Valtiovarainministeriö http://pelisuomi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/135268/all Mon, 21 May 2018 05:03:21 +0300 fi SDP on auringonnousun puolue! http://kimmohoikkala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255595-sdp-on-auringonnousun-puolue <p>Demareita on pitkään mediassa väitetty auringonlaskun puolueeksi. Tämä altavastaaja-asetelma on saattanut olla ihan hyvä asetelma sosialidemokraateille, varsinkin jos kyetään osoittamaan demarien mediavaino perusteettomaksi!</p><p>Suomalaiset kaipaavat inhimillisempää politiikkaa, mutta moni on silti epävarma että mitä puoluetta pitäisi äänestää, että saisi annettua kannatuksen inhimilliselle ja moraalisesti kestävällä pohjalla olevalle puolueelle. Se ei kuitenkaan ole kovinkaan vaikea päätös, koska ainoa puolue on sdp, joka ajaa uskottavasti hyvinvointivaltion säilyttämistä Suomessa, jonka voi perustella helposti maamme historialla ja tämän hetken poliittisilla linjauksilla.</p><p>Ilman demareita ei olisi nykymuotoista hyvinvointia Suomessa, mutta esimerkiksi ilman tiettyä kokoomuksen osastoa yhteiskunnallinen hyvinvointi olisi vieläkin paremmalla tasolla. Usein perustellaan kansainvälisellä vertailulla, että Suomessa on monet asiat todella hyvin, vaikka tällainen perustelu on yhteiskunnan kehittymisen jatkuvuuden kannalta hyvin haitallista. Toki voimme olla ylpeitä Suomessa monesta asiasta kansainvälisissä vertailuissa, mutta moniko kansanedustaja on oikeasti ylpeä leipäjonoistamme, köyhyydestä ja muusta kansalaisten yhteiskunnallisesta osattomuudesta?</p><p>En silti uusvanhana demarina usko sitä, että valtapuolueissa olisi tahallista yhteiskunnallista eriarvoisuutta ja sen myötä vakautta vaarantavaa tietoista ajattelua. Kyse on silti arvopolitiikasta, kun nyt on viimeisten vuosikymmenten aikana luovutettu poliitikkojen, koskien myös demareita, toimesta valtaa kylmille talousluvuille ja -eliitille, jonka väestönosuus on hyvin pieni yhteiskunnassamme siihen mielettömään valtaan nähden, jota he käyttää. Voimmeko tosiaan puhua toimivasta demokraattisesta yhteiskunnasta, kun valtiovarainministeriön laskelmia pidetään jopa enemmän strategisina kuin Mooseksen tauluja vanhoillisuskovaisten piirissä!</p><p>Arvopolitiikka määrittää rahanjaon yhteiskunnassamme, eikä tätä voida VM:n laskelmilla kiistää. Nähdäkseni VM on ottanut liian suuren roolin hallituspolitiikassa jo Iiro Viinasen ja 1990-luvun alun laman myötä. Kaikki jopa osa oppositiota myöten on polvillaan kun VM:n virkamiehet jyräävät budjetteja läpi sen enempää yhteiskunnan hyvinvointia ajattelematta. Olen itse sitä mieltä, että valtiovarainministeriö (VM) pitäisi säilyttää hallituspolitiikassa lähinnä kulujen seuraajana eikä diktatuurisena kululuokkien määrääjänä. Rohkeampaa arvopolitiikka toivon yhteiskuntaamme, jolloin voisimme määrittää uudelleen tulonjakoa ja viedä rikkauksilta suhteettoman arvostuksen pois.</p><p>Omaisuuksien keskittyminen ei ole erityisen huono asia yhteiskunnallisesti, eikä kyse ole kateudestakaan, koska tietyn euromäärän jälkeen on vaikeaa enää ostamalla lisätä tyytyväisyyden tasoa henkilökohtaisessa elämässä. Rahan voi oikein sijoittaessaan asettaa oman valta-aseman pönkkääjäksi kuten siirtämällä pörssiomaisuutta mediayhtiöiden ja mainostoimistojen ynnä muiden mediatoimijoiden omistamiseen.</p><p>Pidän huolestuttavana, jos määräysvalta yhteiskunnallisessa mediassa painottuu harvojen kapitalistien osakesalkkuihin, koska sellainen kehitys osittain vaarantaisi sananvapautta. Tärkeää on myös muistaa, että yhteiskunnassa on kaksi sananvapausluokkaa eli yhteiskunnallinen sananvapaus, jota käyttää mediatalot ja yksilön sananvapaus, jota käytetään lähinnä Yhdysvalloissa omistetuilla sosiaalisen median yhtiöiden nettipalveluissa.&nbsp;Edelleen lehtitalojen ja muun median rooli on suuri yhteiskunnallisen keskustelun ja kansalaisten arvopohjan ohjaajana. Tarvitaan hyvin vastuullista mediaomistamista, jos yksittäiset omistusosuudet kasvavat määrääviin asemiin joissakin suurissa mediayhtiöissä.&nbsp;</p><p>Politiikassa kaikista vaarallisin asia on konsensus. Aina pitää olla vaihtoehtoja nykyisessä yhteiskuntapolitiikassa ja tässä toivon etenkin sosiaalidemokraattien nostavan päitään ylös, koska poliittinen historia osoittaa demarien arvopohjan olevan kestävintä ja se on suomalaisten keskuudessa edelleen hyvin rakastettua! Useimmat suomalaiset haluavat viettää rauhaisaa rinnakkaiseloa toistensa kanssa ja tämä vaatii poliitikoilta hyvää näkemystä etenkin lasten ja nuorten asioihin perhepolitiikan myötä, eikä tähän asiaan kannata kysellä VM:n paatuneiden virkamiesten kommentteja, vaan heidät pitää jyrätä kanveesiin ja jättää heille lähinnä budjettikurista huolehtimisen vaiva!</p><p>Hyvää kesää kaikille hyvinvointiyhteiskunnan kestävän kehityksen mahdollistajille!</p><p>t. Kimmo Hoikkala, Oulu</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Demareita on pitkään mediassa väitetty auringonlaskun puolueeksi. Tämä altavastaaja-asetelma on saattanut olla ihan hyvä asetelma sosialidemokraateille, varsinkin jos kyetään osoittamaan demarien mediavaino perusteettomaksi!

Suomalaiset kaipaavat inhimillisempää politiikkaa, mutta moni on silti epävarma että mitä puoluetta pitäisi äänestää, että saisi annettua kannatuksen inhimilliselle ja moraalisesti kestävällä pohjalla olevalle puolueelle. Se ei kuitenkaan ole kovinkaan vaikea päätös, koska ainoa puolue on sdp, joka ajaa uskottavasti hyvinvointivaltion säilyttämistä Suomessa, jonka voi perustella helposti maamme historialla ja tämän hetken poliittisilla linjauksilla.

Ilman demareita ei olisi nykymuotoista hyvinvointia Suomessa, mutta esimerkiksi ilman tiettyä kokoomuksen osastoa yhteiskunnallinen hyvinvointi olisi vieläkin paremmalla tasolla. Usein perustellaan kansainvälisellä vertailulla, että Suomessa on monet asiat todella hyvin, vaikka tällainen perustelu on yhteiskunnan kehittymisen jatkuvuuden kannalta hyvin haitallista. Toki voimme olla ylpeitä Suomessa monesta asiasta kansainvälisissä vertailuissa, mutta moniko kansanedustaja on oikeasti ylpeä leipäjonoistamme, köyhyydestä ja muusta kansalaisten yhteiskunnallisesta osattomuudesta?

En silti uusvanhana demarina usko sitä, että valtapuolueissa olisi tahallista yhteiskunnallista eriarvoisuutta ja sen myötä vakautta vaarantavaa tietoista ajattelua. Kyse on silti arvopolitiikasta, kun nyt on viimeisten vuosikymmenten aikana luovutettu poliitikkojen, koskien myös demareita, toimesta valtaa kylmille talousluvuille ja -eliitille, jonka väestönosuus on hyvin pieni yhteiskunnassamme siihen mielettömään valtaan nähden, jota he käyttää. Voimmeko tosiaan puhua toimivasta demokraattisesta yhteiskunnasta, kun valtiovarainministeriön laskelmia pidetään jopa enemmän strategisina kuin Mooseksen tauluja vanhoillisuskovaisten piirissä!

Arvopolitiikka määrittää rahanjaon yhteiskunnassamme, eikä tätä voida VM:n laskelmilla kiistää. Nähdäkseni VM on ottanut liian suuren roolin hallituspolitiikassa jo Iiro Viinasen ja 1990-luvun alun laman myötä. Kaikki jopa osa oppositiota myöten on polvillaan kun VM:n virkamiehet jyräävät budjetteja läpi sen enempää yhteiskunnan hyvinvointia ajattelematta. Olen itse sitä mieltä, että valtiovarainministeriö (VM) pitäisi säilyttää hallituspolitiikassa lähinnä kulujen seuraajana eikä diktatuurisena kululuokkien määrääjänä. Rohkeampaa arvopolitiikka toivon yhteiskuntaamme, jolloin voisimme määrittää uudelleen tulonjakoa ja viedä rikkauksilta suhteettoman arvostuksen pois.

Omaisuuksien keskittyminen ei ole erityisen huono asia yhteiskunnallisesti, eikä kyse ole kateudestakaan, koska tietyn euromäärän jälkeen on vaikeaa enää ostamalla lisätä tyytyväisyyden tasoa henkilökohtaisessa elämässä. Rahan voi oikein sijoittaessaan asettaa oman valta-aseman pönkkääjäksi kuten siirtämällä pörssiomaisuutta mediayhtiöiden ja mainostoimistojen ynnä muiden mediatoimijoiden omistamiseen.

Pidän huolestuttavana, jos määräysvalta yhteiskunnallisessa mediassa painottuu harvojen kapitalistien osakesalkkuihin, koska sellainen kehitys osittain vaarantaisi sananvapautta. Tärkeää on myös muistaa, että yhteiskunnassa on kaksi sananvapausluokkaa eli yhteiskunnallinen sananvapaus, jota käyttää mediatalot ja yksilön sananvapaus, jota käytetään lähinnä Yhdysvalloissa omistetuilla sosiaalisen median yhtiöiden nettipalveluissa. Edelleen lehtitalojen ja muun median rooli on suuri yhteiskunnallisen keskustelun ja kansalaisten arvopohjan ohjaajana. Tarvitaan hyvin vastuullista mediaomistamista, jos yksittäiset omistusosuudet kasvavat määrääviin asemiin joissakin suurissa mediayhtiöissä. 

Politiikassa kaikista vaarallisin asia on konsensus. Aina pitää olla vaihtoehtoja nykyisessä yhteiskuntapolitiikassa ja tässä toivon etenkin sosiaalidemokraattien nostavan päitään ylös, koska poliittinen historia osoittaa demarien arvopohjan olevan kestävintä ja se on suomalaisten keskuudessa edelleen hyvin rakastettua! Useimmat suomalaiset haluavat viettää rauhaisaa rinnakkaiseloa toistensa kanssa ja tämä vaatii poliitikoilta hyvää näkemystä etenkin lasten ja nuorten asioihin perhepolitiikan myötä, eikä tähän asiaan kannata kysellä VM:n paatuneiden virkamiesten kommentteja, vaan heidät pitää jyrätä kanveesiin ja jättää heille lähinnä budjettikurista huolehtimisen vaiva!

Hyvää kesää kaikille hyvinvointiyhteiskunnan kestävän kehityksen mahdollistajille!

t. Kimmo Hoikkala, Oulu

]]>
42 http://kimmohoikkala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255595-sdp-on-auringonnousun-puolue#comments oikeudenmukaisuus Sananvapaus SDP Valtiovarainministeriö Mon, 21 May 2018 02:03:21 +0000 Kimmo Hoikkala http://kimmohoikkala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255595-sdp-on-auringonnousun-puolue
En halua uutta henkilötunnusta http://hannelekukkonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253426-en-halua-uutta-henkilotunnusta <p>Valtiovarainministeriön työryhmä selvittää parhaillaan henkilötunnusjärjestelmän tulevaisuutta. VM:n mielestä on ongelmallista, että hetusta ilmenee syntymäaika ja sukupuoli. VM viittaa transsukupuolisten henkilöiden oikeuksiin. VM kaavailee pahimmillaan kaikkien suomalaisten henkilötunnusten muuttamista.</p><p>VM:n ajatuksenjuoksu transsukupuolisuusasiassa oudoksuttaa. Miksi kaikkien suomalaisten hetu pitäisi muuttaa pienen ryhmän identiteetin takia? En minä ainakaan halua uutta henkilötunnusta! Minun laillani ajattelee taatusti todella moni suomalainen.</p><p>Ei Suomella ole syytä käyttää varoja kaikkien henkilötunnusten muuttamiseen. PS poliisikansanedustaja Mika Raatikainen toteaa (PS lehdessä 3/2018), että lasku tästä olisi miljardiluokkaa. Nämä rahat tarvitaan kipeästi muualla ja ne on paremmin sijoitettu esimerkiksi terveydenhuollossa ja koulutuksessa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Valtiovarainministeriön työryhmä selvittää parhaillaan henkilötunnusjärjestelmän tulevaisuutta. VM:n mielestä on ongelmallista, että hetusta ilmenee syntymäaika ja sukupuoli. VM viittaa transsukupuolisten henkilöiden oikeuksiin. VM kaavailee pahimmillaan kaikkien suomalaisten henkilötunnusten muuttamista.

VM:n ajatuksenjuoksu transsukupuolisuusasiassa oudoksuttaa. Miksi kaikkien suomalaisten hetu pitäisi muuttaa pienen ryhmän identiteetin takia? En minä ainakaan halua uutta henkilötunnusta! Minun laillani ajattelee taatusti todella moni suomalainen.

Ei Suomella ole syytä käyttää varoja kaikkien henkilötunnusten muuttamiseen. PS poliisikansanedustaja Mika Raatikainen toteaa (PS lehdessä 3/2018), että lasku tästä olisi miljardiluokkaa. Nämä rahat tarvitaan kipeästi muualla ja ne on paremmin sijoitettu esimerkiksi terveydenhuollossa ja koulutuksessa.

]]>
0 http://hannelekukkonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253426-en-halua-uutta-henkilotunnusta#comments Henkilötunnus Uudistus Valtiovarainministeriö Fri, 06 Apr 2018 14:49:26 +0000 Mervi Syväranta http://hannelekukkonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/253426-en-halua-uutta-henkilotunnusta
Maakunta tutuksi -chat: Saarikko ja Vehviläinen torstaina 15.2. klo 19-20. Kysy! http://kirsiomp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250851-maakunta-tutuksi-chatissa-saarikko-ja-vehvilainen-to-152-klo-19-20-kysy <p>&nbsp;</p><p><strong>Maakunta tutuksi -chatissa keskustellaan maakunta- ja sote-uudistuksesta:</strong></p><p>&nbsp;</p><p><strong>Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen ja perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko vastaavat kysymyksiin maakunta- ja sote-uudistuksesta Facebookissa torstaina 15.2. klo 19&ndash;20. </strong></p><p><strong>Valtiovarainministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö järjestävät Facebook-keskustelutilaisuuden, joka tarjoaa mahdollisuuden kysyä maakunta- ja sote-uudistuksesta suoraan siitä vastaavilta ministereiltä.</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Maakunta tutuksi -chat järjestetään maakunta- ja sote-uudistuksen Facebook-sivulla.</p><p>Kysymyksiä ministereille voi julkaista tapahtumassa jo nyt, ja niitä vastaanotetaan aina chatin sulkeutumiseen asti.</p><p>Keskusteluun osallistumiseen tarvitsee Facebook-tilin. Jos sinulla ei ole Facebook-tiliä, voit lähettää kysymyksesi myös sähköpostilla osoitteeseen vm-viestinta(at)vm.fi, jolloin viestintä julkaisee kysymyksen tapahtumasivulle puolestasi.</p><p>Tarkemmat ohjeet keskusteluun osallistumisesta löytyvät Maakunta tutuksi -chatin tapahtumasivulta Facebookista.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Maakunta tutuksi -chat</strong></p><p><strong>Lisätietoja: </strong></p><p>Ministeri Vehviläisen erityisavustaja Matias Hilden, puh. 050 911 9947, matias.hilden(at)vm.fi</p><p>Ministeri Saarikon erityisavustaja Hanna-Maija Kause, puh. 0295 163 109, hanna-maija.kause(at)stm.fi</p><p>Tiedottaja Sara Katajakoski, puh. 0295 530 413, sara.katajakoski(at)vm.fi Valtiovarainministeriön verkkopalvelu</p><p>vm.fi | <a href="mailto:vm-viestinta@vm.fi">vm-viestinta@vm.fi</a></p><p><img alt="wink" height="23" src="http://kirsiomp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/sites/all/libraries/ckeditor/plugins/smiley/images/wink_smile.png" title="wink" width="23" /> <strong>Nyt kaikki innokkaasti kyselemään koska &quot;se auttaa meitä poliitikkojakin kertomaan uudistuksesta hallintopuheen sijaan ihmisten kielellä&quot;, ministeri Saarikko kannustaa.<img alt="yes" height="23" src="http://kirsiomp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/sites/all/libraries/ckeditor/plugins/smiley/images/thumbs_up.png" title="yes" width="23" /></strong></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Maakunta tutuksi -chatissa keskustellaan maakunta- ja sote-uudistuksesta:

 

Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen ja perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko vastaavat kysymyksiin maakunta- ja sote-uudistuksesta Facebookissa torstaina 15.2. klo 19–20.

Valtiovarainministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö järjestävät Facebook-keskustelutilaisuuden, joka tarjoaa mahdollisuuden kysyä maakunta- ja sote-uudistuksesta suoraan siitä vastaavilta ministereiltä.

 

Maakunta tutuksi -chat järjestetään maakunta- ja sote-uudistuksen Facebook-sivulla.

Kysymyksiä ministereille voi julkaista tapahtumassa jo nyt, ja niitä vastaanotetaan aina chatin sulkeutumiseen asti.

Keskusteluun osallistumiseen tarvitsee Facebook-tilin. Jos sinulla ei ole Facebook-tiliä, voit lähettää kysymyksesi myös sähköpostilla osoitteeseen vm-viestinta(at)vm.fi, jolloin viestintä julkaisee kysymyksen tapahtumasivulle puolestasi.

Tarkemmat ohjeet keskusteluun osallistumisesta löytyvät Maakunta tutuksi -chatin tapahtumasivulta Facebookista.

 

Maakunta tutuksi -chat

Lisätietoja:

Ministeri Vehviläisen erityisavustaja Matias Hilden, puh. 050 911 9947, matias.hilden(at)vm.fi

Ministeri Saarikon erityisavustaja Hanna-Maija Kause, puh. 0295 163 109, hanna-maija.kause(at)stm.fi

Tiedottaja Sara Katajakoski, puh. 0295 530 413, sara.katajakoski(at)vm.fi Valtiovarainministeriön verkkopalvelu

vm.fi | vm-viestinta@vm.fi

wink Nyt kaikki innokkaasti kyselemään koska "se auttaa meitä poliitikkojakin kertomaan uudistuksesta hallintopuheen sijaan ihmisten kielellä", ministeri Saarikko kannustaa.yes

]]>
0 http://kirsiomp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250851-maakunta-tutuksi-chatissa-saarikko-ja-vehvilainen-to-152-klo-19-20-kysy#comments Maakunta- ja soteuudistus Sosiaali- ja terveysministeriö Valtiovarainministeriö Vuoropuhelu Mon, 12 Feb 2018 15:33:48 +0000 Kirsi Oksiala-Mäki-Petäjä http://kirsiomp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/250851-maakunta-tutuksi-chatissa-saarikko-ja-vehvilainen-to-152-klo-19-20-kysy
Talous kasvaa, mutta velaksi eläminen ei lakkaa http://artoartovihavainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243092-talous-kasvaa-mutta-velaksi-elaminen-ei-lakkaa <p>Valtiovarainministeriön tiedotustilaisuudessa kerrottiin että VM tekee laskelmansa tulevaisuudesta suhdannevapaasti, siis niin että suhdannevaihteluita ei ole otettu huomioon. &nbsp;Suhdanteet menevät ja tulevat, mutta VM:n ennusteet ja niihin perustuvat suositukset ja ohjeet, sekä toimenpiteet noudattavat talouden kehityksen keskiarvoa.</p><p>Nyt kuitenkin VM ilmoittaa että vaikka maassa on noususuhdanne, joka on tilapäinen ja lyhytaikainen ilmiö, kuten aina, valtion budjettia ei saada nousunkaan aikana ylijäämäiseksi, vaan velaksi eläminen senkun jatkuu, vaikka talous kasvaa. &nbsp;Velkaantumisen vauhti tosin voi nousukauden aikana vähän laantua. &nbsp;Bruttokansantuotteen noususta johtuen velan määrä suhteessa nruttokansantuotteeseen saattaa vähän pienentyä, mutta velan määrä siis käytännössä kasvaa koko nousukauden ajan.</p><p>Kun sitten tulee seuraava lama, velkaantumisen vauhti taas senkun kasvaa ja bruttokansantuotteen heikentyessä velan määrä suhteessa bruttokansantuotteeseen alkaa sekin taas kasvamaan.</p><p>Koko ajan velka vain kasvaa.</p><p>Miten VM selittää tämän valtion velan jatkuvan kasvattamisen? &nbsp;Mihin se johtaa ja mihin se päätyy?</p><p>Onko tarkoitus saattaa Suomi perikatoon, vai onko tarkoitus vain pelastaa keskustan ja kokoomuksen äänimäärät seiuraavissa eduskuntavaaleissa?</p><p>&nbsp;</p><p><a href="http://www.iltalehti.fi/politiikka/201709192200402525_pi.shtml" title="http://www.iltalehti.fi/politiikka/201709192200402525_pi.shtml">http://www.iltalehti.fi/politiikka/201709192200402525_pi.shtml</a></p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Valtiovarainministeriön tiedotustilaisuudessa kerrottiin että VM tekee laskelmansa tulevaisuudesta suhdannevapaasti, siis niin että suhdannevaihteluita ei ole otettu huomioon.  Suhdanteet menevät ja tulevat, mutta VM:n ennusteet ja niihin perustuvat suositukset ja ohjeet, sekä toimenpiteet noudattavat talouden kehityksen keskiarvoa.

Nyt kuitenkin VM ilmoittaa että vaikka maassa on noususuhdanne, joka on tilapäinen ja lyhytaikainen ilmiö, kuten aina, valtion budjettia ei saada nousunkaan aikana ylijäämäiseksi, vaan velaksi eläminen senkun jatkuu, vaikka talous kasvaa.  Velkaantumisen vauhti tosin voi nousukauden aikana vähän laantua.  Bruttokansantuotteen noususta johtuen velan määrä suhteessa nruttokansantuotteeseen saattaa vähän pienentyä, mutta velan määrä siis käytännössä kasvaa koko nousukauden ajan.

Kun sitten tulee seuraava lama, velkaantumisen vauhti taas senkun kasvaa ja bruttokansantuotteen heikentyessä velan määrä suhteessa bruttokansantuotteeseen alkaa sekin taas kasvamaan.

Koko ajan velka vain kasvaa.

Miten VM selittää tämän valtion velan jatkuvan kasvattamisen?  Mihin se johtaa ja mihin se päätyy?

Onko tarkoitus saattaa Suomi perikatoon, vai onko tarkoitus vain pelastaa keskustan ja kokoomuksen äänimäärät seiuraavissa eduskuntavaaleissa?

 

http://www.iltalehti.fi/politiikka/201709192200402525_pi.shtml

 

]]>
3 http://artoartovihavainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243092-talous-kasvaa-mutta-velaksi-elaminen-ei-lakkaa#comments Valtion velka Valtiovarainministeriö Tue, 19 Sep 2017 09:17:51 +0000 Arto Vihavainen http://artoartovihavainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243092-talous-kasvaa-mutta-velaksi-elaminen-ei-lakkaa
Valtiolaivan komentosillalta puuttuu mittarit http://eskokalervo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239689-valtiolaivan-komentosillalta-puuttuu-mitteri <p>Outoa, peräti kummallista, että selvitystä miljardiluokan menoerän, maahanmuuton kustannuksista, pitää hallitukselta erikseen pyytää. Onko todella niin, että valtionvarainministeriö ei hoida varainkäytön seurantaa muuten kuin momenteittain eli &nbsp;tuottaa pelkät tilikirjanpidon raportit. Ajatellaanpa, miten yrityksen kävisi, ellei se tietäisi vaikkapa uuden markkinointikampanjansa tuote- ja tuoteryhmäkohtaista vaikutusta myyntiin, myyntikatteeseen ja kannattavuuteen.<br />Eikö todellakaan edes perusasiat ole valtionhallinnon seurannan osalta kunnossa, seilaammeko täysin tuuliajolla, tietämättä, missä olemme maahanmuuttotalouden osalta suhteessa tavoitteisiin, suhteessa tuloihin, suhteessa kokonaiskustannuksiin. Miten eksyksissä, sumussa haparoiden voi tehdä suuntapäätöksiä, linjavalintoja?</p><p>Eikös se ole valtiovarainministerin vastuulla että Suomi-laivan komentosillalla on toimivat mittarit ohjauksen työkaluina. Myös talousmittarit, jotka näyttävät kaikilta osa-alueilta kootut, ajantasaiset kokonaiskustannukset siitä, mitä valittu maahanmuuttopolitiikka kansalaisille todella maksaa.</p><p><br />Yhtä surkea tilanne olisi kunnassa, kun valtuutettu kysyy kunnanhallitukselta työttömyyden aiheuttamia kokonaiskustannuksia, saa vastauksen &quot;emme tiedä edes arviota, kuinka paljon veroja jää saamatta + kuinka paljon sosiaalikulumme ovat työttämyyden takia kasvaneet + kuinka tehokkaita työllistymisvalmennuksemme ovat olleet eli kuinka hyvin ovat vaikuttaneet työllistymiseen&quot;.&nbsp;<br />Eikö sen tasoinen kunnan johto pitäisi välittömästi vaihtaa osaaviin käsiin?<br />Muuten, uudet kunnan valtuutetut, tiedätkö vastauksen oman kuntasi osalta, jos et, kysypä heti seuraavassa kokouksessa. Jos kunnan kamreeri vain alkaa luetella eri tilien saldoja, ehdota potkuja ja vaadi asiallisen, yhteisten varojen käytön seurannan kuntoon saattamista. Näin täytät paikkasi kuntalaisten Sinulle uskomassa luottamustehtävässä!<br />Ehkäpä vastuullisen toimintasi seurauksena alatte piankin pohtimaan, mitkä ovat kunnan omissa käsissä olevat tehokkaimmat, vaikuttavimmat keinot työllisyyden ja työllistymisen kohentamiseksi - ja mitkä taas lopetetaan tehottomina Kankkulan kaivoina.</p><p>Kirjanpito tuottaa saldoraportit, tuloslaskelmat ja taseet mm. viranomaisia, kuten verottajaa varten. Organisaation ohjaamiseen ne eivät tietenkään riitä, koska ne eivät kerro mitään tehtyjen linjausten, projektien, eikä edes toimenpiteiden Vaikutuksista, jota tietoa tarvitaan suunnittelun ja päätöksenteon pohjaksi.&nbsp;<br />Miten voi edes kuvitella tolkullisia linjapäätöksiä maahanmuuton osalta tietämättä, kuinka hyvin tänne päästetyt tuottavat veroeuroja, mitä maahanmuuton hallinnointi maksaa, mitä kuluja on kutsumattomien siirtolaisten, joiden lähtömaista tai niiden turvallisuustilanteesta meillä ei siis voi olla paperittomuuden takia mitään käsitystä, ylläpito ja kotouttaminen maksaa, kuinka paljon kuluja heidän tekemänsä rikollisuus saa aikaan, mitä kuljetukset, esim. salakuljettajien ilmaisena apulaivastona toimiminen Libyan ja Italian välillä, ja palauttamiset maksavat, jne.<br />Onko maahanmuutoalus siis tuuliajolla: otetaan vastaan niin paljon kuin nyt sattuu tulemaan, vaikka 10 miljoonaa oloihinsa kyllästynyttä afro-tai indosiirtolaista, mitäpä me niiden osaamisista tai työhaluista voimme tietää, katsotaan sitten miten kauan rahat riittää, ja mistä saadaan lisää, kun loppuu, no maksaahan se tietenkin, minkä nyt sattuu maksamaan, mutta minkäs teet, pitää jättää omat ongelmat sitten vaikka hoitamatta, EU:han se meitä ohjaa ja komentaa, ei siinä auta ruveta pullikoimaan niin kuin nuo entiset itäbkokkilaiset, tulee muuten tupenrapinat.</p><p>Jos nuo mittarit olisivat kunnossa, ja näyttäisivät oikeat euromäärät, eiköhän kansa alkaisi vaatia tolkun meininkiä maahanmuuttolinjauksiin: Tuntemattomista maista parempaa elintasoa Eurooppaan elätettäviksi salakuljettamisen sijasta sunnimuslimit ohjattakoon heidän uskonveljiensä rikkaaseen Saudi-Arabian onnelaan, shiiamuslimit taas vauraan Iranin shiialaiseen paratiisiin.</p><p>Muille avataan YK:n pakolaisavun toimesta suurleirit Pohjois-Afrikkaan, esim. Niilin suistoon itsensä maataloudella elättämistä varten. Kansainvälisesti rahoitetaan alkuvaiheen terveydenhoito ja peruskoulutus. Teollisuusyritykset voivat myös ammattikouluttaa leiriläisiä työntekijöikseen valitsemista varten, myös suomalaiset - tätä kutsutaan hallituksi maahanmuutopolitiikaksi.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Outoa, peräti kummallista, että selvitystä miljardiluokan menoerän, maahanmuuton kustannuksista, pitää hallitukselta erikseen pyytää. Onko todella niin, että valtionvarainministeriö ei hoida varainkäytön seurantaa muuten kuin momenteittain eli  tuottaa pelkät tilikirjanpidon raportit. Ajatellaanpa, miten yrityksen kävisi, ellei se tietäisi vaikkapa uuden markkinointikampanjansa tuote- ja tuoteryhmäkohtaista vaikutusta myyntiin, myyntikatteeseen ja kannattavuuteen.
Eikö todellakaan edes perusasiat ole valtionhallinnon seurannan osalta kunnossa, seilaammeko täysin tuuliajolla, tietämättä, missä olemme maahanmuuttotalouden osalta suhteessa tavoitteisiin, suhteessa tuloihin, suhteessa kokonaiskustannuksiin. Miten eksyksissä, sumussa haparoiden voi tehdä suuntapäätöksiä, linjavalintoja?

Eikös se ole valtiovarainministerin vastuulla että Suomi-laivan komentosillalla on toimivat mittarit ohjauksen työkaluina. Myös talousmittarit, jotka näyttävät kaikilta osa-alueilta kootut, ajantasaiset kokonaiskustannukset siitä, mitä valittu maahanmuuttopolitiikka kansalaisille todella maksaa.


Yhtä surkea tilanne olisi kunnassa, kun valtuutettu kysyy kunnanhallitukselta työttömyyden aiheuttamia kokonaiskustannuksia, saa vastauksen "emme tiedä edes arviota, kuinka paljon veroja jää saamatta + kuinka paljon sosiaalikulumme ovat työttämyyden takia kasvaneet + kuinka tehokkaita työllistymisvalmennuksemme ovat olleet eli kuinka hyvin ovat vaikuttaneet työllistymiseen". 
Eikö sen tasoinen kunnan johto pitäisi välittömästi vaihtaa osaaviin käsiin?
Muuten, uudet kunnan valtuutetut, tiedätkö vastauksen oman kuntasi osalta, jos et, kysypä heti seuraavassa kokouksessa. Jos kunnan kamreeri vain alkaa luetella eri tilien saldoja, ehdota potkuja ja vaadi asiallisen, yhteisten varojen käytön seurannan kuntoon saattamista. Näin täytät paikkasi kuntalaisten Sinulle uskomassa luottamustehtävässä!
Ehkäpä vastuullisen toimintasi seurauksena alatte piankin pohtimaan, mitkä ovat kunnan omissa käsissä olevat tehokkaimmat, vaikuttavimmat keinot työllisyyden ja työllistymisen kohentamiseksi - ja mitkä taas lopetetaan tehottomina Kankkulan kaivoina.

