palveluihin. Uuden liikennepalvelulain vaikutuksia onkin seurattava erittäin tarkkaan, ja epätoivotut vaikutukset on estettävä lakiin tehtävillä päivityksillä.

]]>
0 http://hannelekukkonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256838-uusien-taksien-veronkierto-estettava#comments Liikennepalvelulaki Pimeät taksit Taksiliikenne Taksiliikenteen vapauttaminen Veronkierto Wed, 13 Jun 2018 16:13:21 +0000 Mervi Syväranta http://hannelekukkonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256838-uusien-taksien-veronkierto-estettava
Harmaan talouden miljardit yhäkin hukassa http://meeviren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256360-harmaan-talouden-miljardit-yhakin-hukassa <p>&nbsp;</p><p>Tuskin kukaan ottaa vakavasti puheita SOTE &ndash;uudistuksen miljardisäästöistä (ainakaan ns. Hetemäen muistion 4.6 miljardin arvioita). Kumma kyllä valtionhallinto kykenee tuottamaan mitä ihmeellisimpiä lukuja ilman, että järjestelmä itse kykenisi tarkistamaan niitä. Yhtä heikkoa näyttää olevan julkisen sanan kyky haistaa &ldquo;palaneen käryä&rdquo; tällaisten ulostulojen suhteen.</p><p>Lähes kymmenen vuotta on rummutettu SOTE -uudistusta monin verroin suurempaa tulolähdettä, &ldquo;harmaata taloutta&rdquo;. Vast&rsquo;ikään Verohallinnon Harmaan talouden selvitysyksikkö julkaisi verkkosivustot <a href="http://www.harmaa-talous-rikollisuus.fi/" target="_blank">www.harmaa-talous-rikollisuus.fi</a>, jotka yksikön mukaan kokoavat kaiken harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaan liittyvän julkisen materiaalin ensimmäistä kertaa yhteen.</p><p>Mitään järkevöitymistä ei näytä tapahtuneen viime vuosien aikana, vaikka luulisi, että puheet lähes kymmentä miljardia hipovista fiskaalisista tuottomahdollisuuksista olisi jo havaittu hölynpölyksi. Verkkosivut eivät paljon auta asian todellisen tilan selvittämisessä; yhtäältä sanotaan, että harmaan työn osuus taloudessa voi olla jopa 7.5 %, mutta kuitenkin puhutaan käytännön esimerkkeinä vain satojen tuhansien tai miljoonien löydöksistä. Sivustoilta on turha hakea tilastoja harmaasta taloudesta todellisuudessa saaduista tuloista. Maksuunpanoista ja ulosottovelan kannasta on toki joitain tietoja mutta ei todellisista maksuista. Jokainen varmaan ymmärtää, että maksuunpanot ja todelliset maksut ovat kaksi aivan eri asiaa, ja näin on varsinkin, kun asialla ovat hämäräbisneksen harjoittajat. Jossain vaiheessa arvioitiin todellisten maksukertymien olevan vain luokkaa 20 miljoonaa euroa, mutta kun silloinkaan kyse ei ollut varsinaisesta nettotulosta, on ehkä viisaampaa puhua nollatuloksesta.</p><p>Verkkosivuilla esitellään auliista ulkomaisia tutkimuksia, joissa esiintyy kotimaisiakin lukuja hurjempia arvioita. Erityisesti itävaltalainen ekonomisti Erich Schneider on viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana tehtaillut kymmeniä laskelmia harmaan talouden määrästä eri maissa. Suomenkin osalta on päädytty 15 prosenttia hipoviin BKT-suhteisiin.&nbsp; Erikoista näissä laskelmissa on, että ne eivät perustu mihinkään konkreettisiin tietoihin, vain oletettuihin riippuvuuksiin esimerkiksi veroasteen ja harmaan talouden koon suhteen. Oikeastaan ainoa konkreettiselta tuntuva mittari on ollut käteisrahan määrä taloudessa, mutta sekin repäisty irti rahamarkkinoiden yleisestä kehityksestä ilman mitään varauksia. Toki muitakin haamulukujen tuottajia on markkinoilla. Mm. EU:n komission tutkimuksessa harmaan työn osuudeksi Suomessa arvioidaan 11.8 % ja yrittäjien osalta osuudeksi arvioitiin peräti 45 %.</p><p>Mielenkiintoista on, että ne, jotka innokkaimmin vetoavat Schneiderin laskelmiin harmaan talouden suuresta koosta, eivät kiinnitä huomiota siihen, että laskelmissa tärkein harmaan talouden paisuttaja on korkea veroaste, mikä sinänsä on järkeenkäypää. Itse asiassa voi vain ihmetellä, että Suomen tapaisessa verohelvetissä harmaa talous todellisuudessa on niinkin pieni kuin se on.</p><p>Mutta palataan suomalisiin laskelmiin. Merkillistä niissä on se, että vaikka kyse on nykyrahassa noin 15 miljardista vuodesta, on tehty vain yksi tutkimus harmaan talouden kooista, verotusneuvos Markku Hirvosen ja hänen tutkimusryhmänsä toimesta otsikolla &rdquo;Suomen kansainvälistyvä harmaa talous&rdquo; vuodelta 2010. Erikoista on tietenkin se, että tutkimuksen tekivät &rdquo;ei tutkijat&rdquo;, vaikka luulisi, että tekijöiden olisi pitänyt olla paitsi verotuksen myös tilastotieteen ja taloustieteen eksperttejä.</p><p>No, ei anneta taustojen häiritä. Sen sijaan tapa, jolla suuret luvut syntyivät tutkimuksessa, häiritsee. Niitä selittää oikeastaan kolme tapaa ajatella asioita. Ensinnäkin päällekäyvänä ajatuksena on se, että aina, kun luvuille (verokertymille ja muille tilastotiedoille), ei löydy ilmeistä selitystä, selitys on harmaa talous (jos esimerkiksi kansatalouden tilipito ja verotiedot eivät kohtaa, syy on se). Tavallaan voi siis sanoa, että harmaa talous on sama kuin tilastovirhe, Toinen väittämä, joka on erinomaisen yllättävä entiseltä Verohallinnon virkamieheltä, on se, että verotarkastukset ovat umpimähkäisiä, joten niiden tulokset voidaan yksinkertaisesti yleistää yrityspopulaatioon. Väite on paitsi älytön, myös väärä (sen voi todentaa verotarkastusten kohdentamisohjeella tai kysymällä asiaa keneltä tahansa verohallinnon virkamieheltä). Kolmas ongelma liittyy yritysten ominaisuuksien (kokoon, ikään, toimialaan, yritysmuotoon yms.), joita tarvitaan yleistettäessä verotarkastusten tuloksia (siinä määrin kuin ne ovat yleistettävissä) yrityspopulaatioon. Hirvosen ym. tapa tehdä yleistys on aika kauheaa tilastotieteen väärinkäyttöä, vaikka ajateltaisiin vain yritysten kokojakaumaa.</p><p>Ongelma on siinä, että Suomessa yritysten kokojakauma on hirveän vino. Muutama iso yritys tuottaa kaiken, ja valtaosa yrityksistä (ne pienet) &rdquo;eivät tuota mitään&rdquo;. Meillä pienten yritysten (liikevaihto alle 100&nbsp;000 euroa) osuus yrityskannasta on (oli 2016) 66 %, mutta osuus liikevaihdosta vain 1.6 %. Suurimpien (250) yritysten osuus liikevaihdosta on sen sijaan 44 % (yli 40 miljoonan liikevaihdon yritysten osuus on jo 61 %). Palkkojen ja arvonlisän osalta epäsuhta on hieman pienempi, mutta samansuuntainen. Jotta harmaan talouden suuruudeksi saataisiin 10-15 % suhteessa BKT:hen, pitäisi lähestulkoon kaikkien pienten yritysten olla harmaita, koska niiden &rdquo;paino&rdquo; tuotannossa ja työllisyydessä on &rdquo;niin pieni&rdquo;. Toisaalta on hieman vaikea uskoa että sellaiset mammutit kuin S-ryhmä, OP-Pohjola, K-ryhmä, UPM, Metsäliitto ym. olisivat &rdquo;harmaita&rdquo;.&nbsp; Jotain Mikki-Hiiri &ndash;kioskeja koskevat luvut eivät yksinkertaisesti vain yleisty triviaalisti suuryrityksiin. Toki suuryrityksillä on omat tapansa minimoida veroja, mutta sillä ei ole suoranaisesti mitään tekemistä &rdquo;harmaan talouden&rdquo; kanssa. Kun puhutaan BKT:sta lukujen vertailukohteena, on muistettava, että siihen sisältyy julkisen ja niin sanotun kolmannen sektorin tuotanto (kolmas sektori on pääasiassa voittoatavoittelemattomia yhteisöjä, jotka eivät maksa veroja, eivätkä siten voi kuulua &rdquo;harmaaseen talouteen&rdquo;). Siksi sanotaan vaikka 10 prosentin BKT -suhde tarkoittaa luokkaa 15 % olevaa osuutta markkinaehtoisesta taloudesta. Tarvinnee tuskin sanoa, että tällainen luku on järjetön.</p><p>Kun puhutaan vaikutusarvioista, pitäisi meidän tietää jotain siitä, mitä tapahtuu, jos &rdquo;harmaa talous&rdquo; saadaan kitkettyä pois. Korvautuuko se &rdquo;laillisella taloudella&rdquo;? Ehkä osin, mutta tuskin kokonaan. Mitään järkevää arvioita ei ole olemassa korvautuvuuden suuruudesta, ja turhaan sellaista saa hakea harmaan talouden selvityksistä. Toisaalta on aina muistettava, että &rdquo;harmaa talous&rdquo; ei koskaan välty veroilta kokonaan, koska ainakin Suomen tapaisessa massa kaikkea mahdollista verotetaan. Kaikesta tästä seuraa, että tuottoarvioita ei vaan voi laskea taskulaskimella. &nbsp;</p><p>Vaalit tulevat, ja taas veropoliittisiin ohjelmiin kirjataan satoja miljoonia tuloja harmaasta taloudesta. Niillä voidaan sitten taas jaella runsaskätisesti almuja omille ja kuvitelluille kannattajille. Miten on mahdollista, että Suomen tapaisessa sivistysvaltiossa, joka ylpeilee koulutuksen ja tutkimuksen tasolla, ei kyetä tekemään edes säädyllistä selvitystä aiheesta. Tai siten ei haluta. Päätetään toimenpideohjelmista ja henkilöstön palkkaamisesta, vaikka ei edes tiedetä, mikä on ongelma. Onko sitä vai ei!</p><p>&nbsp;</p><p>Hirvonen ym. (2010): <a href="https://www.eduskunta.fi/fi/tietoaeduskunnasta/julkaisut/documents/trvj_1+2010.pdf">https://www.eduskunta.fi/fi/tietoaeduskunnasta/julkaisut/documents/trvj_1+2010.pdf</a></p><p>EU komissio (2017): <a href="http://ec.europa.eu/social/BlobServlet?docId=18817&amp;langId=ga" title="http://ec.europa.eu/social/BlobServlet?docId=18817&amp;langId=ga">http://ec.europa.eu/social/BlobServlet?docId=18817&amp;langId=ga</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Tuskin kukaan ottaa vakavasti puheita SOTE –uudistuksen miljardisäästöistä (ainakaan ns. Hetemäen muistion 4.6 miljardin arvioita). Kumma kyllä valtionhallinto kykenee tuottamaan mitä ihmeellisimpiä lukuja ilman, että järjestelmä itse kykenisi tarkistamaan niitä. Yhtä heikkoa näyttää olevan julkisen sanan kyky haistaa “palaneen käryä” tällaisten ulostulojen suhteen.