Kirjanpito tuottaa saldoraportit, tuloslaskelmat ja taseet mm. viranomaisia, kuten verottajaa varten. Organisaation ohjaamiseen ne eivät tietenkään riitä, koska ne eivät kerro mitään tehtyjen linjausten, projektien, eikä edes toimenpiteiden Vaikutuksista, jota tietoa tarvitaan suunnittelun ja päätöksenteon pohjaksi. 
Miten voi edes kuvitella tolkullisia linjapäätöksiä maahanmuuton osalta tietämättä, kuinka hyvin tänne päästetyt tuottavat veroeuroja, mitä maahanmuuton hallinnointi maksaa, mitä kuluja on kutsumattomien siirtolaisten, joiden lähtömaista tai niiden turvallisuustilanteesta meillä ei siis voi olla paperittomuuden takia mitään käsitystä, ylläpito ja kotouttaminen maksaa, kuinka paljon kuluja heidän tekemänsä rikollisuus saa aikaan, mitä kuljetukset, esim. salakuljettajien ilmaisena apulaivastona toimiminen Libyan ja Italian välillä, ja palauttamiset maksavat, jne.
Onko maahanmuutoalus siis tuuliajolla: otetaan vastaan niin paljon kuin nyt sattuu tulemaan, vaikka 10 miljoonaa oloihinsa kyllästynyttä afro-tai indosiirtolaista, mitäpä me niiden osaamisista tai työhaluista voimme tietää, katsotaan sitten miten kauan rahat riittää, ja mistä saadaan lisää, kun loppuu, no maksaahan se tietenkin, minkä nyt sattuu maksamaan, mutta minkäs teet, pitää jättää omat ongelmat sitten vaikka hoitamatta, EU:han se meitä ohjaa ja komentaa, ei siinä auta ruveta pullikoimaan niin kuin nuo entiset itäbkokkilaiset, tulee muuten tupenrapinat.

Jos nuo mittarit olisivat kunnossa, ja näyttäisivät oikeat euromäärät, eiköhän kansa alkaisi vaatia tolkun meininkiä maahanmuuttolinjauksiin: Tuntemattomista maista parempaa elintasoa Eurooppaan elätettäviksi salakuljettamisen sijasta sunnimuslimit ohjattakoon heidän uskonveljiensä rikkaaseen Saudi-Arabian onnelaan, shiiamuslimit taas vauraan Iranin shiialaiseen paratiisiin.

Muille avataan YK:n pakolaisavun toimesta suurleirit Pohjois-Afrikkaan, esim. Niilin suistoon itsensä maataloudella elättämistä varten. Kansainvälisesti rahoitetaan alkuvaiheen terveydenhoito ja peruskoulutus. Teollisuusyritykset voivat myös ammattikouluttaa leiriläisiä työntekijöikseen valitsemista varten, myös suomalaiset - tätä kutsutaan hallituksi maahanmuutopolitiikaksi.

]]>
2 http://eskokalervo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239689-valtiolaivan-komentosillalta-puuttuu-mitteri#comments Kustannusmittarit Maahanmuutto Maahanmuuttokustannukset Suomen ohjaus Valtiovarainministeriö Tue, 04 Jul 2017 20:13:20 +0000 Esko Vesa http://eskokalervo.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239689-valtiolaivan-komentosillalta-puuttuu-mitteri
Kehysriihen siirto kunnallisvaalien yli http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/227799-kehysriihen-siirto-kunnallisvaalien-yli <p>Työ- ja elinkeinoministerion entinen kansliapäällikkö Erkki Virtanen kirjoitti hyvän kolumnin tilanteesta: <a href="http://yle.fi/uutiset/3-9347566">Päätöksiä ei voi siirtää aina seuraavien vaalien yli.</a> Hallitus on kertonut, että normaali budjettiriihi ja tulosten puolivälitarkastelu siirtyy kuntavaalien jälkeen, ja syynä on ettei valtiovarainministeriö kerkeä saada laskelmia valmiiksi.</p><p>Erkki Virtanen toteaa:</p><p>&quot;Tilastokeskus saa lukunsa valmiiksi maaliskuun puolivälissä. Kehysriihen normaaliaika olisi viikon päästä tästä. Jos ensi keväänä noudatettaisiin normaalia aikataulutusta, kehysriihi olisi siis maaliskuun loppupuolella. Mutta eipä ole. Riihi on vähin äänin siirretty kokonaisella kuukaudella eteenpäin, huhtikuun lopulle. Kovin läpinäkyvänä, lähes lapsellisena tekosyynä on vaivihkaa kerrottu, että valtiovarainministeriö ei saa kansantalouslaskelmiaan tätä ennen valmiiksi.&quot;</p><p><strong>&quot;Todellinen syy on tietysti se</strong>, että kuntavaalit pidetään huhtikuun yhdeksäs päivä, eikä hallitus halua tuoda niiden alla mitään ikäviä uutisia hallitusohjelman toteutumisesta tai toteutumatta jäämisestä ja siitä johtuvista mahdollisista toimenpiteistä, esimerkiksi lisämenoleikkauksista äänestäjien nähtäväksi ja opposition riekuttavaksi.&quot;</p><p>Itselleni tämä teoria kuulostaa varsin todennäköiseltä. On kummallista, että toimissaan hallitus korostaa asioiden ja muutosten kiireellisyyttä, mutta tähänastisten toimien vaikuttavuuden tarkastelulla sekä tulevien toimenpiteiden suunnittelulla ei yhtäkkiä olekaan kiire?</p><p>Lisäksi meneillään on ollut&nbsp; keskeisten ministerien toteuttama farssi: valtiovarainministeri Orpo kertoo lisäsäästöjä tarvittavan 1-2 miljardia, pääministeri Sipilä kommentoi ettei lisäsäästöjä tarvita, ja elinkeinoministeri Rehn että kyllä lisäleikkauksiin tulee varautua. Eikö hallituksella pitäisi olla joku yhteinen linja? Tästä vielä puuttuu, että joku PS:n ministeri sotkee tätä lisää.</p><p>Virtanen muuten kertoo, ettei uransa varrelta muista vastaavaa sanaharkkaa keskeisten ministerin välillä.</p><p>Ministerien sekoillessa olisi nyt varmaan toimittajien käytävä kysymyssä valtiovarainministeriön korkeimmilta virkamiehiltä pitääkö paikkansa, etteivät laskelmat valmistua ajoissa kuten muina vuosina. On erikoista että joulukuun alussa tiedetään, ettei näin käy eikä asialle voida tehdä mitään.&nbsp; Jos viivästys johtuu valtionvarainministeriöstä, niin heidän tulee avata syyt tälle. Ainakin teoriassa virkamiesten pitäisi kertoa kansalle totuus, poliitikkojen totuudesta ei nyt oikein voi olla varma.</p><p>Tämä näyttää jälleen pahalta eikä ollenkaan Suomen edun mukaiselta. Toivottavasti asia selvitetään.</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Työ- ja elinkeinoministerion entinen kansliapäällikkö Erkki Virtanen kirjoitti hyvän kolumnin tilanteesta: Päätöksiä ei voi siirtää aina seuraavien vaalien yli. Hallitus on kertonut, että normaali budjettiriihi ja tulosten puolivälitarkastelu siirtyy kuntavaalien jälkeen, ja syynä on ettei valtiovarainministeriö kerkeä saada laskelmia valmiiksi.

Erkki Virtanen toteaa:

"Tilastokeskus saa lukunsa valmiiksi maaliskuun puolivälissä. Kehysriihen normaaliaika olisi viikon päästä tästä. Jos ensi keväänä noudatettaisiin normaalia aikataulutusta, kehysriihi olisi siis maaliskuun loppupuolella. Mutta eipä ole. Riihi on vähin äänin siirretty kokonaisella kuukaudella eteenpäin, huhtikuun lopulle. Kovin läpinäkyvänä, lähes lapsellisena tekosyynä on vaivihkaa kerrottu, että valtiovarainministeriö ei saa kansantalouslaskelmiaan tätä ennen valmiiksi."

"Todellinen syy on tietysti se, että kuntavaalit pidetään huhtikuun yhdeksäs päivä, eikä hallitus halua tuoda niiden alla mitään ikäviä uutisia hallitusohjelman toteutumisesta tai toteutumatta jäämisestä ja siitä johtuvista mahdollisista toimenpiteistä, esimerkiksi lisämenoleikkauksista äänestäjien nähtäväksi ja opposition riekuttavaksi."

Itselleni tämä teoria kuulostaa varsin todennäköiseltä. On kummallista, että toimissaan hallitus korostaa asioiden ja muutosten kiireellisyyttä, mutta tähänastisten toimien vaikuttavuuden tarkastelulla sekä tulevien toimenpiteiden suunnittelulla ei yhtäkkiä olekaan kiire?

Lisäksi meneillään on ollut  keskeisten ministerien toteuttama farssi: valtiovarainministeri Orpo kertoo lisäsäästöjä tarvittavan 1-2 miljardia, pääministeri Sipilä kommentoi ettei lisäsäästöjä tarvita, ja elinkeinoministeri Rehn että kyllä lisäleikkauksiin tulee varautua. Eikö hallituksella pitäisi olla joku yhteinen linja? Tästä vielä puuttuu, että joku PS:n ministeri sotkee tätä lisää.

Virtanen muuten kertoo, ettei uransa varrelta muista vastaavaa sanaharkkaa keskeisten ministerin välillä.

Ministerien sekoillessa olisi nyt varmaan toimittajien käytävä kysymyssä valtiovarainministeriön korkeimmilta virkamiehiltä pitääkö paikkansa, etteivät laskelmat valmistua ajoissa kuten muina vuosina. On erikoista että joulukuun alussa tiedetään, ettei näin käy eikä asialle voida tehdä mitään.  Jos viivästys johtuu valtionvarainministeriöstä, niin heidän tulee avata syyt tälle. Ainakin teoriassa virkamiesten pitäisi kertoa kansalle totuus, poliitikkojen totuudesta ei nyt oikein voi olla varma.

Tämä näyttää jälleen pahalta eikä ollenkaan Suomen edun mukaiselta. Toivottavasti asia selvitetään.

 

 

 

]]>
0 http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/227799-kehysriihen-siirto-kunnallisvaalien-yli#comments hallitus Kehysriihi Valtiovarainministeriö Tue, 13 Dec 2016 08:28:51 +0000 Niko Kaistakorpi http://nikokaistakorpi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/227799-kehysriihen-siirto-kunnallisvaalien-yli
Milloinkahan Sailas ja Virtanen ryhtyvät kannattamaan Suomen euroeroa? http://paavovayrynen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/224678-milloinkahan-sailas-ja-virtanen-ryhtyvat-kannattamaan-suomen-euroeroa <p>Valtiovarainministeriön entinen voimakaksikko on puhunut.</p><p>Valtiosihteerin virasta eläkkeelle jäänyt Raimo Sailas kirjoitti Helsingin Sanomissa 18.10. <a href="https://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1476676782041">julkaistussa kolumnissaan</a> Suomea 1970-luvulta lähtien koetelleesta kolmesta talouskriisistä. Hän totesi, että nyt elettävä on niistä pahin. Työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikön tehtävästä äskettäin eläkkeelle jäänyt Erkki Virtanen puolestaan <a href="http://yle.fi/uutiset/3-9225199">totesi Ylen kolumnissaan</a> 13.10., että meneillään oleva valtion velkaantuminen on varastamista seuraavilta sukupolvilta.</p><p>Erkki Virtasen laskelmat ovat hätkähdyttäviä. Hän totesi, että Suomen kansantalouden tila on bruttokansantuotteella mitattuna sama kuin vuonna 2006. Silloin valtion budjetin menot olivat 40 miljardia, eikä velaksi eletty. Ensi vuonna menot ovat 55 miljardia euroa, ja valtio ottaa menojensa rahoittamiseksi lisävelkaa viisi ja puoli miljardia, mikä on miljardin verran enemmän kuin viime vuonna.</p><p>Raimo Sailas puolestaan kirjoittaa kolmesta kriisistä, jotka minäkin olen kansanedustajana ja ministerinä kokenut. Hän väittää, ettei näitä kriisejä ollut mahdollista ennakoida eikä voida seuraavaakaan. Sailas varoittaa siitä, että seuraavaa kriisiä ajatellen taloutemme on todella kehnossa kunnossa.</p><p>Yhdyn lähes kaikkeen siihen, mitä valtiovarainministeriön entiset voimamiehet kolumneissaan esittävät. Sitä Sailaksen väitettä en kuitenkaan niele, että kriisit eivät olisi olleet ennakoitavissa.</p><p>1970-luvun lama liittyi ensimmäiseen öljykriisiin. Se oli ennakoitavissa ainakin meille, jotka olimme lukeneet Rooman klubin raportin &rdquo;Kasvun rajat&rdquo;. Ajankohta ei toki ollut ennustettavissa.</p><p>1990-luvun alun lama oli suoraa seurausta &rdquo;vahvan markan&rdquo; talouspolitiikasta. Talouspolitiikan suunnasta käytiin taistelua vuoden 1987 eduskuntavaalien yhteydessä. Mauno Koiviston kätilöimä sinipunahallitus perustettiin nimenomaan vahvan markan talouspolitiikkaa toteuttamaan. Minun johtamani Keskusta sitä vastusti.</p><p>Sailas panee kriisin syyksi pankkien luotonannon räjähtämisen, mikä johti valtavaan kuplaan kiinteistö- ja asuntomarkkinoilla. Toinen syy oli &rdquo;vetelä&rdquo; palkkapolitiikka. Sailaksen mielestä silloinen Holkerin-Sorsan hallitus laiminlöi oman tonttinsa hoitamisen finanssipolitiikalla, kun Suomen Pankki liberalisoi raha- ja pääomamarkkinoita 1980-luvulla.</p><p>Kriisin juurisyy oli kuitenkin vahvan markan politiikka. Se yhdistettynä raha- ja pääomamarkkinoiden vapauttamiseen johti talouden pahaan ylikuumentumiseen.</p><p>Yritykset saivat ensimmäisinä oikeuden ottaa ulkomaista luottoa. Kun markan yliarvostusta puolustettiin korkeilla koroilla, yritykset korvasivat nopeaan tahtiin kotimaiset luotot ulkomaisilla. Pankit tulivat pullolleen rahaa ja alkoivat tyrkyttää sitä sekä yrityksille että kotitalouksille. Tämä tilanne ei ollut mitenkään finanssipolitiikalla hallittavissa.</p><p>Vahvan markan politiikkaa jatkettiin vuoden 1992 loppupuolelle saakka, jolloin markan yliarvostus hallitsemattomalla tavalla purkautui. Vahvan markan politiikka johti pankkikriisiin, laajamittaisiin konkursseihin, suurtyöttömyyteen, valtion nopeaan velkaantumiseen ja koviin julkisen talouden leikkauksiin.</p><p>Tästä ei mitään opittu, vaan Suomi vietiin Paavo Lipposen ja Sauli Niinistön johdolla jopa perustuslakia rikkoen ilman kansanäänestystä ja vain tiedonantomenettelyä käyttäen yhtenäisvaluutta euroon.</p><p>Suomi on kärsinyt kuulumisestaan euroalueeseen enemmän kuin useimmat muut jäsenmaat. Tämän osoittaa erityisen selvästi vertailu Ruotsiin. Sen kansantalous on kasvanut vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen jo runsaalla kymmenellä prosentilla, kun Suomen kansantalous on vastaavana aikana supistunut noin viidellä prosentilla.</p><p>Suomi on kärsinyt euron jyrkistä kurssivaihteluista dollariin nähden. Kun euroon oli siirrytty, se devalvoitui noin kolmanneksella 1.2 dollarista 0.8:aan. Tämä oli liian alhainen kurssitaso Suomen taloutta ajatellen, joka ylikuumentui. Osake-, kiinteistö- ja asuntomarkkinoille syntyi samankaltainen kupla kuin vahvan markan politiikan kaudella. Kustannukset kohosivat. Kaiken kruunasi vuoden 2007 &rdquo;vetelä&rdquo; palkkaratkaisu, jonka Sailaskin kolumnissaan mainitsee.</p><p>Alkuvuosina voimakkaasti devalvoituneen euron dollarikurssi nousi kaksinkertaiseksi 1.6 dollariin. Toteutui siis sadan prosentin revalvaatio. Ja tämä tapahtui juuri ennen vuoden 2008 finanssikriisiä ja kansainvälistä lamaa.</p><p>On totta, ettei vuoden 2008 finanssikriisiä voitu ennakoida, mutta se tiedettiin, että jäsenyys yhtenäisvaluutassa saattaisi olla kohtalokasta Suomen kaltaiselle maalle. Puhuttiin epäsymmetrisistä shokeista. Keskusta vastusti euroalueeseen liittymistä nimenomaan taloudellisista syistä. Minä vastustin sitä senkin vuoksi, että jäsenyys veisi meidät ylikansalliseen ja yhteisvastuulliseen liittovaltioon.</p><p>Ne, jotka ajoivat Suomen euroalueeseen, ovat väittäneet, ettei ero Ruotsiin nähden johdu eurosta. Kyllä se siitä pääosin johtuu. Jos Suomella olisi ollut Ruotsin tapaan kelluva valuutta, se olisi heikentynyt sekä kansainvälisen laman että muiden epäsymmetristen shokkien vuoksi. Tämä olisi turvannut kilpailukykymme. Olisimme päässeet samankaltaiselle kasvu-uralle kuin Ruotsi.</p><p>Milloinkahan Sailas ja Virtanen ryhtyvät kannattamaan Suomen eroamista euroalueesta? Vain se näyttää pelastavan Suomen.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Valtiovarainministeriön entinen voimakaksikko on puhunut.