Lähes kymmenen vuotta on rummutettu SOTE -uudistusta monin verroin suurempaa tulolähdettä, “harmaata taloutta”. Vast’ikään Verohallinnon Harmaan talouden selvitysyksikkö julkaisi verkkosivustot www.harmaa-talous-rikollisuus.fi, jotka yksikön mukaan kokoavat kaiken harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjuntaan liittyvän julkisen materiaalin ensimmäistä kertaa yhteen.

Mitään järkevöitymistä ei näytä tapahtuneen viime vuosien aikana, vaikka luulisi, että puheet lähes kymmentä miljardia hipovista fiskaalisista tuottomahdollisuuksista olisi jo havaittu hölynpölyksi. Verkkosivut eivät paljon auta asian todellisen tilan selvittämisessä; yhtäältä sanotaan, että harmaan työn osuus taloudessa voi olla jopa 7.5 %, mutta kuitenkin puhutaan käytännön esimerkkeinä vain satojen tuhansien tai miljoonien löydöksistä. Sivustoilta on turha hakea tilastoja harmaasta taloudesta todellisuudessa saaduista tuloista. Maksuunpanoista ja ulosottovelan kannasta on toki joitain tietoja mutta ei todellisista maksuista. Jokainen varmaan ymmärtää, että maksuunpanot ja todelliset maksut ovat kaksi aivan eri asiaa, ja näin on varsinkin, kun asialla ovat hämäräbisneksen harjoittajat. Jossain vaiheessa arvioitiin todellisten maksukertymien olevan vain luokkaa 20 miljoonaa euroa, mutta kun silloinkaan kyse ei ollut varsinaisesta nettotulosta, on ehkä viisaampaa puhua nollatuloksesta.

Verkkosivuilla esitellään auliista ulkomaisia tutkimuksia, joissa esiintyy kotimaisiakin lukuja hurjempia arvioita. Erityisesti itävaltalainen ekonomisti Erich Schneider on viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana tehtaillut kymmeniä laskelmia harmaan talouden määrästä eri maissa. Suomenkin osalta on päädytty 15 prosenttia hipoviin BKT-suhteisiin.  Erikoista näissä laskelmissa on, että ne eivät perustu mihinkään konkreettisiin tietoihin, vain oletettuihin riippuvuuksiin esimerkiksi veroasteen ja harmaan talouden koon suhteen. Oikeastaan ainoa konkreettiselta tuntuva mittari on ollut käteisrahan määrä taloudessa, mutta sekin repäisty irti rahamarkkinoiden yleisestä kehityksestä ilman mitään varauksia. Toki muitakin haamulukujen tuottajia on markkinoilla. Mm. EU:n komission tutkimuksessa harmaan työn osuudeksi Suomessa arvioidaan 11.8 % ja yrittäjien osalta osuudeksi arvioitiin peräti 45 %.

Mielenkiintoista on, että ne, jotka innokkaimmin vetoavat Schneiderin laskelmiin harmaan talouden suuresta koosta, eivät kiinnitä huomiota siihen, että laskelmissa tärkein harmaan talouden paisuttaja on korkea veroaste, mikä sinänsä on järkeenkäypää. Itse asiassa voi vain ihmetellä, että Suomen tapaisessa verohelvetissä harmaa talous todellisuudessa on niinkin pieni kuin se on.

Mutta palataan suomalisiin laskelmiin. Merkillistä niissä on se, että vaikka kyse on nykyrahassa noin 15 miljardista vuodesta, on tehty vain yksi tutkimus harmaan talouden kooista, verotusneuvos Markku Hirvosen ja hänen tutkimusryhmänsä toimesta otsikolla ”Suomen kansainvälistyvä harmaa talous” vuodelta 2010. Erikoista on tietenkin se, että tutkimuksen tekivät ”ei tutkijat”, vaikka luulisi, että tekijöiden olisi pitänyt olla paitsi verotuksen myös tilastotieteen ja taloustieteen eksperttejä.

No, ei anneta taustojen häiritä. Sen sijaan tapa, jolla suuret luvut syntyivät tutkimuksessa, häiritsee. Niitä selittää oikeastaan kolme tapaa ajatella asioita. Ensinnäkin päällekäyvänä ajatuksena on se, että aina, kun luvuille (verokertymille ja muille tilastotiedoille), ei löydy ilmeistä selitystä, selitys on harmaa talous (jos esimerkiksi kansatalouden tilipito ja verotiedot eivät kohtaa, syy on se). Tavallaan voi siis sanoa, että harmaa talous on sama kuin tilastovirhe, Toinen väittämä, joka on erinomaisen yllättävä entiseltä Verohallinnon virkamieheltä, on se, että verotarkastukset ovat umpimähkäisiä, joten niiden tulokset voidaan yksinkertaisesti yleistää yrityspopulaatioon. Väite on paitsi älytön, myös väärä (sen voi todentaa verotarkastusten kohdentamisohjeella tai kysymällä asiaa keneltä tahansa verohallinnon virkamieheltä). Kolmas ongelma liittyy yritysten ominaisuuksien (kokoon, ikään, toimialaan, yritysmuotoon yms.), joita tarvitaan yleistettäessä verotarkastusten tuloksia (siinä määrin kuin ne ovat yleistettävissä) yrityspopulaatioon. Hirvosen ym. tapa tehdä yleistys on aika kauheaa tilastotieteen väärinkäyttöä, vaikka ajateltaisiin vain yritysten kokojakaumaa.

Ongelma on siinä, että Suomessa yritysten kokojakauma on hirveän vino. Muutama iso yritys tuottaa kaiken, ja valtaosa yrityksistä (ne pienet) ”eivät tuota mitään”. Meillä pienten yritysten (liikevaihto alle 100 000 euroa) osuus yrityskannasta on (oli 2016) 66 %, mutta osuus liikevaihdosta vain 1.6 %. Suurimpien (250) yritysten osuus liikevaihdosta on sen sijaan 44 % (yli 40 miljoonan liikevaihdon yritysten osuus on jo 61 %). Palkkojen ja arvonlisän osalta epäsuhta on hieman pienempi, mutta samansuuntainen. Jotta harmaan talouden suuruudeksi saataisiin 10-15 % suhteessa BKT:hen, pitäisi lähestulkoon kaikkien pienten yritysten olla harmaita, koska niiden ”paino” tuotannossa ja työllisyydessä on ”niin pieni”. Toisaalta on hieman vaikea uskoa että sellaiset mammutit kuin S-ryhmä, OP-Pohjola, K-ryhmä, UPM, Metsäliitto ym. olisivat ”harmaita”.  Jotain Mikki-Hiiri –kioskeja koskevat luvut eivät yksinkertaisesti vain yleisty triviaalisti suuryrityksiin. Toki suuryrityksillä on omat tapansa minimoida veroja, mutta sillä ei ole suoranaisesti mitään tekemistä ”harmaan talouden” kanssa. Kun puhutaan BKT:sta lukujen vertailukohteena, on muistettava, että siihen sisältyy julkisen ja niin sanotun kolmannen sektorin tuotanto (kolmas sektori on pääasiassa voittoatavoittelemattomia yhteisöjä, jotka eivät maksa veroja, eivätkä siten voi kuulua ”harmaaseen talouteen”). Siksi sanotaan vaikka 10 prosentin BKT -suhde tarkoittaa luokkaa 15 % olevaa osuutta markkinaehtoisesta taloudesta. Tarvinnee tuskin sanoa, että tällainen luku on järjetön.

Kun puhutaan vaikutusarvioista, pitäisi meidän tietää jotain siitä, mitä tapahtuu, jos ”harmaa talous” saadaan kitkettyä pois. Korvautuuko se ”laillisella taloudella”? Ehkä osin, mutta tuskin kokonaan. Mitään järkevää arvioita ei ole olemassa korvautuvuuden suuruudesta, ja turhaan sellaista saa hakea harmaan talouden selvityksistä. Toisaalta on aina muistettava, että ”harmaa talous” ei koskaan välty veroilta kokonaan, koska ainakin Suomen tapaisessa massa kaikkea mahdollista verotetaan. Kaikesta tästä seuraa, että tuottoarvioita ei vaan voi laskea taskulaskimella.  

Vaalit tulevat, ja taas veropoliittisiin ohjelmiin kirjataan satoja miljoonia tuloja harmaasta taloudesta. Niillä voidaan sitten taas jaella runsaskätisesti almuja omille ja kuvitelluille kannattajille. Miten on mahdollista, että Suomen tapaisessa sivistysvaltiossa, joka ylpeilee koulutuksen ja tutkimuksen tasolla, ei kyetä tekemään edes säädyllistä selvitystä aiheesta. Tai siten ei haluta. Päätetään toimenpideohjelmista ja henkilöstön palkkaamisesta, vaikka ei edes tiedetä, mikä on ongelma. Onko sitä vai ei!

 

Hirvonen ym. (2010): https://www.eduskunta.fi/fi/tietoaeduskunnasta/julkaisut/documents/trvj_1+2010.pdf

EU komissio (2017): http://ec.europa.eu/social/BlobServlet?docId=18817&langId=ga

]]>
6 http://meeviren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256360-harmaan-talouden-miljardit-yhakin-hukassa#comments Harmaa talous Veronkierto Verotarkastukset Mon, 04 Jun 2018 20:18:39 +0000 Matti Viren http://meeviren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256360-harmaan-talouden-miljardit-yhakin-hukassa
Miksi vain Suomessa ja Ranskassa on varakkaille kapitalisaatiosopimuksia? http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254882-miksi-vain-suomessa-ja-ranskassa-on-varakkaille-kapitalisaatiosopimuksia <p>Petteri Orpon perustaman säästöhenkivakuutusten ja vakuutuskuorten verotusta pohtineen valtionvarainministeriön työryhmän raportista löytyy erikoinen tieto. Mm Sipilän käyttämää kapitalisaatiosopimusta ei ole tarjolla Suomen lisäksi muualla EU:ssa kuin Ranskassa. Suomessa tämä tuotiin mahdolliseksi vuonna 2010 jostain ihmeen syystä tarjoten veroparatiisin maan sisällä varakkaille henkilöille. Vuoden 2010 jälkeen noin 12 miljardia omaisuutta on siirtynyt näihin kapitalisaatisopimuksiin verottajan ulottumattomiin. Miksi ihmeessä meillä on luotu tällainen mahdollisuus?</p><p><a href="https://api.hankeikkuna.fi/asiakirjat/2da26afe-fcb5-4132-a1f3-e29e7c9b7fba/cdc5a3ba-6107-4803-b510-86f27906f40c/LAUSUNTOPYYNTO_20180504100000.PDF">Raportissa todetaan</a>:</p><p>&quot;<em>Muissa EU-maissa kapitalisaatiosopimusten tarjoaminen yksityishenkilöille on erittäin harvinaista. Työryhmän tiedossa ei ole, että kapitalisaatiosopimuksia voitaisiin Suomen lisäksi tarjota yksityishenkilöille muualla kuin Ranskassa. Lisäksi luxemburgilaiset henkivakuutusyhtiöt tarjoavat kapitalisaatiosopimuksia ainakin Suomen markkinoille. Sen sijaan yritysten tarjoamana kannustimena kapitalisaatiosopimus lienee verraten yleinen. Kun kapitalisaatiosopimukset perustuvat EU-sääntelyyn, tämä herättääkysymyksen siitä, miksi muissa EU-maissa tätä ilmeisen joustavaa instrumenttia ei ole otettu käyttöön. Tämä saattaa johtua siitä, että joidenkin valtioiden verolainsäädännöissä riskielementillä ja sen määrällä on keskeinen merkitys verokohtelussa.</em>&quot;</p><p>Katselin käsittelytietoja ja kovin kevyellä käsittelyllä on lakiehdotus mennyt läpi eikä edes perusteluja tälle ratkaisulle juurikaan ole esitetty. Lieneekö suurin osa kansanedustajista edes ymmärtänyt, mitä ovat hyväksyneet. Sen verran monimutkaisia nämä &quot;vakuutuskuoret ilman vakuutusta&quot; ovat - kuulostaakin jo oudolta.</p><p>Ilmeisesti koko asian pohdinta on jäänyt kesken, sillä erityisenä ongelmana on muun muassa verotuksen ennustettavuuden kannalta, että kapitalisaatiosopimusten verokohtelusta ei ole säädetty lainkaan. Kapitalisaatiosopimusten verokohtelun määrittämisessä on korostuneesti jouduttu turvautumaan muita sijoitusmuotoja koskevaan verotus- ja oikeuskäytäntöön. Käytännössä verottaja on jatkuvasti tehnyt tulkintoja asioista ja esimerkiksi kohtelu perintötilanteessa oli pitkään epäselvä kunnes verottaja teki ohjeistuksen asiasta.</p><p>Verottaja on pitkään kritisoinut kapitalisaatiosopimuksia ja kutsunut niitä veroparatiisiksi Suomen sisällä. Työryhmä ehdottaa joitakin kiristyksiä, mutta nähtäväksi jää tarttuuko Sipilän hallitus niihin, kun on samalla oma lehmäkin ojassa. Epäilen asian häviävän vähin äänin.</p><p>Kapitalisaatiokuori tarjoaa myös erikoisen mahdollisuuden: jos vaikkapa eläkkeellä muutat ulkomaille, niin saatat välttyä verotukselta kokonaan. Kapitalisaatiokuoren osingoista ja myyntivoitoista maksetaan vero vasta nostettaessa yli alkuperäisen sijoitetun pääoman määrän. Jos valtio, johon muutat, ei tunne koko kapitalisaatiosopimusta verotuksessaan saattaa olla, ettei se verota siinäkään vaiheessa mitään. Suomen verottaja taas ei voi verottaa enää toiseen maahan verovelvollista. Kätevää.</p><p>Finanssiala ry lienee lobannut asian hyvin ja luonut kuvaa kuinka muuallakin tämä tulee olemaan tarjolla EU-direktiivin sallimana. Muualla vaikutettaisiin katsotun, ettei tällainen sijoitussopimus ole tarpeen ja kohtuullinen verrattuna muihin. Suomessa jostain syystä ei näin olla tehty. Jotain kertonee nopeus, jolla merkittävä määrä omaisuutta on siirtynyt näiden sopimuksien sisälle.</p><p>Varakkaille poliitikoillehan tämä on myös kätevä ratkaisu. Kaikissa omistuksissa ulospäin näkyy vain esimerkiksi Nordea Henkivakuutusyhtiö varsinaisena omistajana ja takana oleva henkilö jää pankkisalaisuuden piiriin. Voit vaikkapa sujuvasti sijoittaa tuulivoimarahastoon tai biotalousyritykseen ilman, että se näkyy missään julkisesti. Esteellisyyttä ei voi mitenkään todentaa rikkomatta pankkisalaisuutta.</p><p>Tämä erikoinen ratkaisu on käytössä Suomen lisäksi vain Ranskassa ja vailla oikein mitään järkeviä perusteita.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Petteri Orpon perustaman säästöhenkivakuutusten ja vakuutuskuorten verotusta pohtineen valtionvarainministeriön työryhmän raportista löytyy erikoinen tieto. Mm Sipilän käyttämää kapitalisaatiosopimusta ei ole tarjolla Suomen lisäksi muualla EU:ssa kuin Ranskassa. Suomessa tämä tuotiin mahdolliseksi vuonna 2010 jostain ihmeen syystä tarjoten veroparatiisin maan sisällä varakkaille henkilöille. Vuoden 2010 jälkeen noin 12 miljardia omaisuutta on siirtynyt näihin kapitalisaatisopimuksiin verottajan ulottumattomiin. Miksi ihmeessä meillä on luotu tällainen mahdollisuus?