Valtiosihteerin virasta eläkkeelle jäänyt Raimo Sailas kirjoitti Helsingin Sanomissa 18.10. julkaistussa kolumnissaan Suomea 1970-luvulta lähtien koetelleesta kolmesta talouskriisistä. Hän totesi, että nyt elettävä on niistä pahin. Työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikön tehtävästä äskettäin eläkkeelle jäänyt Erkki Virtanen puolestaan totesi Ylen kolumnissaan 13.10., että meneillään oleva valtion velkaantuminen on varastamista seuraavilta sukupolvilta.

Erkki Virtasen laskelmat ovat hätkähdyttäviä. Hän totesi, että Suomen kansantalouden tila on bruttokansantuotteella mitattuna sama kuin vuonna 2006. Silloin valtion budjetin menot olivat 40 miljardia, eikä velaksi eletty. Ensi vuonna menot ovat 55 miljardia euroa, ja valtio ottaa menojensa rahoittamiseksi lisävelkaa viisi ja puoli miljardia, mikä on miljardin verran enemmän kuin viime vuonna.

Raimo Sailas puolestaan kirjoittaa kolmesta kriisistä, jotka minäkin olen kansanedustajana ja ministerinä kokenut. Hän väittää, ettei näitä kriisejä ollut mahdollista ennakoida eikä voida seuraavaakaan. Sailas varoittaa siitä, että seuraavaa kriisiä ajatellen taloutemme on todella kehnossa kunnossa.

Yhdyn lähes kaikkeen siihen, mitä valtiovarainministeriön entiset voimamiehet kolumneissaan esittävät. Sitä Sailaksen väitettä en kuitenkaan niele, että kriisit eivät olisi olleet ennakoitavissa.

1970-luvun lama liittyi ensimmäiseen öljykriisiin. Se oli ennakoitavissa ainakin meille, jotka olimme lukeneet Rooman klubin raportin ”Kasvun rajat”. Ajankohta ei toki ollut ennustettavissa.

1990-luvun alun lama oli suoraa seurausta ”vahvan markan” talouspolitiikasta. Talouspolitiikan suunnasta käytiin taistelua vuoden 1987 eduskuntavaalien yhteydessä. Mauno Koiviston kätilöimä sinipunahallitus perustettiin nimenomaan vahvan markan talouspolitiikkaa toteuttamaan. Minun johtamani Keskusta sitä vastusti.

Sailas panee kriisin syyksi pankkien luotonannon räjähtämisen, mikä johti valtavaan kuplaan kiinteistö- ja asuntomarkkinoilla. Toinen syy oli ”vetelä” palkkapolitiikka. Sailaksen mielestä silloinen Holkerin-Sorsan hallitus laiminlöi oman tonttinsa hoitamisen finanssipolitiikalla, kun Suomen Pankki liberalisoi raha- ja pääomamarkkinoita 1980-luvulla.

Kriisin juurisyy oli kuitenkin vahvan markan politiikka. Se yhdistettynä raha- ja pääomamarkkinoiden vapauttamiseen johti talouden pahaan ylikuumentumiseen.

Yritykset saivat ensimmäisinä oikeuden ottaa ulkomaista luottoa. Kun markan yliarvostusta puolustettiin korkeilla koroilla, yritykset korvasivat nopeaan tahtiin kotimaiset luotot ulkomaisilla. Pankit tulivat pullolleen rahaa ja alkoivat tyrkyttää sitä sekä yrityksille että kotitalouksille. Tämä tilanne ei ollut mitenkään finanssipolitiikalla hallittavissa.

Vahvan markan politiikkaa jatkettiin vuoden 1992 loppupuolelle saakka, jolloin markan yliarvostus hallitsemattomalla tavalla purkautui. Vahvan markan politiikka johti pankkikriisiin, laajamittaisiin konkursseihin, suurtyöttömyyteen, valtion nopeaan velkaantumiseen ja koviin julkisen talouden leikkauksiin.

Tästä ei mitään opittu, vaan Suomi vietiin Paavo Lipposen ja Sauli Niinistön johdolla jopa perustuslakia rikkoen ilman kansanäänestystä ja vain tiedonantomenettelyä käyttäen yhtenäisvaluutta euroon.

Suomi on kärsinyt kuulumisestaan euroalueeseen enemmän kuin useimmat muut jäsenmaat. Tämän osoittaa erityisen selvästi vertailu Ruotsiin. Sen kansantalous on kasvanut vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen jo runsaalla kymmenellä prosentilla, kun Suomen kansantalous on vastaavana aikana supistunut noin viidellä prosentilla.

Suomi on kärsinyt euron jyrkistä kurssivaihteluista dollariin nähden. Kun euroon oli siirrytty, se devalvoitui noin kolmanneksella 1.2 dollarista 0.8:aan. Tämä oli liian alhainen kurssitaso Suomen taloutta ajatellen, joka ylikuumentui. Osake-, kiinteistö- ja asuntomarkkinoille syntyi samankaltainen kupla kuin vahvan markan politiikan kaudella. Kustannukset kohosivat. Kaiken kruunasi vuoden 2007 ”vetelä” palkkaratkaisu, jonka Sailaskin kolumnissaan mainitsee.

Alkuvuosina voimakkaasti devalvoituneen euron dollarikurssi nousi kaksinkertaiseksi 1.6 dollariin. Toteutui siis sadan prosentin revalvaatio. Ja tämä tapahtui juuri ennen vuoden 2008 finanssikriisiä ja kansainvälistä lamaa.

On totta, ettei vuoden 2008 finanssikriisiä voitu ennakoida, mutta se tiedettiin, että jäsenyys yhtenäisvaluutassa saattaisi olla kohtalokasta Suomen kaltaiselle maalle. Puhuttiin epäsymmetrisistä shokeista. Keskusta vastusti euroalueeseen liittymistä nimenomaan taloudellisista syistä. Minä vastustin sitä senkin vuoksi, että jäsenyys veisi meidät ylikansalliseen ja yhteisvastuulliseen liittovaltioon.

Ne, jotka ajoivat Suomen euroalueeseen, ovat väittäneet, ettei ero Ruotsiin nähden johdu eurosta. Kyllä se siitä pääosin johtuu. Jos Suomella olisi ollut Ruotsin tapaan kelluva valuutta, se olisi heikentynyt sekä kansainvälisen laman että muiden epäsymmetristen shokkien vuoksi. Tämä olisi turvannut kilpailukykymme. Olisimme päässeet samankaltaiselle kasvu-uralle kuin Ruotsi.

Milloinkahan Sailas ja Virtanen ryhtyvät kannattamaan Suomen eroamista euroalueesta? Vain se näyttää pelastavan Suomen.

]]>
10 http://paavovayrynen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/224678-milloinkahan-sailas-ja-virtanen-ryhtyvat-kannattamaan-suomen-euroeroa#comments EU Euro Kansantalous Suomi Valtiovarainministeriö Wed, 19 Oct 2016 13:01:29 +0000 Paavo Väyrynen http://paavovayrynen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/224678-milloinkahan-sailas-ja-virtanen-ryhtyvat-kannattamaan-suomen-euroeroa
Maahanmuuttajien paapominen uuvuttaa oman kansan http://mattiantero.puheenvuoro.uusisuomi.fi/221234-maahanmuuttajien-paapominen-uuvuttaa-oman-kansan <p>Valtiovarainministeri <em>Petteri Orpon</em> (kok) budjettiesitys on otettu ristiriitaisesti vastaan. Syystäkin, sillä palkansaajiin ja ihme kyllä eläkeläisiinkin kohdennetut veronalennukset ja valtion velanoton katkaisutavoitteesta lipsuminen herättävät epäluottamusta ministeri Orpon kykyjä kohtaan: käykö valtiontalouden hoidossa yhtä holtittomasti kuin Orpon &quot;johtamassa&quot; viime vuoden maahanmuutossa? Orpo selittää, että velanoton katkaisutavoite vain siirtyy hallituskauden loppuvuosille, mutta tavoite muka säilyy. Epäillä tuota sopii. Varsinkaan kun maahanmuuton kustannuksista on ministerin, hallituksen ja mediankin suu supussa. Valtionvelan kasvun selitetään johtuvan kilpailukykysopimukseen liittyvästä veronalennuksista. Onko asia näin? Mikä on maahanmuuton kustannus?</p> <p><strong>Todelliset maahanmuuton kulut piilotellaan</strong></p> <p>Katsotaanpa valtiovarainministeriön Julkisen talouden suunnitelman lukuja vuosille 2017&ndash;2020 (VM 2016, s.73&ndash;75).&nbsp;Turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskukset: vuonna 2014 81 milj.euroa, vuonna 2015 183 milj. euroa, vuonna 2016 459 milj. euroa (arvio). Lukuihin sisältyvät kuljetuskustannukset ja terveydenhoitokustannukset. Hallinnolliset kustannukset vuonna 2015 olivat 6 milj.euroa ja vuonna 2016 24 milj. euroa (arvio). Kontribuutio (maksuosuus) Turkin rahastoon v. 2016 8 milj. euroa. Muut kustannukset ja toimet (vastaanottokeskusten toimintamenot, vastaanottoraha, sis. koulutus- ja kotouttamiskustannuksia sekä sosiaalisia tulonsiirtoja) vuonna 2014 191 milj. euroa, vuonna 2015 193 milj. euroa ja vuonna 2016 317 milj. euroa (arvio).</p> <p>Maahanmuuttokulujen vaikutus julkiseen rahoitusasemaan on VM:n mukaan vuonna 2014 272 milj.euroa, vuonna 2015 381 milj.euroa ja vuonna 2016 808 milj. euroa (arvio). EU:lta saatu kompensaatio vuonna 2015 8 milj. euroa, muille vuosille sitä ei näy olevan.</p> <p>VM:n mukaan saapuneita turvapaikanhakijoita oli vuonna 2014 3651 ja 2015 32476. Positiivisen päätöksen saaneita oli vuonna 2014 1346 ja vuonna 2015 1879.</p> <p>VM:n vakausohjelma perustuu vuosien 2016&ndash;2018 osalta VM:n huhtikuun 2016 suhdanne-ennusteeseen. Vuosien 2019 ja 2020 ennusteen perusura perustuu potentiaalisen tuotannon kasvuarvioon ja <em>Juha Sipilän</em> hallitusohjemaan, hallituksen vuoden 2016 kehysohjelmaan vuosille 2017&ndash;2020 ja vuoden 2016 talousarvioon. Perusuran mukaan Suomen talous kasvaa vain keskimäärin 1.1 prosenttia vuosina 2016&ndash;2020.</p> <p>VM:n ennusteen kansainväliset riskit liittyvät Kiinan talouden rakennemuutokseen ja kasvun hidastumiseen sekä Venäjän heikkoon taloustilanteeseen. Myös rahoitusmarkkinoilla epävarmuus tullee jatkumaan. Kotimaiset riskit liittyvät reaalimarkkinoiden kehitykseen ja työmarkkinoihin. Suomen kilpailukyky on edelleen kilpailijamaita huonompi ja markkinaosuuksien menettäminen jatkuu. Perusuraa huonompi kasvu merkitsisi kokonaistalouden pysymistä paikallaan, jolloin julkisen talouden alijäämä olisi ohjelmakaudella yli 4 prosenttia ja velkasuhde nousisi 77 prosenttiin. Korkotason nousu 1 prosenttiyksiköllä lisäisi julkisyhteisöjen omaisuustuloja n. 1 mrd eurolla ja kasvattaisi korkomenoja n. 0,5 mrd. euroa. Näin siis VM:n toteutuneet maahanmuuttoluvut 2014&ndash;2015, vuoden 2016 arvio; ennuste vuosille 2017&ndash;2020 puuttuu. Suomeen arvioidaan tulevan vuosittain 10.000&ndash;17.000 tulijaa ja maahanmuuton kustannusten sanotaan ajan mittaan laskevan nykyisestä.</p> <p><strong>Valtiolaivamme on käännettvä suojaisaa kotisatamaa kohden</strong></p> <p>Muutamia huomioita. Vuosina 2014 Suomeen tuli 3651 turvapaikanhalijaa, heistä sai positiivisen päätöksen 1346 ihmistä. Kustannukset olivat VM:n mukaan 272 milj. euroa. Vuonna 2015 tuli 32476 tuli hakijaa ja heistä sai positiivisen päätöksen 1897 ihmistä. Kustannukset maahanmuutosta olivat 381 milj. euroa. Tämän vuoden kustannuksiksi VM arvioi 808 milj. euroa. Ei riitä. Jos riittäisi, he asuisivat telttamajoituksessa ja olisivat vankasti työllistyneitä. &quot;Sokea-Reetakin&quot; näkee, että yksi miljardi tälle vuodelle ei riitä. Vaikka hallitus on kesästä alkaen kiristänyt maahanmuuton kriteereitä, ongelma on että kielteisen päätöksen saaneita on vaikea saada ulos. Suomen maahanmuuttopolitiikka on edelleen liian lepsua. Suomi on aivan liian houkuttelevassa maineessa vieraalle ilmaisen elämisen maana. Ulkoministeriön on siivottava etenkin Irakissa harjoitettava Suomen liian vieraanvarainen mainonta.</p> <p>VM:n tilasto antaa onneksi viitteen siitä, miksi ja ketkä ovat ns. &quot;suvakkeja&quot;, maahanmuuton järjestäjiä ja kannattajia ja miksi heidän etunsa mukaista on pimittää oikeiden tietojen julkaisemista ja leimata arvostelijat rasisteiksi. Suomen valtio näet maksoi ns. maahanmuuton &quot;palkansaajakorvauksia&quot; vuonna 2014 70 milj. euroa, vuonna 2015 111 milj. euroa ja vuonna 2016 arvion mukaan 260 milj. euroa. Nämä luvut sisältyvät edellä kerrottuihin kokonaismenoihin. Jos tämä hallitus ei näiden lukujen taustoja kykene tutkimaan, sekin hallitus aikanaan tulee, joka tutkii. SPR, lääkärifirmat, yksityiset majoittajat ja hyvyyden tekijät varmaankin vielä kaikessa laupeudessaan paljastetaan.</p> <p>Mitä enemmän pääkaupunkiseudulle velkarahalla ja maahanmuuton kannustamina rakennetaan, sitä enemmän pohjoinen ja itä köyhtyvät. Vuokra-asuntoja rakennetaan, koska järjestelmän ylläpitäjät vuokra-asunnoistaan hyötyvät. Mitä enemmän ulkomaista köyhälistöä pukkaa, sitä kiihkeämmin vuokrat nousevat ja asumistukimenot kasvavat. Idän ja pohjoisen väki köyhtyy, omaisuusmassat kadottavat enimmän osan arvostaan. Vanhusten hoito ja huolto kärsii. Yliopistosairaaloissa tehty tutkimustyö menettää merkitystään, kun kunnansairaaloiden kyky tarjota ajanmukaisinta hoitoa heikkenee. Ei tarvitse pohjoista ja itää julkisen vallan taholta enää enempää syyllistää. Idän ja pohjoisen jo monessa polvessa työttömien perheiden pojat jo lapsena näkevät turhaksi opiskella ja ponnistella, sillä &quot;mitä se hyvejää&quot;, kun velkarahalla paapominen kohdistuu aivan muihin kuin omaan kansaan. Omasta kansastaan huolissaan oleva kansalainen toivoo, että Suomen valtionhallinnon johtoon saataisiin sellaisia virkamiehiä ja poliitikkoja, joiden sydän sykkisi oman kansan hyvinvoinnin puolesta. Maailma on siinä tilassa, että kaikki vastuulliset kansanjohtajat katsovat kansainvälisissä ja liittolaispöydissä itsekkäästi oman kansan parasta. Tässä muutoin niin uljaassa kansassamme on se kaksiteräinen hyve, sinisilmäisyys yhtyneenä hyväuskoisuuteen, joka estää toimimasta omaksi hyväkseen vasta kun vihollisen puukko on kurkulla. Luulisi, että nyt jo on. Siksi suuntaa on heti käännettävä valtiolaivan ohjaamiseksi kotoisia suojastamia kohden. Kansa ryhtyy töihin, kun se näkee, että heidän johtajiensa sydämissä on kansan tahtoa vastaava syke.&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok) budjettiesitys on otettu ristiriitaisesti vastaan. Syystäkin, sillä palkansaajiin ja ihme kyllä eläkeläisiinkin kohdennetut veronalennukset ja valtion velanoton katkaisutavoitteesta lipsuminen herättävät epäluottamusta ministeri Orpon kykyjä kohtaan: käykö valtiontalouden hoidossa yhtä holtittomasti kuin Orpon "johtamassa" viime vuoden maahanmuutossa? Orpo selittää, että velanoton katkaisutavoite vain siirtyy hallituskauden loppuvuosille, mutta tavoite muka säilyy. Epäillä tuota sopii. Varsinkaan kun maahanmuuton kustannuksista on ministerin, hallituksen ja mediankin suu supussa. Valtionvelan kasvun selitetään johtuvan kilpailukykysopimukseen liittyvästä veronalennuksista. Onko asia näin? Mikä on maahanmuuton kustannus?