Raportissa todetaan:

"Muissa EU-maissa kapitalisaatiosopimusten tarjoaminen yksityishenkilöille on erittäin harvinaista. Työryhmän tiedossa ei ole, että kapitalisaatiosopimuksia voitaisiin Suomen lisäksi tarjota yksityishenkilöille muualla kuin Ranskassa. Lisäksi luxemburgilaiset henkivakuutusyhtiöt tarjoavat kapitalisaatiosopimuksia ainakin Suomen markkinoille. Sen sijaan yritysten tarjoamana kannustimena kapitalisaatiosopimus lienee verraten yleinen. Kun kapitalisaatiosopimukset perustuvat EU-sääntelyyn, tämä herättääkysymyksen siitä, miksi muissa EU-maissa tätä ilmeisen joustavaa instrumenttia ei ole otettu käyttöön. Tämä saattaa johtua siitä, että joidenkin valtioiden verolainsäädännöissä riskielementillä ja sen määrällä on keskeinen merkitys verokohtelussa."

Katselin käsittelytietoja ja kovin kevyellä käsittelyllä on lakiehdotus mennyt läpi eikä edes perusteluja tälle ratkaisulle juurikaan ole esitetty. Lieneekö suurin osa kansanedustajista edes ymmärtänyt, mitä ovat hyväksyneet. Sen verran monimutkaisia nämä "vakuutuskuoret ilman vakuutusta" ovat - kuulostaakin jo oudolta.

Ilmeisesti koko asian pohdinta on jäänyt kesken, sillä erityisenä ongelmana on muun muassa verotuksen ennustettavuuden kannalta, että kapitalisaatiosopimusten verokohtelusta ei ole säädetty lainkaan. Kapitalisaatiosopimusten verokohtelun määrittämisessä on korostuneesti jouduttu turvautumaan muita sijoitusmuotoja koskevaan verotus- ja oikeuskäytäntöön. Käytännössä verottaja on jatkuvasti tehnyt tulkintoja asioista ja esimerkiksi kohtelu perintötilanteessa oli pitkään epäselvä kunnes verottaja teki ohjeistuksen asiasta.

Verottaja on pitkään kritisoinut kapitalisaatiosopimuksia ja kutsunut niitä veroparatiisiksi Suomen sisällä. Työryhmä ehdottaa joitakin kiristyksiä, mutta nähtäväksi jää tarttuuko Sipilän hallitus niihin, kun on samalla oma lehmäkin ojassa. Epäilen asian häviävän vähin äänin.

Kapitalisaatiokuori tarjoaa myös erikoisen mahdollisuuden: jos vaikkapa eläkkeellä muutat ulkomaille, niin saatat välttyä verotukselta kokonaan. Kapitalisaatiokuoren osingoista ja myyntivoitoista maksetaan vero vasta nostettaessa yli alkuperäisen sijoitetun pääoman määrän. Jos valtio, johon muutat, ei tunne koko kapitalisaatiosopimusta verotuksessaan saattaa olla, ettei se verota siinäkään vaiheessa mitään. Suomen verottaja taas ei voi verottaa enää toiseen maahan verovelvollista. Kätevää.

Finanssiala ry lienee lobannut asian hyvin ja luonut kuvaa kuinka muuallakin tämä tulee olemaan tarjolla EU-direktiivin sallimana. Muualla vaikutettaisiin katsotun, ettei tällainen sijoitussopimus ole tarpeen ja kohtuullinen verrattuna muihin. Suomessa jostain syystä ei näin olla tehty. Jotain kertonee nopeus, jolla merkittävä määrä omaisuutta on siirtynyt näiden sopimuksien sisälle.

Varakkaille poliitikoillehan tämä on myös kätevä ratkaisu. Kaikissa omistuksissa ulospäin näkyy vain esimerkiksi Nordea Henkivakuutusyhtiö varsinaisena omistajana ja takana oleva henkilö jää pankkisalaisuuden piiriin. Voit vaikkapa sujuvasti sijoittaa tuulivoimarahastoon tai biotalousyritykseen ilman, että se näkyy missään julkisesti. Esteellisyyttä ei voi mitenkään todentaa rikkomatta pankkisalaisuutta.

Tämä erikoinen ratkaisu on käytössä Suomen lisäksi vain Ranskassa ja vailla oikein mitään järkeviä perusteita.

 

 

]]>
31 http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254882-miksi-vain-suomessa-ja-ranskassa-on-varakkaille-kapitalisaatiosopimuksia#comments Epäoikeudenmukaisuus Juha Sipilä Lobbaus Veronkierto Verotus Sat, 05 May 2018 10:04:37 +0000 Niko Kaistakorpi http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/254882-miksi-vain-suomessa-ja-ranskassa-on-varakkaille-kapitalisaatiosopimuksia
Aprillipäivä? - "Fortum ei välttele veroja, eikä Irlanti ole veroparatiisi" http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252721-aprillipaiva-fortum-ei-valttele-veroja-eika-irlanti-ole-veroparatiisi <p><strong>Iltalehti palveli eilen jälleen taas, kun se paljasti valtion enemmistöomisteisen Fortumin verokikkailut Belgiassa, Hollannissa ja Irlannissa.</strong></p><p>Iltalehden <a href="http://m.iltalehti.fi/talous/201803212200826113_ta.shtml">paljastuksen mukaan</a> Fortumin verotettava tulos Suomessa on suorastaan romahtanut reilussa kymmenessä vuodessa.&nbsp;</p><p>Kun yhtiön verotettava tulo Suomessa oli vuonna 2005 vielä 615 miljoonaa euroa, oli se viime vuonna enää 75 miljoonaa euroa.&nbsp;</p><p>Konsernin liikevaihto kuitenkin on kasvanut 4,5 miljardiin euroon, kun taas vuonna 2005 se oli vain 3,9 miljardia euroa.&nbsp;</p><p>Energiayhtiö Fortum on aikaisemmin ilmoittanut maksavansa veronsa siihen maahan, jossa sen liiketoiminta sijaitsee ja tulos syntyy. Fortumilla ei kuitenkaan ole liiketoimintaa edellä mainituissa valtioissa.&nbsp;</p><p><strong>ILTALEHDEN HAASTATTELEMA</strong> Fortumin sijoittajasuhdejohtaja Måns Holmberg totesi eilen <a href="https://m.iltalehti.fi/talous/201803212200826113_ta.shtml">tuoreeltaan</a>, ettei Fortum ole tehnyt lainkaan verosuunnittelua, vaan keskittänyt kansainvälisten liiketoimintojen omistus- ja rahoitusjärjestelyt Hollantiin, Belgiaan ja Irlantiin.</p><p>Hän tosin jätti mainitsematta, että edellä mainittuja valtiota pidetään niiden anteliaan yritysverotuksensa vuoksi yhtinä Euroopan pahimpina veroparatiiseina.</p><p>Holmberg myös muistutti, että rahoitusyhtiöitä ei ole tehty verojen välttelemiseksi, vaan.. niin, hän ei kertonut lainkaan, minkä vuoksi rahoitusyhtiöt on tehty ja minkä vuoksi ne on perustettu nimenomaan maihin, jotka ovat kuuluisia hellästä yritysverotuksestaan.&nbsp;</p><p>Ilmeisesti arvon herrasväki oli heittänyt saunaillan jälkeen tikkataulua Euroopan kartalle, ja kuin sattuman kaupan kautta juuri nämä kolme valtiota valikoituivat yhtiön uusiksi verotukikohdiksi. Elämä on ihmeellistä.</p><p>Hän ei myöskään selittänyt sitä, minkä vuoksi Irlanti kerää Fortumilta 5 miljoonaa euroa enemmän veroa kuin Suomen valtio, jonka omistuksissa energiayhtiö pääosin on?&nbsp;</p><p>Mistä hitosta tässä oikein on kyse?</p><p>No taikuudesta tietenkin.&nbsp;Fortum pyrkii näyttämään suomalaisille esimerkkiä siitä, miten yritystä kuuluu hoitaa. Eihän yhtiöjohdon nauttimat miljoonaoptiot ja lisäeläkkeet suinkaan itsestään kerry, vaan kyllä se vaatii aktiivista työtä ja verosuunnittelua, jos tässä halutaan ensi keväänä taas massit kotiin kääriä.</p><p><strong>EDUSKUNNAN KYSELYTUNNILLA</strong> vasemmistoliiton kansanedustaja Paavo Arhinmäki tiedusteli omistajaohjauksesta vastaavalta ministeri Mika Lintilältä (kesk.), että onko se hänen mielestään oikein, kun valtioenemmistöinen yhtiö harjoittaa aggressiivista verosuunnittelua.</p><p>Ministeri Lintilä puolustautui syytöksiin vakuuttamalla, ettei Irlanti ole veroparatiisivaltio, koska se ei ole niiden 17 maan listalla, jotka Euroopan unioni on sellaisiksi määritellyt.&nbsp;Tosin eipä tuolta <a href="http://www.iltalehti.fi/politiikka/201712052200583376_pi.shtml">mustalta listalta</a> löydy muitakaan EU-valtioita. Ei edes Luxemburgia.</p><p>Se johtuu tietenkin siitä, että Luxemburgin entinen pitkäaikainen pääministeri ja EU-komission nykyinen puheenjohtaja Jean-Claude Juncker<strong>&nbsp;</strong>on itse <a href="http://www.ts.fi/uutiset/talous/697304/Luxemburgin+verosopimukset+kummittelevat+Junckerille">ollut tekemässä</a> salaisia sopimuksia jopa satojen suuryritysten kanssa näiden verolastin keventämiseksi. Tyhmähän se on, joka omaan pakkiinsa kusee.</p><p>Toisaalta miksipä muuksi kuin veroparatiisiksi me voimme kutsua maata, joka tekee <a href="https://yle.fi/uutiset/3-9131368">salaisia sopimuksia</a> muiden eurooppalaisten valtioiden selän takana ja sallii Applen kaltaisten suuryritysten <a href="https://yle.fi/uutiset/3-9131368">maksaa</a> vain 0,005 prosenttia veroa voitoistaan?&nbsp;Tai sopii verotettavan osuuden olevan vain 50 miljoonaa euroa, ja päästää 15,95 miljardia euroa suoraan siivilän lävitse?&nbsp;</p><p><strong>KANSAINVÄLISET TUTKIMUKSET</strong> osoittavat, että <a href="http://www.talouselama.fi/uutiset/tutkimus-kylla-irlanti-on-veroparatiisi/e32450e4-275b-3755-b8f4-4eca42423e2e">yritykset maksavat</a> Irlannissa minimaalisen vähän veroja. Heillä on jopa oma nimityksensä tälle veronkiertomallille. He kutsuvat sitä nimellä &quot;Double Irish&quot;.&nbsp;Tuplairlantilainen toimii siten, että ensin yritys perustaa kaksi tytäryhtiötä Irlantiin, jonka jälkeen toinen niistä siirretään ihan oikeaan veroparatiisiin..&nbsp;</p><p>Siirron jälkeen yhtiö alkaa käymään nimellistä kauppaa Irlantiin jääneen tytäryhtiön kanssa.&nbsp;Tarpeeksi kauppaa käytyään kaikki voitot ovat kadonneet pois verottajan näkyviltä, eikä viivan alle jää pennin pyörylääkään.&nbsp;Onneksi olkoon, pamautitte juuri tuplairlantilaisen pöytään.&nbsp;Se on yleistä ja ennen kaikkea&nbsp; täysin laillista.</p><p>Peirceläiseen abduktiiviseen päättelyyn perustuvan ankkatestin mukaan jos jokin näyttää ankalta, ui niin kuin ankka ja vaakkuu kuin ankka, niin se on todennäköisesti ankka.&nbsp;En tiedä onko ministeri Lintilä koskaan kuullut tästä testistä, mutta hänen Irlanti-puheensa kaipaisivat sitä pikaisesti.</p><p>Aprillipäivä nimittäin on vasta ensi viikolla.</p><p>Saataisiin jotain tolkkua tähänkin hommaan.</p><p>&nbsp;</p><p><em>Lähde:<a href="http://www.iltalehti.fi/talous/201803212200826113_ta.shtml"> Iltalehti -&nbsp;Fortumin verotettava tulos Irlannin veroparatiisissa suurempi kuin Suomessa</a>&nbsp;</em><em><a href="http://www.iltalehti.fi/talous/201803212200826113_ta.shtml">- maksaa veroja maahan, jossa sillä ei ole energialiiketoimintaa</a></em></p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p> Iltalehti palveli eilen jälleen taas, kun se paljasti valtion enemmistöomisteisen Fortumin verokikkailut Belgiassa, Hollannissa ja Irlannissa.

Iltalehden paljastuksen mukaan Fortumin verotettava tulos Suomessa on suorastaan romahtanut reilussa kymmenessä vuodessa. 

Kun yhtiön verotettava tulo Suomessa oli vuonna 2005 vielä 615 miljoonaa euroa, oli se viime vuonna enää 75 miljoonaa euroa. 

Konsernin liikevaihto kuitenkin on kasvanut 4,5 miljardiin euroon, kun taas vuonna 2005 se oli vain 3,9 miljardia euroa. 

Energiayhtiö Fortum on aikaisemmin ilmoittanut maksavansa veronsa siihen maahan, jossa sen liiketoiminta sijaitsee ja tulos syntyy. Fortumilla ei kuitenkaan ole liiketoimintaa edellä mainituissa valtioissa. 

ILTALEHDEN HAASTATTELEMA Fortumin sijoittajasuhdejohtaja Måns Holmberg totesi eilen tuoreeltaan, ettei Fortum ole tehnyt lainkaan verosuunnittelua, vaan keskittänyt kansainvälisten liiketoimintojen omistus- ja rahoitusjärjestelyt Hollantiin, Belgiaan ja Irlantiin.

Hän tosin jätti mainitsematta, että edellä mainittuja valtiota pidetään niiden anteliaan yritysverotuksensa vuoksi yhtinä Euroopan pahimpina veroparatiiseina.

Holmberg myös muistutti, että rahoitusyhtiöitä ei ole tehty verojen välttelemiseksi, vaan.. niin, hän ei kertonut lainkaan, minkä vuoksi rahoitusyhtiöt on tehty ja minkä vuoksi ne on perustettu nimenomaan maihin, jotka ovat kuuluisia hellästä yritysverotuksestaan. 