Todelliset maahanmuuton kulut piilotellaan

Katsotaanpa valtiovarainministeriön Julkisen talouden suunnitelman lukuja vuosille 2017–2020 (VM 2016, s.73–75). Turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskukset: vuonna 2014 81 milj.euroa, vuonna 2015 183 milj. euroa, vuonna 2016 459 milj. euroa (arvio). Lukuihin sisältyvät kuljetuskustannukset ja terveydenhoitokustannukset. Hallinnolliset kustannukset vuonna 2015 olivat 6 milj.euroa ja vuonna 2016 24 milj. euroa (arvio). Kontribuutio (maksuosuus) Turkin rahastoon v. 2016 8 milj. euroa. Muut kustannukset ja toimet (vastaanottokeskusten toimintamenot, vastaanottoraha, sis. koulutus- ja kotouttamiskustannuksia sekä sosiaalisia tulonsiirtoja) vuonna 2014 191 milj. euroa, vuonna 2015 193 milj. euroa ja vuonna 2016 317 milj. euroa (arvio).

Maahanmuuttokulujen vaikutus julkiseen rahoitusasemaan on VM:n mukaan vuonna 2014 272 milj.euroa, vuonna 2015 381 milj.euroa ja vuonna 2016 808 milj. euroa (arvio). EU:lta saatu kompensaatio vuonna 2015 8 milj. euroa, muille vuosille sitä ei näy olevan.

VM:n mukaan saapuneita turvapaikanhakijoita oli vuonna 2014 3651 ja 2015 32476. Positiivisen päätöksen saaneita oli vuonna 2014 1346 ja vuonna 2015 1879.

VM:n vakausohjelma perustuu vuosien 2016–2018 osalta VM:n huhtikuun 2016 suhdanne-ennusteeseen. Vuosien 2019 ja 2020 ennusteen perusura perustuu potentiaalisen tuotannon kasvuarvioon ja Juha Sipilän hallitusohjemaan, hallituksen vuoden 2016 kehysohjelmaan vuosille 2017–2020 ja vuoden 2016 talousarvioon. Perusuran mukaan Suomen talous kasvaa vain keskimäärin 1.1 prosenttia vuosina 2016–2020.

VM:n ennusteen kansainväliset riskit liittyvät Kiinan talouden rakennemuutokseen ja kasvun hidastumiseen sekä Venäjän heikkoon taloustilanteeseen. Myös rahoitusmarkkinoilla epävarmuus tullee jatkumaan. Kotimaiset riskit liittyvät reaalimarkkinoiden kehitykseen ja työmarkkinoihin. Suomen kilpailukyky on edelleen kilpailijamaita huonompi ja markkinaosuuksien menettäminen jatkuu. Perusuraa huonompi kasvu merkitsisi kokonaistalouden pysymistä paikallaan, jolloin julkisen talouden alijäämä olisi ohjelmakaudella yli 4 prosenttia ja velkasuhde nousisi 77 prosenttiin. Korkotason nousu 1 prosenttiyksiköllä lisäisi julkisyhteisöjen omaisuustuloja n. 1 mrd eurolla ja kasvattaisi korkomenoja n. 0,5 mrd. euroa. Näin siis VM:n toteutuneet maahanmuuttoluvut 2014–2015, vuoden 2016 arvio; ennuste vuosille 2017–2020 puuttuu. Suomeen arvioidaan tulevan vuosittain 10.000–17.000 tulijaa ja maahanmuuton kustannusten sanotaan ajan mittaan laskevan nykyisestä.

Valtiolaivamme on käännettvä suojaisaa kotisatamaa kohden

Muutamia huomioita. Vuosina 2014 Suomeen tuli 3651 turvapaikanhalijaa, heistä sai positiivisen päätöksen 1346 ihmistä. Kustannukset olivat VM:n mukaan 272 milj. euroa. Vuonna 2015 tuli 32476 tuli hakijaa ja heistä sai positiivisen päätöksen 1897 ihmistä. Kustannukset maahanmuutosta olivat 381 milj. euroa. Tämän vuoden kustannuksiksi VM arvioi 808 milj. euroa. Ei riitä. Jos riittäisi, he asuisivat telttamajoituksessa ja olisivat vankasti työllistyneitä. "Sokea-Reetakin" näkee, että yksi miljardi tälle vuodelle ei riitä. Vaikka hallitus on kesästä alkaen kiristänyt maahanmuuton kriteereitä, ongelma on että kielteisen päätöksen saaneita on vaikea saada ulos. Suomen maahanmuuttopolitiikka on edelleen liian lepsua. Suomi on aivan liian houkuttelevassa maineessa vieraalle ilmaisen elämisen maana. Ulkoministeriön on siivottava etenkin Irakissa harjoitettava Suomen liian vieraanvarainen mainonta.

VM:n tilasto antaa onneksi viitteen siitä, miksi ja ketkä ovat ns. "suvakkeja", maahanmuuton järjestäjiä ja kannattajia ja miksi heidän etunsa mukaista on pimittää oikeiden tietojen julkaisemista ja leimata arvostelijat rasisteiksi. Suomen valtio näet maksoi ns. maahanmuuton "palkansaajakorvauksia" vuonna 2014 70 milj. euroa, vuonna 2015 111 milj. euroa ja vuonna 2016 arvion mukaan 260 milj. euroa. Nämä luvut sisältyvät edellä kerrottuihin kokonaismenoihin. Jos tämä hallitus ei näiden lukujen taustoja kykene tutkimaan, sekin hallitus aikanaan tulee, joka tutkii. SPR, lääkärifirmat, yksityiset majoittajat ja hyvyyden tekijät varmaankin vielä kaikessa laupeudessaan paljastetaan.

Mitä enemmän pääkaupunkiseudulle velkarahalla ja maahanmuuton kannustamina rakennetaan, sitä enemmän pohjoinen ja itä köyhtyvät. Vuokra-asuntoja rakennetaan, koska järjestelmän ylläpitäjät vuokra-asunnoistaan hyötyvät. Mitä enemmän ulkomaista köyhälistöä pukkaa, sitä kiihkeämmin vuokrat nousevat ja asumistukimenot kasvavat. Idän ja pohjoisen väki köyhtyy, omaisuusmassat kadottavat enimmän osan arvostaan. Vanhusten hoito ja huolto kärsii. Yliopistosairaaloissa tehty tutkimustyö menettää merkitystään, kun kunnansairaaloiden kyky tarjota ajanmukaisinta hoitoa heikkenee. Ei tarvitse pohjoista ja itää julkisen vallan taholta enää enempää syyllistää. Idän ja pohjoisen jo monessa polvessa työttömien perheiden pojat jo lapsena näkevät turhaksi opiskella ja ponnistella, sillä "mitä se hyvejää", kun velkarahalla paapominen kohdistuu aivan muihin kuin omaan kansaan. Omasta kansastaan huolissaan oleva kansalainen toivoo, että Suomen valtionhallinnon johtoon saataisiin sellaisia virkamiehiä ja poliitikkoja, joiden sydän sykkisi oman kansan hyvinvoinnin puolesta. Maailma on siinä tilassa, että kaikki vastuulliset kansanjohtajat katsovat kansainvälisissä ja liittolaispöydissä itsekkäästi oman kansan parasta. Tässä muutoin niin uljaassa kansassamme on se kaksiteräinen hyve, sinisilmäisyys yhtyneenä hyväuskoisuuteen, joka estää toimimasta omaksi hyväkseen vasta kun vihollisen puukko on kurkulla. Luulisi, että nyt jo on. Siksi suuntaa on heti käännettävä valtiolaivan ohjaamiseksi kotoisia suojastamia kohden. Kansa ryhtyy töihin, kun se näkee, että heidän johtajiensa sydämissä on kansan tahtoa vastaava syke. 

]]>
164 http://mattiantero.puheenvuoro.uusisuomi.fi/221234-maahanmuuttajien-paapominen-uuvuttaa-oman-kansan#comments Asuminen Kilpailukyky Maahanmuutto Talous Valtiovarainministeriö Sat, 13 Aug 2016 11:45:22 +0000 Matti Kyllönen http://mattiantero.puheenvuoro.uusisuomi.fi/221234-maahanmuuttajien-paapominen-uuvuttaa-oman-kansan
SOTE-palvelut paranevat vain riittävillä resursseilla http://johanneskananen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/216888-sote-palvelut-paranevat-vain-riittavilla-resursseilla <p>Julkisessa SOTE-keskustelussa elää sitkeä myytti: puhuessaan uudistuksesta poliitikot ja virkamiehet antavat ymmärtää, että nykyinen palvelutaso saadaan tulevaisuudessa aikaan pienemmillä resursseilla.</p><p>SOTE-uudistuksella on ollut kaksi julkilausuttua tavoitetta. Uudistuksen avulla on tarkoitus pienentää valtion kestävyysvajetta tehostamalla palveluntuotantoa, sekä tehdä palveluiden saatavuudesta yhdenvertaisempaa. Tällä hetkellä rikkaat saavat parempia SOTE-palveluita kuin vähävaraiset.&nbsp;</p><p>Tulevaisuudessa ihmiset saisivat valita palveluntarjoajan julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin palveluntuottajan välillä. Eri palveluntuottajat kilpailevat myös tasavertaisesti ihmisten suosiosta. Julkiset palveluntuottajat on tarkoitus yhtiöittää tasavertaisen kilpailun nimissä.</p><p>Aiemmin viime vuoden puolella hallitus linjasi, että SOTE-palveluiden järjestäminen siirtyy kunnilta maakunnille. Näitä maakuntia tulee Suomeen 18 kappaletta. Maakuntien suhdetta keskushallintoon ei ole vielä täysin määritelty. Tällä vaalikaudella maakunnat eivät kuitenkaan saa verotusoikeutta.&nbsp;</p><p>Hyvin yleisesti ajatellaan, että kilpailutus, yhtiöittäminen ja suuremmat tuotantoyksiköt luovat automaattisesti säästöjä. Entä jos SOTE-uudistuksen todellinen tavoite onkin vain pienentää julkisia menoja?</p><p>Tähän asti kunnat ovat melko itsenäisesti saaneet päättää palveluiden tasosta, omasta verotuksestaan ja siitä miten paljon ne panostavat palveluihin. Toki kuntien valtionosuuksia on pienennetty ja julkiset SOTE-palvelut ovat kärsineet pitkään kroonisesta resurssipulasta. Lääkäreitä on ollut vaikea saada houkuteltua kunnalle töihin ja jonot ovat olleet pitkiä. Lastensuojelu on ollut ylikuormittunut.&nbsp;</p><p>Silti keskushallinto ei ole voinut määrätä miten kunnat hoitavat SOTE-palvelut. Nyt tähän on tarjoutumassa mahdollisuus etenkin, jos keskushallinto saa suuren vallan SOTE-palveluiden budjettiin. Silloin kustannusten karsiminen tapahtuisi &ndash; ei nerokkaiden rakenteiden avulla &ndash; vaan Valtiovarainministeriön mahtikäskyllä. Budjettikehykset asetettaisiin tiukoiksi ja maakunnat eivät voisi livetä kehyksistä.</p><p>Seuraukset palveluiden laadulle saattaisivat olla kohtalokkaat. Palveluissa on jo nyt pulaa resursseista. Jos resursseja pienennetään entisestään palvelut uhkaavat eriytyä entisestään. Ne joilla on varaa maksaa laadusta tulevat saamaan parempia palveluita kuin ne, joilla ei ole varaa. Tämä johtaa taas puolestaan yhteiskunnan eriarvoistumiseen.&nbsp;</p><p>SOTE-uudistus voi parantaa palveluita vain jos palveluntuottajille taataan riittävät resurssit. Jos resurssit ovat liian pienet on aivan sama tuottaako palvelun yksityinen vai julkinen vai kolmannen sektorin toimija. Sekundan hinnalla ei saa priimaa vaikka miten nerokas uudistus olisi suunnitteilla.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Julkisessa SOTE-keskustelussa elää sitkeä myytti: puhuessaan uudistuksesta poliitikot ja virkamiehet antavat ymmärtää, että nykyinen palvelutaso saadaan tulevaisuudessa aikaan pienemmillä resursseilla.

SOTE-uudistuksella on ollut kaksi julkilausuttua tavoitetta. Uudistuksen avulla on tarkoitus pienentää valtion kestävyysvajetta tehostamalla palveluntuotantoa, sekä tehdä palveluiden saatavuudesta yhdenvertaisempaa. Tällä hetkellä rikkaat saavat parempia SOTE-palveluita kuin vähävaraiset. 

Tulevaisuudessa ihmiset saisivat valita palveluntarjoajan julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin palveluntuottajan välillä. Eri palveluntuottajat kilpailevat myös tasavertaisesti ihmisten suosiosta. Julkiset palveluntuottajat on tarkoitus yhtiöittää tasavertaisen kilpailun nimissä.

Aiemmin viime vuoden puolella hallitus linjasi, että SOTE-palveluiden järjestäminen siirtyy kunnilta maakunnille. Näitä maakuntia tulee Suomeen 18 kappaletta. Maakuntien suhdetta keskushallintoon ei ole vielä täysin määritelty. Tällä vaalikaudella maakunnat eivät kuitenkaan saa verotusoikeutta. 

Hyvin yleisesti ajatellaan, että kilpailutus, yhtiöittäminen ja suuremmat tuotantoyksiköt luovat automaattisesti säästöjä. Entä jos SOTE-uudistuksen todellinen tavoite onkin vain pienentää julkisia menoja?

Tähän asti kunnat ovat melko itsenäisesti saaneet päättää palveluiden tasosta, omasta verotuksestaan ja siitä miten paljon ne panostavat palveluihin. Toki kuntien valtionosuuksia on pienennetty ja julkiset SOTE-palvelut ovat kärsineet pitkään kroonisesta resurssipulasta. Lääkäreitä on ollut vaikea saada houkuteltua kunnalle töihin ja jonot ovat olleet pitkiä. Lastensuojelu on ollut ylikuormittunut. 

Silti keskushallinto ei ole voinut määrätä miten kunnat hoitavat SOTE-palvelut. Nyt tähän on tarjoutumassa mahdollisuus etenkin, jos keskushallinto saa suuren vallan SOTE-palveluiden budjettiin. Silloin kustannusten karsiminen tapahtuisi – ei nerokkaiden rakenteiden avulla – vaan Valtiovarainministeriön mahtikäskyllä. Budjettikehykset asetettaisiin tiukoiksi ja maakunnat eivät voisi livetä kehyksistä.

Seuraukset palveluiden laadulle saattaisivat olla kohtalokkaat. Palveluissa on jo nyt pulaa resursseista. Jos resursseja pienennetään entisestään palvelut uhkaavat eriytyä entisestään. Ne joilla on varaa maksaa laadusta tulevat saamaan parempia palveluita kuin ne, joilla ei ole varaa. Tämä johtaa taas puolestaan yhteiskunnan eriarvoistumiseen. 

SOTE-uudistus voi parantaa palveluita vain jos palveluntuottajille taataan riittävät resurssit. Jos resurssit ovat liian pienet on aivan sama tuottaako palvelun yksityinen vai julkinen vai kolmannen sektorin toimija. Sekundan hinnalla ei saa priimaa vaikka miten nerokas uudistus olisi suunnitteilla.