Ilmeisesti arvon herrasväki oli heittänyt saunaillan jälkeen tikkataulua Euroopan kartalle, ja kuin sattuman kaupan kautta juuri nämä kolme valtiota valikoituivat yhtiön uusiksi verotukikohdiksi. Elämä on ihmeellistä.

Hän ei myöskään selittänyt sitä, minkä vuoksi Irlanti kerää Fortumilta 5 miljoonaa euroa enemmän veroa kuin Suomen valtio, jonka omistuksissa energiayhtiö pääosin on? 

Mistä hitosta tässä oikein on kyse?

No taikuudesta tietenkin. Fortum pyrkii näyttämään suomalaisille esimerkkiä siitä, miten yritystä kuuluu hoitaa. Eihän yhtiöjohdon nauttimat miljoonaoptiot ja lisäeläkkeet suinkaan itsestään kerry, vaan kyllä se vaatii aktiivista työtä ja verosuunnittelua, jos tässä halutaan ensi keväänä taas massit kotiin kääriä.

EDUSKUNNAN KYSELYTUNNILLA vasemmistoliiton kansanedustaja Paavo Arhinmäki tiedusteli omistajaohjauksesta vastaavalta ministeri Mika Lintilältä (kesk.), että onko se hänen mielestään oikein, kun valtioenemmistöinen yhtiö harjoittaa aggressiivista verosuunnittelua.

Ministeri Lintilä puolustautui syytöksiin vakuuttamalla, ettei Irlanti ole veroparatiisivaltio, koska se ei ole niiden 17 maan listalla, jotka Euroopan unioni on sellaisiksi määritellyt. Tosin eipä tuolta mustalta listalta löydy muitakaan EU-valtioita. Ei edes Luxemburgia.

Se johtuu tietenkin siitä, että Luxemburgin entinen pitkäaikainen pääministeri ja EU-komission nykyinen puheenjohtaja Jean-Claude Juncker on itse ollut tekemässä salaisia sopimuksia jopa satojen suuryritysten kanssa näiden verolastin keventämiseksi. Tyhmähän se on, joka omaan pakkiinsa kusee.

Toisaalta miksipä muuksi kuin veroparatiisiksi me voimme kutsua maata, joka tekee salaisia sopimuksia muiden eurooppalaisten valtioiden selän takana ja sallii Applen kaltaisten suuryritysten maksaa vain 0,005 prosenttia veroa voitoistaan? Tai sopii verotettavan osuuden olevan vain 50 miljoonaa euroa, ja päästää 15,95 miljardia euroa suoraan siivilän lävitse? 

KANSAINVÄLISET TUTKIMUKSET osoittavat, että yritykset maksavat Irlannissa minimaalisen vähän veroja. Heillä on jopa oma nimityksensä tälle veronkiertomallille. He kutsuvat sitä nimellä "Double Irish". Tuplairlantilainen toimii siten, että ensin yritys perustaa kaksi tytäryhtiötä Irlantiin, jonka jälkeen toinen niistä siirretään ihan oikeaan veroparatiisiin.. 

Siirron jälkeen yhtiö alkaa käymään nimellistä kauppaa Irlantiin jääneen tytäryhtiön kanssa. Tarpeeksi kauppaa käytyään kaikki voitot ovat kadonneet pois verottajan näkyviltä, eikä viivan alle jää pennin pyörylääkään. Onneksi olkoon, pamautitte juuri tuplairlantilaisen pöytään. Se on yleistä ja ennen kaikkea  täysin laillista.

Peirceläiseen abduktiiviseen päättelyyn perustuvan ankkatestin mukaan jos jokin näyttää ankalta, ui niin kuin ankka ja vaakkuu kuin ankka, niin se on todennäköisesti ankka. En tiedä onko ministeri Lintilä koskaan kuullut tästä testistä, mutta hänen Irlanti-puheensa kaipaisivat sitä pikaisesti.

Aprillipäivä nimittäin on vasta ensi viikolla.

Saataisiin jotain tolkkua tähänkin hommaan.

 

Lähde: Iltalehti - Fortumin verotettava tulos Irlannin veroparatiisissa suurempi kuin Suomessa - maksaa veroja maahan, jossa sillä ei ole energialiiketoimintaa

 

 

 

 

]]>
46 http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252721-aprillipaiva-fortum-ei-valttele-veroja-eika-irlanti-ole-veroparatiisi#comments Kotimaa Fortum Irlanti Jean-Claude Juncker Mika Lintilä Veronkierto Fri, 23 Mar 2018 04:31:16 +0000 Martti Asikainen http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252721-aprillipaiva-fortum-ei-valttele-veroja-eika-irlanti-ole-veroparatiisi
Jokainen suomalainen maksaa - Tekin maksatte - YOU PAY,TOO! http://hilkkamlaikko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250443-jokainen-suomalainen-maksaa-tekin-maksatte-you-paytoo <p>&nbsp;</p> <p><strong>KENEN ON VASTUU - YOU PAY, TOO!</strong></p> <p>- Suomen valtion velka kasvaa jokainen tunti yli 600 000,- euroa/tunti!</p> <p>- Sinun - siis vauvasta vaariin - osuutesi siitä, on&nbsp; tällä hetkellä 4.2.2018 klo 13.00 19 823,65 euroa!</p> <p>- Suomen valtion kokonaisvelka em. ajankohtana on 108 534 604 854,39 euroa!&nbsp;</p> <p>- Suomessa on yli 2 000 000 eläkeläistä, yli 1 200 000 suomalaista elää alle köyhyysrajan. 165 000 alaikäistä elää köyhyydessä, viikottain leipäjonoista ruoka-apua joutuu hakemaan 20 000 ja vuositasolla tilapäistä ruoka-apua hakee 100 000 suomalaista ja <strong>440 000 perhettä </strong>saa toimeentulotukea.</p> <p>- 550 000 kansalaista on ulosotossa, 440 000 maksuhäiriömerkinnän saanutta. Osa ulosotossa olevista maksaa edelleen 90-luvulta olevia velkoja, joita todellisuudessa ei ole enää olemassakaan - kyse on velkavankeudesta ja lainvastaisesta toiminnasta.</p> <p>Näillä luvuilla Aktiivimalli on susi&nbsp; - koska, jos Sinulla ei ole varaa syödä, ei Sinulla ole varaa puheluihin tai tietokoneeseenkaan. Tiedän useita +50 vuotiaita työttömiä, joilla ei ole älykännyköitä eikä tietokonetta. Milläs osoitat aktiivisuuden?</p> <p>- Kahtiajako on kärjistynyt todella köyhiin ja todella rikkaisiin.&nbsp;</p> <p><strong>KOHTALOITA, JOITA EN SOISI KENENKÄÄN KOKEVAN V. 2018 SUOMESSA</strong></p> <p>A. Työtön pariskunta asuu pienessä mökissä, jossa kaksi pikku kamaria on visusti suljettu. Vain pieni olohuone ja keittiö ovat käytössä, koska ainoa lämmönlähde talossa on tällä hetkellä vain pieni hella keittiössä. Sähköt on katkaistu jo ajat sitten, koska heillä ei ollut varaa maksaa laskuja. Sähköjen katkaisu aiheutti vesiputkien halkeamisen ja ainoa keino, millä he saavat sähköt hetkeksi päälle, on agregaatti, johon hankitaan polttoainetta, jos pystytään. Naapurista noudetaan talousvesi ja lumesta keitetään pesuvettä.</p> <p>Molemmat ovat pitkäaikaistyöttömiä ja siinä kunnossa, että oikea paikka olisi työkyvyttömyys- tai sairaseläkkeellä. Sille he eivät pääse, sosiaalitoimi tai Kela eivät auta. Ruoka-apu on tullut tutuksi pariskunnalle. Vaimo sai isän perinnön, mutta sekin meni pankille - 90-luvun velkoihin. Pankki ei ole tehnyt suorituksista tilitystä - vaan perii edelleen -aina, kun jostain rahaa pariskunnalle tulee. Nyt talo on uhan alla.....</p> <p>B. Lapsiperhe - kaikkiaan 7 lasta, joista vielä 4 kotona. Molemmat rakennetyöttömänä jo 90-luvulta, perintätoimisto lähettelee, mitä kummallisempia 90-luvun laskuja, joissa ei ole laskuja mukana, mutta vaatimuslista on 3 x A4. Kun perintäyhtiöltä kysyy alkuperäisiä laskuja - ei niitä enää ole - ne on hävitetty. Mistä he voivat tarkastaa, että lasku on oikein - 26 vuotta myöhemmin - entäs vanhentuminen?&nbsp; Ruoka-apu on välttämätön ja jokainen sentti on laskettava tarkkaan, jotta pystyy kouluttamaan lapset.&nbsp;</p> <p>C. 85 v. pariskunta, jossa vaimo makaa täysin vuoteenomana. Mies omaishoitajana ilman tukea. Eläkkeistä jää vuokran, laskujen ja lääkkeiden jälkeen ruokaan vajaa 10 euroa. Oma syykö?&nbsp;</p> <p>Näitä ihmiskohtaloita on yli 1,200 000 Suomessa - 440 000 perhettä.</p> <p>En uskonut koskaan näkeväni tällaista puutetta Suomessa, sen jälkeen, mitä 60 luvulla näin: Kuinka monilapsisen perheen lapset kävivät maatalossa syömässä kuivattua ylijäämäleipää, joka oli tarkoitettu kanoille/ Kuinka 7 lapsisen perheen vanhin sai kansanhuollosta käytetyt sukset, jotka kiersivät koko lapsikatraan aina nuorimpaan asti/ Kuinka ilo syttyi pienen lapsen silmiin, kun hän koulukaverinsa luona sai meijeristä palautunutta kurria ja vastaleivottua leipää kotiin viemisiksi.&nbsp;</p> <p>Hallitukset ja kansanedustajat vuosien 1985 - 2018 väliltä - hävetkää, mihin tilaan olette Suomen valtion saattaneet. Olette unohtaneet omasta kansasta huolehtimisen - jättämässä sen heitteille - pääomapiirien armoille.&nbsp;</p> <p><strong>MITÄ PITÄISI TEHDÄ? - TÄMÄ ON JOKAISEN ASIA - YOU PAY, TOO?</strong></p> <p>1. Hallitus/ TEM on 2.2.2018 antanut eduskunnalle lakiehdotuksen, että perintätoiminnalle ei enää vaadita varsinaista lupaa - vaan pelkkä rekisteröinti riittää. Kansanedustajat! Tätä ei pidä hyväksyä, koska valvonta on nykyiselläänkin täysin olematonta, koska Etelä Suomen AVI:lla ei ole resursseja riittävästi. Heillä ei ole resursseja tutkia perintätoiminnasta vastaavien henkilöiden taustoja, eikä niitä edes ole mahdollista saada, koska hallintarekisterilaki hyväksyttiin jo aiemmin ja kansainvälisiin perintätoiminnan harjoittajiin on näin mahdoton päästä käsiksi, vaikka taustalla olisi suomalaisia vaikuttajiakin.&nbsp;</p> <p>Tällaisen lakiehdotuksen taustalla lienee ihmisiä, jotka hyötyvät laittomasta perintätoimesta?</p> <p>Perintätoimistojen valvontaan tarvitaan nopeasti lisää resursseja Etelä Suomen AVI:n, poliisin talousrikostutkintaan sekä verotarkastajille</p> <p>2. Perintätoimistot ja tietyt pankit - joka ainoa - verottajan erityistilintarkastukseen ja SM:ltä sekä VM:ltä budjettiresursseja tähän.&nbsp; Erityisinä kohteina kaikki laskut ja väitetyt velat 90-luvusta vuoteen 2018.&nbsp; Tilijärjestelmissä ja kirjanpidoissa erityinen huomio väitettyihin luottotappioihin ja järjestelemättömiin luottoihin verrattuna niiden perusteella tehtyihin verovähennyksiin - väitän, että jokaisesta verotarkastajasta tulee tulospalkkion ansiosta melkoisen rikas tämän jälkeen - koska valtiolle palautuu miljardeja.&nbsp;</p> <p>3. KRP talousrikostutkintaan SM:n budjettiresursseja, sillä em. 2 kohdan veronkierto on mahdollista vain, koska perintätoimistot ja nuo tietyt pankit eivät suostu tekemään tilitystä, joka on RiL 28 luku 4&sect; ja 5&sect; vastaista toimintaa.&nbsp; Kyse on siis törkeistä kavalluksista, jotka syövät koko Suomen Valtiontaloutta - asian pitäisi olla myös ykkösprioriteetti VM:n budjetissa.&nbsp;</p> <p>4. Oikeusministeriön lainsäädännön toimeenpiteet sen estämiseksi, että pantinhaltija ei enää ulosoton avustuksella voi tehdä alihintaisia kauppoja. Tällä taataan luotettava luototus pk - yrittäjille ja saadaan monin verroin työpaikkoja lisää Suomeen, kun pk- yrittäjien luottamus rahoittajiin palautetaan.&nbsp;</p> <p>5. Ulosottomenettelyn tulospalkkio - automaatti pois. Valtiolle syntyy jokaisesta alihintaisesta pakkohuutokaupasta kolminkertainen tappio, koska alihintaisessa kaupassa velalliselle jää velka, velkoja saa omaisuuden ja myy se kalliilla eteenpäin ts. saa velkoja vastaavan hinnan ja silti saa kuitata luottotappioita vuosikymmeniä Suomen valtiolta verotuksessa - jokaisen meidän vahingoksi - You Pay, too</p> <p>6. Perintätoimistojen ajamat velkojamyönteiset lait uudelleen tarkasteluun velallisen näkökulmasta - esimerkiksi tilitysvelvollisuus on pakollinen - mutta mitä velallinen voi tehdä, kun sitä ei saada pyynnöistä huolimatta.</p> <p>7. Tuomioistuimien ja ulosoton nykyinen käytöntö velan vanhentumisen toteamisesta muutettava niin, että tuomioistuimen ja ulosoton on viran puolesta itse todettava ja tutkittava velan vanhentuminen. Samoin heidän on selvitettävä, onko velkoja tehnyt tilityksen - jos ei -&nbsp; kanne on hylättävä.&nbsp;</p> <p>8. Oikeusministeriössä ryhdyttävä pikaisiin lainvalmistelutöihin lainan antajien markkinointiin, jossa jopa korkein korko voi olla 56,6% tai lainaehdot kohtuuttomia, joiden ainoa tarkoitus on sitoa lainanottaja mahdottomaan lainasopimukseen, jolla voidaan myöhemmin alistaa hänet kohtuuttomien perintätoimien uhriksi - ikuisesti.</p> <p>Missä Suomessa on sellainen määräys, että pankkien ja perintätoimistojen ei tarvitse noudattaa lakia?</p> <p>Mihin lakipykälään on kirjoitettu, että ulosottomiehet ovat ainoastaan velkojaa varten ja puolustavat heidän oikeuksiaan?&nbsp;</p> <p>Jokainen vaatimus perustuu European Convention on Human Rights - sopimukseen</p> <p>&nbsp;</p> <p>Hilkka Laikko</p> <p>Velallisten Tuki ry</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

KENEN ON VASTUU - YOU PAY, TOO!

- Suomen valtion velka kasvaa jokainen tunti yli 600 000,- euroa/tunti!

- Sinun - siis vauvasta vaariin - osuutesi siitä, on  tällä hetkellä 4.2.2018 klo 13.00 19 823,65 euroa!

- Suomen valtion kokonaisvelka em. ajankohtana on 108 534 604 854,39 euroa! 

- Suomessa on yli 2 000 000 eläkeläistä, yli 1 200 000 suomalaista elää alle köyhyysrajan. 165 000 alaikäistä elää köyhyydessä, viikottain leipäjonoista ruoka-apua joutuu hakemaan 20 000 ja vuositasolla tilapäistä ruoka-apua hakee 100 000 suomalaista ja 440 000 perhettä saa toimeentulotukea.

- 550 000 kansalaista on ulosotossa, 440 000 maksuhäiriömerkinnän saanutta. Osa ulosotossa olevista maksaa edelleen 90-luvulta olevia velkoja, joita todellisuudessa ei ole enää olemassakaan - kyse on velkavankeudesta ja lainvastaisesta toiminnasta.

Näillä luvuilla Aktiivimalli on susi  - koska, jos Sinulla ei ole varaa syödä, ei Sinulla ole varaa puheluihin tai tietokoneeseenkaan. Tiedän useita +50 vuotiaita työttömiä, joilla ei ole älykännyköitä eikä tietokonetta. Milläs osoitat aktiivisuuden?

- Kahtiajako on kärjistynyt todella köyhiin ja todella rikkaisiin. 