]]>
10 http://johanneskananen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/216888-sote-palvelut-paranevat-vain-riittavilla-resursseilla#comments Kotimaa Budjettikehys Maakunnat Sote -uudistus Valtiovarainministeriö Sat, 14 May 2016 11:29:44 +0000 Johannes Kananen http://johanneskananen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/216888-sote-palvelut-paranevat-vain-riittavilla-resursseilla
Veroparatiiseissa rikollisella tavalla tai korruptiolla hankittua varallisuutta? http://pelisuomi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/215103-veroparatiiseissa-rikollisella-tavalla-tai-korruptiolla-hankittua-varallisuutta <p>Verojen välttely saattaa olla se pienempi paha veroparatiisissa olevan varallisuuden piilottelussa, kuin siellä olevien varojen alkuperä? Varat ovat mahdollisesti hankittu rikollisella tavalla, korruptiopalkkioina ja veronmaksajien hallussa olleen omaisuuden alihintaisina kauppoina.</p><p><strong>Pääministeri Sipilä: Jokainen EU-valtio on sitoutunut oikeusvaltioperiaatteisiin</strong></p><p><em>&rdquo; Pääministeri <a href="http://www.iltasanomat.fi/haku/?search-term=Juha%20Sipil%C3%A4">Juha Sipilä</a> (kesk) korostaa, että jokainen EU-valtio on sitoutunut oikeusvaltioperiaatteisiin ja että se on myös kirjattu hallitusohjelmaan.</em></p><p><em>Kaikki EU-valtiot ovat sitoutuneet siihen, että toimia pystytään myös tarkastelemaan, </em></p><p><em>Sipilä muistuttaa, että myös Suomenkin talous on jatkuvasti tarkastelun kohteena.</em></p><p><em>Tällaiseen olemme sitoutuneet liittyessämme EU:hun.&rdquo; </em>Lähde: Iltasanomat 15.1.2016.</p><p><strong>Saadaksemme enemmän selvyyttä ja tietoa veroparatiiseissa olevista suomalaisista varoista</strong>, niin 90-luvun pankkikriisin, sadaksi vuodeksi salaiseksi julistetut paperi ja päätökset on nyt avattava kansalaisille ja medialle. Ei ole avoimen oikeusvaltion periaatteen mukaista, että kansalaiset saavat vasta vuonna 2094 tietoonsa, ne Esko Ahon hallituksen (1991-95) toimet ja päätökset, joilla otettiin valtiolle velkaa 50miljardia euroa, joka on puolet tämän hetkisestä valtion velan määrästä.</p><p><strong>Syyllistyykö vielä tämäkin hallitus suurempaan varojen peittelyyn, kuin veroparatiiseissa on yhteensä suomalaisten varoja?</strong></p><p>Nyt on jo tiedossa, että pankkikriisin aikaan yrittäjiltä vietiin yritykset ja velallisilta kodit alihintaan, jopa rikollisella tavalla. Ne omaisuudet siirrettiin Valtionvakuusrahaston valvonnassa olleille roskapankeille, joita johti pankkikriisin aiheuttaneet pankkiirit. Roskapankeista, ne yritykset ja muu velallisten omaisuus, myytiin vielä edullisemmin edelleen esim.<strong> Veroparatiiseissa oleville suomalaisten omistamille yhtiöille</strong>, joita luultavasti perusti ja rahoitti suomalaiset rahoituslaitokset. Ne kaikki omaisuuden siirrot on pidetty salassa, ja niitä omaisuuksia ei ole ollut julkisessa myynnissä, vaan ne ovat hiljakseen siirretty pienen piirin omistukseen.</p><p>On myös tiedossa, että roskapankeissa olevaa varallisuutta käytettiin korruption välineenä. Niillä lahjottiin eri henkilöitä ja tahoja, luovuttamalla asuntoja ja kiinteistöjä huomattavaan alihintaan ja ilman valvontaa heille, jotka olivat myötäpuolina pankkikriisissä ja auttamassa yrittäjien ja muiden velallisten omaisuuden laittomassa haltuunotossa.</p><p>Näin saatua varallisuutta kierrätettiin esim. Lontoon kautta, jossa suomalaisista roskapankkien omaisuudesta tehtiin näennäiskauppoja omaisuuden alkuperän peittelytarkoituksessa. Samalla uudeksi omistajiksi tuli suomalaisten omistamat ja hallinnoimat veroparatiisiyhtiöt.</p><p><strong>Roskapankeissa olleen omaisuuden hoito ja kulut.</strong></p><p>Minulle on syntynyt myös vahva epäily siitä, että 1992-1994 välisenä aikana sovittiin jopa kaapattujen yritysten, että kiinteistöjen siirto laman päätyttyä määrätyille tahoille ja henkilöille. Talouslaman ajan pankkiirit pyörittivät yrityksiä ja huolehtivat kiinteistöomaisuudesta veronmaksajien piikkiin. Maksaen siltä ajalta tappiot ja omaisuuden hoidosta koituvat kulut. Talouden noustessa 90-luvun lopussa omaisuusmassat alettiin siirtämään pieneen, muodolliseen hintaan, niille henkilöille ja tahoille, joille ne oli aiemmin sovittu. Tämä kaikki tapahtui Valtiovarainministeriön valvonnassa olleen Valtionvakuusrahaston suostumuksella ja valvonnassa.</p><p><strong>&rdquo;Pääministeri Juha Sipilä (kesk) korostaa IS:lle, että jokainen EU-valtio on sitoutunut oikeusvaltioperiaatteisiin.&rdquo;</strong></p><p>Juuri nyt testataan Suomen poliittinen läpinäkyvyys, ja kansalaisten sekä median tiedonsaantioikeus maan sisällä. Ilman poliittisten päätösten julkisuutta ei voi arvioida nyt ilmitulleitten veroparatiisiyhtiöiden alkuperää ja alkupääomaa. Kyse on vahvasti oikeusvaltioperiaatteesta, jota pääministerimmekin sanoo tukevansa.</p><p><strong>Pääministeri Sipilä noudattakaa nyt sitä vaatimusta, jonka olette hallitusohjelmaan kirjannut, muuten Teillä ei ole uskottavuutta!</strong></p><p>&rdquo; Pääministeri <a href="http://www.iltasanomat.fi/haku/?search-term=Juha%20Sipil%C3%A4">Juha Sipilä</a> (kesk) korostaa, että jokainen EU-valtio on sitoutunut oikeusvaltioperiaatteisiin ja että se on myös kirjattu hallitusohjelmaan.</p><p><strong>Kaikki EU-valtiot ovat sitoutuneet siihen, että toimia pystytään myös tarkastelemaan.&rdquo;&nbsp;</strong></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Verojen välttely saattaa olla se pienempi paha veroparatiisissa olevan varallisuuden piilottelussa, kuin siellä olevien varojen alkuperä? Varat ovat mahdollisesti hankittu rikollisella tavalla, korruptiopalkkioina ja veronmaksajien hallussa olleen omaisuuden alihintaisina kauppoina.

Pääministeri Sipilä: Jokainen EU-valtio on sitoutunut oikeusvaltioperiaatteisiin

” Pääministeri Juha Sipilä (kesk) korostaa, että jokainen EU-valtio on sitoutunut oikeusvaltioperiaatteisiin ja että se on myös kirjattu hallitusohjelmaan.

Kaikki EU-valtiot ovat sitoutuneet siihen, että toimia pystytään myös tarkastelemaan,

Sipilä muistuttaa, että myös Suomenkin talous on jatkuvasti tarkastelun kohteena.

Tällaiseen olemme sitoutuneet liittyessämme EU:hun.” Lähde: Iltasanomat 15.1.2016.

Saadaksemme enemmän selvyyttä ja tietoa veroparatiiseissa olevista suomalaisista varoista, niin 90-luvun pankkikriisin, sadaksi vuodeksi salaiseksi julistetut paperi ja päätökset on nyt avattava kansalaisille ja medialle. Ei ole avoimen oikeusvaltion periaatteen mukaista, että kansalaiset saavat vasta vuonna 2094 tietoonsa, ne Esko Ahon hallituksen (1991-95) toimet ja päätökset, joilla otettiin valtiolle velkaa 50miljardia euroa, joka on puolet tämän hetkisestä valtion velan määrästä.

Syyllistyykö vielä tämäkin hallitus suurempaan varojen peittelyyn, kuin veroparatiiseissa on yhteensä suomalaisten varoja?

Nyt on jo tiedossa, että pankkikriisin aikaan yrittäjiltä vietiin yritykset ja velallisilta kodit alihintaan, jopa rikollisella tavalla. Ne omaisuudet siirrettiin Valtionvakuusrahaston valvonnassa olleille roskapankeille, joita johti pankkikriisin aiheuttaneet pankkiirit. Roskapankeista, ne yritykset ja muu velallisten omaisuus, myytiin vielä edullisemmin edelleen esim. Veroparatiiseissa oleville suomalaisten omistamille yhtiöille, joita luultavasti perusti ja rahoitti suomalaiset rahoituslaitokset. Ne kaikki omaisuuden siirrot on pidetty salassa, ja niitä omaisuuksia ei ole ollut julkisessa myynnissä, vaan ne ovat hiljakseen siirretty pienen piirin omistukseen.

On myös tiedossa, että roskapankeissa olevaa varallisuutta käytettiin korruption välineenä. Niillä lahjottiin eri henkilöitä ja tahoja, luovuttamalla asuntoja ja kiinteistöjä huomattavaan alihintaan ja ilman valvontaa heille, jotka olivat myötäpuolina pankkikriisissä ja auttamassa yrittäjien ja muiden velallisten omaisuuden laittomassa haltuunotossa.

Näin saatua varallisuutta kierrätettiin esim. Lontoon kautta, jossa suomalaisista roskapankkien omaisuudesta tehtiin näennäiskauppoja omaisuuden alkuperän peittelytarkoituksessa. Samalla uudeksi omistajiksi tuli suomalaisten omistamat ja hallinnoimat veroparatiisiyhtiöt.

Roskapankeissa olleen omaisuuden hoito ja kulut.

Minulle on syntynyt myös vahva epäily siitä, että 1992-1994 välisenä aikana sovittiin jopa kaapattujen yritysten, että kiinteistöjen siirto laman päätyttyä määrätyille tahoille ja henkilöille. Talouslaman ajan pankkiirit pyörittivät yrityksiä ja huolehtivat kiinteistöomaisuudesta veronmaksajien piikkiin. Maksaen siltä ajalta tappiot ja omaisuuden hoidosta koituvat kulut. Talouden noustessa 90-luvun lopussa omaisuusmassat alettiin siirtämään pieneen, muodolliseen hintaan, niille henkilöille ja tahoille, joille ne oli aiemmin sovittu. Tämä kaikki tapahtui Valtiovarainministeriön valvonnassa olleen Valtionvakuusrahaston suostumuksella ja valvonnassa.

”Pääministeri Juha Sipilä (kesk) korostaa IS:lle, että jokainen EU-valtio on sitoutunut oikeusvaltioperiaatteisiin.”

Juuri nyt testataan Suomen poliittinen läpinäkyvyys, ja kansalaisten sekä median tiedonsaantioikeus maan sisällä. Ilman poliittisten päätösten julkisuutta ei voi arvioida nyt ilmitulleitten veroparatiisiyhtiöiden alkuperää ja alkupääomaa. Kyse on vahvasti oikeusvaltioperiaatteesta, jota pääministerimmekin sanoo tukevansa.

Pääministeri Sipilä noudattakaa nyt sitä vaatimusta, jonka olette hallitusohjelmaan kirjannut, muuten Teillä ei ole uskottavuutta!

” Pääministeri Juha Sipilä (kesk) korostaa, että jokainen EU-valtio on sitoutunut oikeusvaltioperiaatteisiin ja että se on myös kirjattu hallitusohjelmaan.

Kaikki EU-valtiot ovat sitoutuneet siihen, että toimia pystytään myös tarkastelemaan.” 

]]>
7 http://pelisuomi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/215103-veroparatiiseissa-rikollisella-tavalla-tai-korruptiolla-hankittua-varallisuutta#comments Esko Ahon hallitus Pankkikriisi Roskapankit Valtiovarainministeriö Veroparatiisi Fri, 08 Apr 2016 11:09:50 +0000 Pertti Lindeman http://pelisuomi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/215103-veroparatiiseissa-rikollisella-tavalla-tai-korruptiolla-hankittua-varallisuutta
Stubb: Sain luvun omasta päästäni http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/207532-stubb-sain-luvun-omasta-paastani <p>Valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok.) kommentoi hallintarekisterikohua Tampereella pitämässään tiedotustilaisuudessa aikaisemmin tänään.</p><p>Viime torstaina eduskunnan täysistunnossa Stubb väitti virheellisesti, että noin yhdeksänkymmentä prosenttia viranomaisista kannattaa kiisteltyä hallintarekisteriä. Myöhemmin kävi ilmi, että todellisuudessa hallintarekisteriä kannattaa vain noin 10 prosenttia lausunnon antaneista viranomaisista. Ministerin päässä luvut olivat kääntyneet toisinpäin.</p><p>Lauantaina Ylen Ykkösaamussa <a href="http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/144796-stubb-myonsi-tvssa-narahtaneensa-virhe-oli-minun">vieraillut ministeri totesi</a>, että ilman muuta debatin tuoksinnassa tekee virheitä ja tämä oli yksi niistä. Vielä tuolloin haparoiva Stubb puolustautui &nbsp;laskutapojen eroavaisuuksilla. Asioitahan voi laskea monella tapaa, hän painotti rivien välissä.</p><p>Aivan kaikkea ei kuitenkaan voi saada anteeksi pelkkänä argumentointivirheenä. Tämän tasoinen moka tuskin oli tahatonta. Kyse on tietoisesta harhaanjohtamisesta, jolla pyrittiin vaikuttamaan eduskunnan päätöksentekoon. Tästä syystä katsonkin, että pelkkä anteeksipyyntö&nbsp;ei riitä. Sori siitä.</p><p>Nyt kaksi päivää myöhemmin Stubb sitten lopulta myönsi, ettei hänen väittämäänsä 90 prosentin viranomaiskannatusta hallintarekisterille ole olemassakaan. Ei tietenkään ole, koska luku on täysin tuulesta temmattu. Stubb yritti valehdella eduskunnassa ja jäi siitä housut kintuissa kiinni. Nöyränä miehenä ministeri <a href="http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1195008413251/artikkeli/stubb+videolla+sain+90+prosentin+luvun+omasta+paastani.html">myönsi saaneensa luvun</a> omasta päästään.</p><p>Valtiovarainministeri Stubb on narahdellut <a href="http://www.hs.fi/politiikka/a1448768062458">vastaavanlaisista<strong> </strong>valheista</a> pelottavan usein. Lokakuun alussa hän sanoi toimittajille, että osakkeiden hallintarekisteri olisi pakko sallia myös suomalaisille, koska EU määrää niin. Taustalla on EU:n arvopaperikeskusasetus, jonka tavoite on avata arvopaperimarkkinoita kilpailulle.&nbsp;</p><p>Oikeusministeriö tosin on asiasta eri mieltä. Ministeriön mukaan on hyvin epätodennäköistä, että Suomen nykyinen järjestelmä katsottaisiin EU-asetuksen vastaiseksi. Suomi on nimenomaan pyrkinyt neuvottelemaan asetukseen poikkeuksen, jolla nykyistä avointa ja läpinäkyvää osakeomistusta voitaisiin jatkaa. Suomi on saanut ainakin tähän asti Euroopan unionin erityisluvan säilyttää pörssiomistusten avoimuus nykyisellään.&nbsp;</p><p><strong>Asiantuntijoiden mukaan nykyisessä järjestelmässä osakeomistus on avoimempaa kuin monissa muissa maissa, joissa omistus on luovutettu avoimiin hallintarekistereihin. Toisinaan oikean omistajan selvittäminen voi olla lähes mahdotonta, kun omistusta on ketjuteltu kymmenien eri rekistereiden kautta.</strong></p><p><strong>Valtiovarainministeriön kaavaileman hallintarekisterin myötä arvopapereiden säilytyis avattaisiin kilpailulle, jonka seurauksena myös Suomeen syntyisi samankaltaisia rekisteriviidakkoja. Ministeri Stubbin mukaan esityksen tavoitteena on lisätä avoimuutta, vaikka asiantuntijalausuntojen valossa tarkasteltuna hallintarekisteri vaikuttaisi omistusten hallintaan nimenomaan päinvastaisella tavalla.</strong></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok.) kommentoi hallintarekisterikohua Tampereella pitämässään tiedotustilaisuudessa aikaisemmin tänään.

Viime torstaina eduskunnan täysistunnossa Stubb väitti virheellisesti, että noin yhdeksänkymmentä prosenttia viranomaisista kannattaa kiisteltyä hallintarekisteriä. Myöhemmin kävi ilmi, että todellisuudessa hallintarekisteriä kannattaa vain noin 10 prosenttia lausunnon antaneista viranomaisista. Ministerin päässä luvut olivat kääntyneet toisinpäin.