KOHTALOITA, JOITA EN SOISI KENENKÄÄN KOKEVAN V. 2018 SUOMESSA

A. Työtön pariskunta asuu pienessä mökissä, jossa kaksi pikku kamaria on visusti suljettu. Vain pieni olohuone ja keittiö ovat käytössä, koska ainoa lämmönlähde talossa on tällä hetkellä vain pieni hella keittiössä. Sähköt on katkaistu jo ajat sitten, koska heillä ei ollut varaa maksaa laskuja. Sähköjen katkaisu aiheutti vesiputkien halkeamisen ja ainoa keino, millä he saavat sähköt hetkeksi päälle, on agregaatti, johon hankitaan polttoainetta, jos pystytään. Naapurista noudetaan talousvesi ja lumesta keitetään pesuvettä.

Molemmat ovat pitkäaikaistyöttömiä ja siinä kunnossa, että oikea paikka olisi työkyvyttömyys- tai sairaseläkkeellä. Sille he eivät pääse, sosiaalitoimi tai Kela eivät auta. Ruoka-apu on tullut tutuksi pariskunnalle. Vaimo sai isän perinnön, mutta sekin meni pankille - 90-luvun velkoihin. Pankki ei ole tehnyt suorituksista tilitystä - vaan perii edelleen -aina, kun jostain rahaa pariskunnalle tulee. Nyt talo on uhan alla.....

B. Lapsiperhe - kaikkiaan 7 lasta, joista vielä 4 kotona. Molemmat rakennetyöttömänä jo 90-luvulta, perintätoimisto lähettelee, mitä kummallisempia 90-luvun laskuja, joissa ei ole laskuja mukana, mutta vaatimuslista on 3 x A4. Kun perintäyhtiöltä kysyy alkuperäisiä laskuja - ei niitä enää ole - ne on hävitetty. Mistä he voivat tarkastaa, että lasku on oikein - 26 vuotta myöhemmin - entäs vanhentuminen?  Ruoka-apu on välttämätön ja jokainen sentti on laskettava tarkkaan, jotta pystyy kouluttamaan lapset. 

C. 85 v. pariskunta, jossa vaimo makaa täysin vuoteenomana. Mies omaishoitajana ilman tukea. Eläkkeistä jää vuokran, laskujen ja lääkkeiden jälkeen ruokaan vajaa 10 euroa. Oma syykö? 

Näitä ihmiskohtaloita on yli 1,200 000 Suomessa - 440 000 perhettä.

En uskonut koskaan näkeväni tällaista puutetta Suomessa, sen jälkeen, mitä 60 luvulla näin: Kuinka monilapsisen perheen lapset kävivät maatalossa syömässä kuivattua ylijäämäleipää, joka oli tarkoitettu kanoille/ Kuinka 7 lapsisen perheen vanhin sai kansanhuollosta käytetyt sukset, jotka kiersivät koko lapsikatraan aina nuorimpaan asti/ Kuinka ilo syttyi pienen lapsen silmiin, kun hän koulukaverinsa luona sai meijeristä palautunutta kurria ja vastaleivottua leipää kotiin viemisiksi. 

Hallitukset ja kansanedustajat vuosien 1985 - 2018 väliltä - hävetkää, mihin tilaan olette Suomen valtion saattaneet. Olette unohtaneet omasta kansasta huolehtimisen - jättämässä sen heitteille - pääomapiirien armoille. 

MITÄ PITÄISI TEHDÄ? - TÄMÄ ON JOKAISEN ASIA - YOU PAY, TOO?

1. Hallitus/ TEM on 2.2.2018 antanut eduskunnalle lakiehdotuksen, että perintätoiminnalle ei enää vaadita varsinaista lupaa - vaan pelkkä rekisteröinti riittää. Kansanedustajat! Tätä ei pidä hyväksyä, koska valvonta on nykyiselläänkin täysin olematonta, koska Etelä Suomen AVI:lla ei ole resursseja riittävästi. Heillä ei ole resursseja tutkia perintätoiminnasta vastaavien henkilöiden taustoja, eikä niitä edes ole mahdollista saada, koska hallintarekisterilaki hyväksyttiin jo aiemmin ja kansainvälisiin perintätoiminnan harjoittajiin on näin mahdoton päästä käsiksi, vaikka taustalla olisi suomalaisia vaikuttajiakin. 

Tällaisen lakiehdotuksen taustalla lienee ihmisiä, jotka hyötyvät laittomasta perintätoimesta?

Perintätoimistojen valvontaan tarvitaan nopeasti lisää resursseja Etelä Suomen AVI:n, poliisin talousrikostutkintaan sekä verotarkastajille

2. Perintätoimistot ja tietyt pankit - joka ainoa - verottajan erityistilintarkastukseen ja SM:ltä sekä VM:ltä budjettiresursseja tähän.  Erityisinä kohteina kaikki laskut ja väitetyt velat 90-luvusta vuoteen 2018.  Tilijärjestelmissä ja kirjanpidoissa erityinen huomio väitettyihin luottotappioihin ja järjestelemättömiin luottoihin verrattuna niiden perusteella tehtyihin verovähennyksiin - väitän, että jokaisesta verotarkastajasta tulee tulospalkkion ansiosta melkoisen rikas tämän jälkeen - koska valtiolle palautuu miljardeja. 

3. KRP talousrikostutkintaan SM:n budjettiresursseja, sillä em. 2 kohdan veronkierto on mahdollista vain, koska perintätoimistot ja nuo tietyt pankit eivät suostu tekemään tilitystä, joka on RiL 28 luku 4§ ja 5§ vastaista toimintaa.  Kyse on siis törkeistä kavalluksista, jotka syövät koko Suomen Valtiontaloutta - asian pitäisi olla myös ykkösprioriteetti VM:n budjetissa. 

4. Oikeusministeriön lainsäädännön toimeenpiteet sen estämiseksi, että pantinhaltija ei enää ulosoton avustuksella voi tehdä alihintaisia kauppoja. Tällä taataan luotettava luototus pk - yrittäjille ja saadaan monin verroin työpaikkoja lisää Suomeen, kun pk- yrittäjien luottamus rahoittajiin palautetaan. 

5. Ulosottomenettelyn tulospalkkio - automaatti pois. Valtiolle syntyy jokaisesta alihintaisesta pakkohuutokaupasta kolminkertainen tappio, koska alihintaisessa kaupassa velalliselle jää velka, velkoja saa omaisuuden ja myy se kalliilla eteenpäin ts. saa velkoja vastaavan hinnan ja silti saa kuitata luottotappioita vuosikymmeniä Suomen valtiolta verotuksessa - jokaisen meidän vahingoksi - You Pay, too

6. Perintätoimistojen ajamat velkojamyönteiset lait uudelleen tarkasteluun velallisen näkökulmasta - esimerkiksi tilitysvelvollisuus on pakollinen - mutta mitä velallinen voi tehdä, kun sitä ei saada pyynnöistä huolimatta.

7. Tuomioistuimien ja ulosoton nykyinen käytöntö velan vanhentumisen toteamisesta muutettava niin, että tuomioistuimen ja ulosoton on viran puolesta itse todettava ja tutkittava velan vanhentuminen. Samoin heidän on selvitettävä, onko velkoja tehnyt tilityksen - jos ei -  kanne on hylättävä. 

8. Oikeusministeriössä ryhdyttävä pikaisiin lainvalmistelutöihin lainan antajien markkinointiin, jossa jopa korkein korko voi olla 56,6% tai lainaehdot kohtuuttomia, joiden ainoa tarkoitus on sitoa lainanottaja mahdottomaan lainasopimukseen, jolla voidaan myöhemmin alistaa hänet kohtuuttomien perintätoimien uhriksi - ikuisesti.

Missä Suomessa on sellainen määräys, että pankkien ja perintätoimistojen ei tarvitse noudattaa lakia?

Mihin lakipykälään on kirjoitettu, että ulosottomiehet ovat ainoastaan velkojaa varten ja puolustavat heidän oikeuksiaan? 

Jokainen vaatimus perustuu European Convention on Human Rights - sopimukseen

 

Hilkka Laikko

Velallisten Tuki ry

]]>
6 http://hilkkamlaikko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250443-jokainen-suomalainen-maksaa-tekin-maksatte-you-paytoo#comments köyhyys lainsäädäntö Tilitysvelvollisuus Veronkierto Sun, 04 Feb 2018 14:01:44 +0000 Hilkka Laikko http://hilkkamlaikko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250443-jokainen-suomalainen-maksaa-tekin-maksatte-you-paytoo