Lauantaina Ylen Ykkösaamussa vieraillut ministeri totesi, että ilman muuta debatin tuoksinnassa tekee virheitä ja tämä oli yksi niistä. Vielä tuolloin haparoiva Stubb puolustautui  laskutapojen eroavaisuuksilla. Asioitahan voi laskea monella tapaa, hän painotti rivien välissä.

Aivan kaikkea ei kuitenkaan voi saada anteeksi pelkkänä argumentointivirheenä. Tämän tasoinen moka tuskin oli tahatonta. Kyse on tietoisesta harhaanjohtamisesta, jolla pyrittiin vaikuttamaan eduskunnan päätöksentekoon. Tästä syystä katsonkin, että pelkkä anteeksipyyntö ei riitä. Sori siitä.

Nyt kaksi päivää myöhemmin Stubb sitten lopulta myönsi, ettei hänen väittämäänsä 90 prosentin viranomaiskannatusta hallintarekisterille ole olemassakaan. Ei tietenkään ole, koska luku on täysin tuulesta temmattu. Stubb yritti valehdella eduskunnassa ja jäi siitä housut kintuissa kiinni. Nöyränä miehenä ministeri myönsi saaneensa luvun omasta päästään.

Valtiovarainministeri Stubb on narahdellut vastaavanlaisista valheista pelottavan usein. Lokakuun alussa hän sanoi toimittajille, että osakkeiden hallintarekisteri olisi pakko sallia myös suomalaisille, koska EU määrää niin. Taustalla on EU:n arvopaperikeskusasetus, jonka tavoite on avata arvopaperimarkkinoita kilpailulle. 

Oikeusministeriö tosin on asiasta eri mieltä. Ministeriön mukaan on hyvin epätodennäköistä, että Suomen nykyinen järjestelmä katsottaisiin EU-asetuksen vastaiseksi. Suomi on nimenomaan pyrkinyt neuvottelemaan asetukseen poikkeuksen, jolla nykyistä avointa ja läpinäkyvää osakeomistusta voitaisiin jatkaa. Suomi on saanut ainakin tähän asti Euroopan unionin erityisluvan säilyttää pörssiomistusten avoimuus nykyisellään. 

Asiantuntijoiden mukaan nykyisessä järjestelmässä osakeomistus on avoimempaa kuin monissa muissa maissa, joissa omistus on luovutettu avoimiin hallintarekistereihin. Toisinaan oikean omistajan selvittäminen voi olla lähes mahdotonta, kun omistusta on ketjuteltu kymmenien eri rekistereiden kautta.

Valtiovarainministeriön kaavaileman hallintarekisterin myötä arvopapereiden säilytyis avattaisiin kilpailulle, jonka seurauksena myös Suomeen syntyisi samankaltaisia rekisteriviidakkoja. Ministeri Stubbin mukaan esityksen tavoitteena on lisätä avoimuutta, vaikka asiantuntijalausuntojen valossa tarkasteltuna hallintarekisteri vaikuttaisi omistusten hallintaan nimenomaan päinvastaisella tavalla.

]]>
35 http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/207532-stubb-sain-luvun-omasta-paastani#comments Alexander Stubb hallintarekisteri Kokoomus Valtiovarainministeriö Mon, 30 Nov 2015 14:28:49 +0000 Martti Asikainen http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/207532-stubb-sain-luvun-omasta-paastani
Huojuva hegemonia http://jojalonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/207454-huojuva-hegemonia <p><img alt="" height="190" src="http://im.mtv.fi/image/5510024/landscape16_9/752/423/e8dc1c1094dde13f34461a7cd3ad851e/Ny/vm-valtiovarainministerio.jpg" width="339" />&nbsp; &nbsp;&nbsp;<img alt="" height="190" src="https://www.kokoomus.fi/wp-content/themes/kokoomus_fi/img/facebook_share_image.png" width="190" /></p><p>&nbsp;</p><p>Viikonvaihteen polttava puheenaihe on ollut valtiovarainministeri Alexander Stubbin sokaistuminen ja lankeaminen hallintarekisteri-projektissaan. Tapausta itseään on käsitelty jo varsin paljon, joten sen yksityiskohtia ei tarvinne erikseen kerrata. Aamulehden hiljan julkistama muistio&nbsp;<a href="http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1195008140067/artikkeli/muistio+hallintarekisterista+vm+halusi+huomion+pois+omistustiedoista+ja+valikoi+toimittajia.html">valtiovarainministeriön medianhallinnasta</a>&nbsp;antaa vaikutelman muustakin kuin tavanomaisesta strategisesta viestinnästä, etenkin kun pitää mielessä&nbsp;<a href="http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1445441674240.html">tiedotustilaisuudessa yksittäiselle kriittiselle toimittajalle langetetun porttikiellon</a>. Tässä valossa valtiovarainministerin&nbsp;<a href="http://yle.fi/uutiset/oppositio_kimmastui_stubbille_hallintarekisterikommenteista__asema_vaakalaudalla/8489098">nyttemmin surullisenkuuluisaksi tullut erhe 90% ja 10% kannatuksen välillä</a>&nbsp;ei näytä enää niinkään harmittomalta kömmähdykseltä kuin orwellilaiselta yritykseltä selittää todellisuus peilikuvakseen.</p><p>Miksi valtiovarainministeri Stubb sitten on toiminut kuvatulla tavalla? Tampereella vaikuttava vasemmistoliiton aktiivi Tatu Ahponen&nbsp;<a href="https://www.facebook.com/tatuinenglish/posts/506284369532595">on huomauttanut</a>, että kyse on pitemmästä kehityskulusta, jossa hallinto ei enää niinkään nojaa käytettävissä olevaan tietoon, vaan päinvastoin tosiasiat muokataan tarpeen vaatiessa omaan poliittiseen narratiiviin sopivaksi. Tässä on paljon perää, ja tämä menettelytapa muuttuu sitäkin ymmärrettävämmäksi kun pitää mielessä kokoomuksen erityisen aseman suomalaisessa politiikassa. Puolueella on ollut&nbsp;<a href="https://jojalonen.wordpress.com/2014/04/05/kataisen-tasavalta/">Jyrki Kataisen päivistä alkaen</a>&nbsp;enemmän tai vähemmän katkeamaton hegemonia Suomen valtiollisessa elämässä, mutta samalla puolueessa on tiedostettu, että kokomus nauttii tästä asemastaan lainatulla ajalla.</p><p>Kokoomuksen etuoikeutettu asema ja sen myötä hankittu hegemonia ei ole 2000-luvulla perustunut enemmistöasemaan, vaan kyvykkääseen valtapeliin. Vaalimenestyksen ei tarvitse kokoomukselle koskaan olla mitenkään ehdoton, sillä kokoomuksen kannalta kyse on enemmänkin eräänlaisesta nurkanvaltauksesta. Puolue on itse asiassa menettänyt äänestäjiä jo kaksissa vaaleissa, mutta onnistunut molemmilla kerroilla selviytymään kärkisijalle tai kärjen tuntumaan, varmistaen täten paikkansa hallituskoalitiossa. Kahdeksan vuoden ajan on kuitenkin ollut itsestään selvää, että onni ei ole myötä ikuisesti. Tämän vuoksi jokainen mahdollisuus valtaan on käytetty perinpohjaisesti hyväksi.</p><p>Vaaleissa suoritetun nurkanvaltauksen jälkeen kysymys on ollut ennen muuta hallitusneuvotteluista, ja sen pelin kokoomus on osannut. Taidokkaat kompromissit, näppärästi hankitut ministerinsalkut ja varsinkin&nbsp;<a href="http://aikalainen.uta.fi/2014/12/09/valtaeliitti-kannattaa-kokoomusta/">taustatukea tarjoava kohtuullinen suosio joukkotiedotusvälineissä</a>&nbsp;ovat aina olleet avainasemassa. Sen jälkeen, kun valta on saatu, sitä on myös käytetty, määrätietoisesti ja tiukassa aikataulussa. Puolueen tavoite on aina ollut toteuttaa niin paljon ideologiansa mukaista politiikkaa kuin neljässä vuodessa on vain mahdollista. Kohteina ovat olleet suomalaisen hyvinvointi- ja konsensusyhteiskunnan keskeiset instituutiot;&nbsp;<a href="http://areena.yle.fi/1-1301672">koululaitos</a>,&nbsp;<a href="http://www.hs.fi/politiikka/a1445916050965">yliopistot</a>,&nbsp;<a href="http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/virkkunen-kuntauudistus-vasta-alkusoittoa/554563/">aluehallinto</a>,&nbsp;<a href="http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/kyselytunti%20zyskowicz-40741">ay-liike</a>&nbsp;ja viimeisenä nähtävästi myös&nbsp;<a href="http://www.hs.fi/politiikka/a1446876151367">terveydenhoito</a>. Kuten taannoinen hallituskriisi osoitti, kokoomus on ainutlaatuisella tavalla kyennyt saamaan tahtonsa läpi ehdottomissa kärkitavoitteissaan silloinkin kun puolue on näennäisesti joutunut luopumaan jostain.</p><p>Suorasukaisimmissa uudistuksissa &nbsp;kokoomuksen&nbsp;<em>modus operandi</em>&nbsp;on ajaa suunnitellut muutokset läpi pikaisesti, siten että ne esitellään julkisuudessa ainoina oikeina ja ainoina pragmaattisina vaihtoehtoina. Muutokset pyritään toteuttamaan myös mielellään mahdollisimman peruuttamattomina. Tavoite on itsestäänselvä: suomalaisen yhteiskunnan rakenteiden purkaminen ja muovaaminen uudestaan kokoomuksen ideologiaa vastaavaan suuntaan. Tässä ei voi liiaksi korostaa sitä, että kokoomus ei ollut aikoinaan osallinen siinä konsensuksessa, josta suomalainen sopimusyhteiskunta sai alkunsa, joten sen purkaminen on puolueelle historiallinen tehtävä. Askeleet otetaan yksi kerrallaan keskeisillä sektoreilla, mutta koska aikaa on aina vain neljä vuotta kerrallaan ja puolueen hegemonia on lunastettu pelin politiikalla, ne ovat nopeita harppauksia.</p><p>Toisinaan näissä askeleissa kompastellaan, ja näin on käynyt myös nyt. Valtiovarainministeri Stubbin toiminnassa ei ole kyse vain &quot;debatin tuoksinassa&quot; tapahtuneista yksittäisen ministerin pikku erehdyksistä, saati sitten&nbsp;<a href="http://yle.fi/uutiset/vmn_viestintajohtaja_kohuttu_viestintasuunnittelu_on_normaalia_toimintaa/8489506">ministeriön normaalista toimintatavasta</a>.&nbsp;Kyse on valtansa lakipisteen saavuttaneen puolueen kiireestä toteuttaa suurta aatteellista suunnitelmaansa hinnalla millä hyvänsä ennen tämän hegemonian vääjäämätöntä iltaruskoa. Hallintarekisteri puolestaan on kokoomukselle mitä suurimmassa määrin keskeinen aatteellinen tavoite, koska sen uskotaan liittyvän kansantalouden kulmakiveksi katsotun yksityisen pääoman vapauteen. Nykyinenkään käytäntö <a href="http://www.hs.fi/politiikka/a1448688152917">ei tätä vapautta oikeastaan millään tavoin kahlehdi</a>, mutta kuten todettu, kyse onkin ideologiasta.</p><p>Mitään seuraamuksia tapahtuneesta ei tietenkään ole, sillä pääministeri Sipilä on jo lojaalisti antanut tukensa&nbsp;valtiovarainministerilleen. Kolmas hallituspuolue perussuomalaiset on aikoinaan oppositiokautenaan ollut hyvinkin aktiivinen edellyttäessään ministereiltä ehdotonta rehellisyyttä, ja puolue haistoi aikoinaan kärkkäästi veren&nbsp;<a href="http://www.hs.fi/politiikka/a1305555635512">Stefan Wallinin</a>&nbsp;tapauksessa. Tällä erää hallitusvastuuseen nousseen puolueen tärkein tehtävä lienee kuitenkin Timo Soinin ministerieläkkeen varmistaminen, joten mitään vastaavaa draamaa tuskin on siltä suunnalta tiedossa. Hallitus siis jatkaa kuten ennenkin, kolhittuna ja huojuen, mutta edelleenkin tiiviisti yhteen hitsattuna ja suosiotaan suurempaa valtaa käyttäen.<br /><br /><br /><em>(Kirjoitus on julkaistu myös <a href="https://jojalonen.wordpress.com/2015/11/29/huojuva-hegemonia/">Näkötorni-blogissa</a>.)</em></p>     

 

Viikonvaihteen polttava puheenaihe on ollut valtiovarainministeri Alexander Stubbin sokaistuminen ja lankeaminen hallintarekisteri-projektissaan. Tapausta itseään on käsitelty jo varsin paljon, joten sen yksityiskohtia ei tarvinne erikseen kerrata. Aamulehden hiljan julkistama muistio valtiovarainministeriön medianhallinnasta antaa vaikutelman muustakin kuin tavanomaisesta strategisesta viestinnästä, etenkin kun pitää mielessä tiedotustilaisuudessa yksittäiselle kriittiselle toimittajalle langetetun porttikiellon. Tässä valossa valtiovarainministerin nyttemmin surullisenkuuluisaksi tullut erhe 90% ja 10% kannatuksen välillä ei näytä enää niinkään harmittomalta kömmähdykseltä kuin orwellilaiselta yritykseltä selittää todellisuus peilikuvakseen.

Miksi valtiovarainministeri Stubb sitten on toiminut kuvatulla tavalla? Tampereella vaikuttava vasemmistoliiton aktiivi Tatu Ahponen on huomauttanut, että kyse on pitemmästä kehityskulusta, jossa hallinto ei enää niinkään nojaa käytettävissä olevaan tietoon, vaan päinvastoin tosiasiat muokataan tarpeen vaatiessa omaan poliittiseen narratiiviin sopivaksi. Tässä on paljon perää, ja tämä menettelytapa muuttuu sitäkin ymmärrettävämmäksi kun pitää mielessä kokoomuksen erityisen aseman suomalaisessa politiikassa. Puolueella on ollut Jyrki Kataisen päivistä alkaen enemmän tai vähemmän katkeamaton hegemonia Suomen valtiollisessa elämässä, mutta samalla puolueessa on tiedostettu, että kokomus nauttii tästä asemastaan lainatulla ajalla.

Kokoomuksen etuoikeutettu asema ja sen myötä hankittu hegemonia ei ole 2000-luvulla perustunut enemmistöasemaan, vaan kyvykkääseen valtapeliin. Vaalimenestyksen ei tarvitse kokoomukselle koskaan olla mitenkään ehdoton, sillä kokoomuksen kannalta kyse on enemmänkin eräänlaisesta nurkanvaltauksesta. Puolue on itse asiassa menettänyt äänestäjiä jo kaksissa vaaleissa, mutta onnistunut molemmilla kerroilla selviytymään kärkisijalle tai kärjen tuntumaan, varmistaen täten paikkansa hallituskoalitiossa. Kahdeksan vuoden ajan on kuitenkin ollut itsestään selvää, että onni ei ole myötä ikuisesti. Tämän vuoksi jokainen mahdollisuus valtaan on käytetty perinpohjaisesti hyväksi.

Vaaleissa suoritetun nurkanvaltauksen jälkeen kysymys on ollut ennen muuta hallitusneuvotteluista, ja sen pelin kokoomus on osannut. Taidokkaat kompromissit, näppärästi hankitut ministerinsalkut ja varsinkin taustatukea tarjoava kohtuullinen suosio joukkotiedotusvälineissä ovat aina olleet avainasemassa. Sen jälkeen, kun valta on saatu, sitä on myös käytetty, määrätietoisesti ja tiukassa aikataulussa. Puolueen tavoite on aina ollut toteuttaa niin paljon ideologiansa mukaista politiikkaa kuin neljässä vuodessa on vain mahdollista. Kohteina ovat olleet suomalaisen hyvinvointi- ja konsensusyhteiskunnan keskeiset instituutiot; koululaitosyliopistotaluehallintoay-liike ja viimeisenä nähtävästi myös terveydenhoito. Kuten taannoinen hallituskriisi osoitti, kokoomus on ainutlaatuisella tavalla kyennyt saamaan tahtonsa läpi ehdottomissa kärkitavoitteissaan silloinkin kun puolue on näennäisesti joutunut luopumaan jostain.

Suorasukaisimmissa uudistuksissa  kokoomuksen modus operandi on ajaa suunnitellut muutokset läpi pikaisesti, siten että ne esitellään julkisuudessa ainoina oikeina ja ainoina pragmaattisina vaihtoehtoina. Muutokset pyritään toteuttamaan myös mielellään mahdollisimman peruuttamattomina. Tavoite on itsestäänselvä: suomalaisen yhteiskunnan rakenteiden purkaminen ja muovaaminen uudestaan kokoomuksen ideologiaa vastaavaan suuntaan. Tässä ei voi liiaksi korostaa sitä, että kokoomus ei ollut aikoinaan osallinen siinä konsensuksessa, josta suomalainen sopimusyhteiskunta sai alkunsa, joten sen purkaminen on puolueelle historiallinen tehtävä. Askeleet otetaan yksi kerrallaan keskeisillä sektoreilla, mutta koska aikaa on aina vain neljä vuotta kerrallaan ja puolueen hegemonia on lunastettu pelin politiikalla, ne ovat nopeita harppauksia.

Toisinaan näissä askeleissa kompastellaan, ja näin on käynyt myös nyt. Valtiovarainministeri Stubbin toiminnassa ei ole kyse vain "debatin tuoksinassa" tapahtuneista yksittäisen ministerin pikku erehdyksistä, saati sitten ministeriön normaalista toimintatavasta. Kyse on valtansa lakipisteen saavuttaneen puolueen kiireestä toteuttaa suurta aatteellista suunnitelmaansa hinnalla millä hyvänsä ennen tämän hegemonian vääjäämätöntä iltaruskoa. Hallintarekisteri puolestaan on kokoomukselle mitä suurimmassa määrin keskeinen aatteellinen tavoite, koska sen uskotaan liittyvän kansantalouden kulmakiveksi katsotun yksityisen pääoman vapauteen. Nykyinenkään käytäntö ei tätä vapautta oikeastaan millään tavoin kahlehdi, mutta kuten todettu, kyse onkin ideologiasta.

Mitään seuraamuksia tapahtuneesta ei tietenkään ole, sillä pääministeri Sipilä on jo lojaalisti antanut tukensa valtiovarainministerilleen. Kolmas hallituspuolue perussuomalaiset on aikoinaan oppositiokautenaan ollut hyvinkin aktiivinen edellyttäessään ministereiltä ehdotonta rehellisyyttä, ja puolue haistoi aikoinaan kärkkäästi veren Stefan Wallinin tapauksessa. Tällä erää hallitusvastuuseen nousseen puolueen tärkein tehtävä lienee kuitenkin Timo Soinin ministerieläkkeen varmistaminen, joten mitään vastaavaa draamaa tuskin on siltä suunnalta tiedossa. Hallitus siis jatkaa kuten ennenkin, kolhittuna ja huojuen, mutta edelleenkin tiiviisti yhteen hitsattuna ja suosiotaan suurempaa valtaa käyttäen.


(Kirjoitus on julkaistu myös Näkötorni-blogissa.)

]]>
35 http://jojalonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/207454-huojuva-hegemonia#comments Kotimaa Alexander Stubb hallintarekisteri Kokoomus Valtiovarainministeriö Sun, 29 Nov 2015 11:45:51 +0000 Jussi Jalonen http://jojalonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/207454-huojuva-hegemonia
VM:n raportistako hallitusohjelman perusta? http://petterihiienkoski.puheenvuoro.uusisuomi.fi/194842-vmn-raportistako-hallitusohjelman-perusta <p>Tampereen yliopiston taloustieteen professori <a href="http://yle.fi/uutiset/professori_johtavat_poliitikot_hyvaksyneet_kritiikitta_ministerion_nakemyksen_sopeutustarpeesta/7980204"><strong>Matti Tuomala</strong> ihmettelee</a> sitä, että johtavat poliitikot ovat hyväksyneet kritiikittä valtiovarainministeriön virkamiesjohdon näkemyksen talouden tilasta.</p> <p>Tuomalan mielestä se poikkeaa valtavirtataloustieteen näkemyksestä. Hänen mukaansa yliopistojen taloustieteilijät ovat esittäneet toisen tyyppisen näkemyksen, jonka mukaan kaikki sellaiset toimenpiteet, joilla leikataan kokonaiskysyntää, vain pahentavat talouden tilannetta.</p> <p>Talouden tilannekuvana VM:n virkamiesraportti epäilemättä on asianmukainen. Esitin raportin julkaisemisen jälkeen runsas kuukausi sitten blogikirjoituksissani kuitenkin&nbsp; vakavan huoleni raportin mukaan mahdollisesti tehtävistä ratkaisuista:</p> <p><a href="http://petterihiienkoski.puheenvuoro.uusisuomi.fi/191170-vmn-raportti-ei-kelpaa-hallitusohjelmaksi"><em>VM:n raportti ei kelpaa hallitusohjelmaksi</em></a> 27.3.2015 21:34</p> <p><a href="http://petterihiienkoski.puheenvuoro.uusisuomi.fi/191219-vmn-leikkauslinja-johtaisi-ojasta-allikkoon"><em>VM:n leikkauslinja johtaisi ojasta allikkoon!</em></a> 28.3.2015 13:49</p> <p><em><a href="http://petterihiienkoski.puheenvuoro.uusisuomi.fi/191418-luvassa-talouden-syoksykierretta-ja-massatyottomyytta">Luvassa talouden syöksykierrettä ja massatyöttömyyttä</a></em> 30.3.2015 18:28</p> <p>Toivoa sopii, että kolmen kopla ymmärtää tehdä oikein kohdennettuja ja tuottavia täsmäinvestointeja elinkeinotoiminnan kannustamiseksi ja toteuttaa kustannustehokkuutta parantavia rakenneuudistuksia. Pahin virhe olisi ryhtyä massiiviselle leikkauslinjalle ja vielä etupainotteisesti.</p> <p><strong>Petteri Hiienkoski</strong></p> <p>&nbsp;</p> <p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tampereen yliopiston taloustieteen professori Matti Tuomala ihmettelee sitä, että johtavat poliitikot ovat hyväksyneet kritiikittä valtiovarainministeriön virkamiesjohdon näkemyksen talouden tilasta.

Tuomalan mielestä se poikkeaa valtavirtataloustieteen näkemyksestä. Hänen mukaansa yliopistojen taloustieteilijät ovat esittäneet toisen tyyppisen näkemyksen, jonka mukaan kaikki sellaiset toimenpiteet, joilla leikataan kokonaiskysyntää, vain pahentavat talouden tilannetta.

Talouden tilannekuvana VM:n virkamiesraportti epäilemättä on asianmukainen. Esitin raportin julkaisemisen jälkeen runsas kuukausi sitten blogikirjoituksissani kuitenkin  vakavan huoleni raportin mukaan mahdollisesti tehtävistä ratkaisuista:

VM:n raportti ei kelpaa hallitusohjelmaksi 27.3.2015 21:34

VM:n leikkauslinja johtaisi ojasta allikkoon! 28.3.2015 13:49

Luvassa talouden syöksykierrettä ja massatyöttömyyttä 30.3.2015 18:28

Toivoa sopii, että kolmen kopla ymmärtää tehdä oikein kohdennettuja ja tuottavia täsmäinvestointeja elinkeinotoiminnan kannustamiseksi ja toteuttaa kustannustehokkuutta parantavia rakenneuudistuksia. Pahin virhe olisi ryhtyä massiiviselle leikkauslinjalle ja vielä etupainotteisesti.

Petteri Hiienkoski

 

 

]]>
2 http://petterihiienkoski.puheenvuoro.uusisuomi.fi/194842-vmn-raportistako-hallitusohjelman-perusta#comments Hallitusohjelma Juha Sipilän hallitus Suomen talouden tila Valtiovarainministeriö Virkamiesvalmistelu Fri, 08 May 2015 10:40:13 +0000 Petteri Hiienkoski http://petterihiienkoski.puheenvuoro.uusisuomi.fi/194842-vmn-raportistako-hallitusohjelman-perusta
VM:n Jukka Pekkarinen kommentoi Borg-Vartiainen -raporttia http://juhanavartiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/192778-vmn-jukka-pekkarinen-kommentoi-borg-vartiainen-raporttia <p>Kuukausi on kulunut siitä, kun&nbsp;<a href="http://vnk.fi/documents/10616/1095776/R0515-+Strategia+Suomelle.pdf/76ade217-f878-446d-be5c-6073d5c1efd3?version=1.0">Borg-Vartiainen-raportti</a>&nbsp;julkaistiin ja sen sanomaa on ehditty pureksia. Anders Borg vieraili työasioissa Helsingissä 8-9.4, ja samalla järjestettiin tiedotusvälineille avoin aamiaiskeskustelu, jossa Valtiovarainministeriön viime vuosien talouspolitiikan yksi keskeinen taustavoima, Jukka Pekkarinen kommentoi raporttiamme ja sen vastaanottoa. Pitkän linjan yhteistyökumppanini, mentorini ja joskus opettajanikin, Jukka Pekkarinen on siirtymässä eläkkeelle valtiovarainministeriöstä joten hänen on luontevaa ottaa kantaa talouspolitiikan suuriin linjoihin.</p><p>Jukka oli pitkälti samaa mieltä raporttimme yleislinjasta: kilpailukyky on saatava palautetuksi ja työn tarjontaa on lisättävä. Raportissamme korostetaan, että tarvitaan odotuksiin vaikuttava uudenlainen periaatteellinen yhteisymmärrys palkanmuodostuksen periaatteista. Jukka syvensi omassa puheenvuorossaan tätä analyysiä ja korosti, että molemmat työmarkkinaosapuolet ovat viime vuosina suhtautuneet lyhytnäköisesti ja opportunistisesti keskitettyihin palkkaneuvotteluihin. Työnantajajärjestöt ovat suhtautuneet periaatteessa penseästi koordinoituihin tulosopimuksiin, mutta kuitenkin saaneet niistä tarvittaessa hyötyä. Ammatilliset keskusjärjestöt ovat liputtaneet periaatteellisesti yhteisen palkkamaltin puolesta, mutta ammattiliitot eivät ole riittävästi sitoutuneet yhteisvastuuseen. Samanlainen opportunismi ja epäluottamus näkyy siinä, että paikallinen sopiminen ei ole riittävästi edennyt.</p><p>Työntarjontareformien suhteen Jukka piti raporttia liian varovaisena, rohkeammatkin uudistusesitykset olisivat olleet tarpeen. Erityisesti hän mainitsi tarpeen uudistaa työttömyysturvaa. Samassa yhteydessä olisi muutenkin mietittävä aivan uudelleen verotuksen ja sosiaaliturvan kokonaisuus, jotta työn tekemisen kannustinloukkuja voitaisiin lievittää. Onhan julkistaloutemme ongelmien pohjimmainen syy nimenomaan heikossa työllisyysasteessa.</p><p>Myönteisinä merkkeinä Jukka näki palkansaajajärjestöjen pyrkimykset luoda uusi suuri keskusjärjestö. Miinuspuolella taas sen, että ajatustyö sosiaaliturvan ja terveydenhoidon uudistamiseksi on vielä alkutekijöissään. Jukan kokoava johtopäätös koski poliittista järjestelmäämme: koska kukaan ei oikein tiedä millainen on tuleva hallituskoalitio, poliittiseen keskusteluun ei synny uskottavia ja positiivisia toimintaohjelmia joista voitaisiin keskustella rakentavasti. Päinvastoin, poliittinen keskustelu näyttää pikemminkin johtavan siihen, että puolueet sulkevat pois asioita ja sitoutuvat siihen, mitä ei ainakaan saa tehdä. Tämä on huono lähtökohta, koska maa tarvitsee kipeästi suuria rakenteellisia uudistuksia.</p><p>Tiedotusvälineiden kysymyksissä toivottiin Andersilta neuvoja uudelle hallitukselle, näkemystä finanssipolitiikan liikkumavarasta sekä maahanmuuton merkityksestä Suomelle. Anders tähdensi, että uuden hallituksen olisi viisasta aloittaa toimikautensa vakuuttavalla työntarjontareformien paketilla jolla lisätään työllisyyttä. Samalla olisi vaadittava työmarkkinajärjestöiltä sellaista periaatteellista yhteisymmärrystä palkkapolitiikasta, joka loisi jo tässä ja nyt yritysten pariin luottamusta ja siten lisäisi investointeja. Finanssipolitiikan liikkumavara riippuu täysin siitä, saadaanko tällaisia uudistuksia aikaan. Ilman niitä elvyttävä finanssipolitiikka menee harakoille.</p><p>Maahanmuuton suhteen Anders korosti tarvetta kansainväliseen avoimuuteen. Hänen mukaansa Suomeen voi syntyä uusia maailmanluokan miljardiyrityksiä, mutta sellaiset eivät synny kotimaiselta pohjalta vaan niiden on jo kasvuvaiheessa suuntauduttava maailmanmarkkinoille ja rekrytoitava parhaita osaajia. Siksi on viisasta luoda mahdollisimman joustava työperäisen maahanmuuton järjestelmä, joka mahdollistaa sertifioiduille yrityksille nopean rekrytoinnin kaikkialta maailmasta. Tällöin nopeaan kasvuun pyrkivä start up -yritys voi saada tiimiinsä mukaan avainosaajan muutamassa viikossa. Nyt työlupaprosesseishin saattaa kulua jopa toista vuotta.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kuukausi on kulunut siitä, kun Borg-Vartiainen-raportti julkaistiin ja sen sanomaa on ehditty pureksia. Anders Borg vieraili työasioissa Helsingissä 8-9.4, ja samalla järjestettiin tiedotusvälineille avoin aamiaiskeskustelu, jossa Valtiovarainministeriön viime vuosien talouspolitiikan yksi keskeinen taustavoima, Jukka Pekkarinen kommentoi raporttiamme ja sen vastaanottoa. Pitkän linjan yhteistyökumppanini, mentorini ja joskus opettajanikin, Jukka Pekkarinen on siirtymässä eläkkeelle valtiovarainministeriöstä joten hänen on luontevaa ottaa kantaa talouspolitiikan suuriin linjoihin.

Jukka oli pitkälti samaa mieltä raporttimme yleislinjasta: kilpailukyky on saatava palautetuksi ja työn tarjontaa on lisättävä. Raportissamme korostetaan, että tarvitaan odotuksiin vaikuttava uudenlainen periaatteellinen yhteisymmärrys palkanmuodostuksen periaatteista. Jukka syvensi omassa puheenvuorossaan tätä analyysiä ja korosti, että molemmat työmarkkinaosapuolet ovat viime vuosina suhtautuneet lyhytnäköisesti ja opportunistisesti keskitettyihin palkkaneuvotteluihin. Työnantajajärjestöt ovat suhtautuneet periaatteessa penseästi koordinoituihin tulosopimuksiin, mutta kuitenkin saaneet niistä tarvittaessa hyötyä. Ammatilliset keskusjärjestöt ovat liputtaneet periaatteellisesti yhteisen palkkamaltin puolesta, mutta ammattiliitot eivät ole riittävästi sitoutuneet yhteisvastuuseen. Samanlainen opportunismi ja epäluottamus näkyy siinä, että paikallinen sopiminen ei ole riittävästi edennyt.

Työntarjontareformien suhteen Jukka piti raporttia liian varovaisena, rohkeammatkin uudistusesitykset olisivat olleet tarpeen. Erityisesti hän mainitsi tarpeen uudistaa työttömyysturvaa. Samassa yhteydessä olisi muutenkin mietittävä aivan uudelleen verotuksen ja sosiaaliturvan kokonaisuus, jotta työn tekemisen kannustinloukkuja voitaisiin lievittää. Onhan julkistaloutemme ongelmien pohjimmainen syy nimenomaan heikossa työllisyysasteessa.

Myönteisinä merkkeinä Jukka näki palkansaajajärjestöjen pyrkimykset luoda uusi suuri keskusjärjestö. Miinuspuolella taas sen, että ajatustyö sosiaaliturvan ja terveydenhoidon uudistamiseksi on vielä alkutekijöissään. Jukan kokoava johtopäätös koski poliittista järjestelmäämme: koska kukaan ei oikein tiedä millainen on tuleva hallituskoalitio, poliittiseen keskusteluun ei synny uskottavia ja positiivisia toimintaohjelmia joista voitaisiin keskustella rakentavasti. Päinvastoin, poliittinen keskustelu näyttää pikemminkin johtavan siihen, että puolueet sulkevat pois asioita ja sitoutuvat siihen, mitä ei ainakaan saa tehdä. Tämä on huono lähtökohta, koska maa tarvitsee kipeästi suuria rakenteellisia uudistuksia.

Tiedotusvälineiden kysymyksissä toivottiin Andersilta neuvoja uudelle hallitukselle, näkemystä finanssipolitiikan liikkumavarasta sekä maahanmuuton merkityksestä Suomelle. Anders tähdensi, että uuden hallituksen olisi viisasta aloittaa toimikautensa vakuuttavalla työntarjontareformien paketilla jolla lisätään työllisyyttä. Samalla olisi vaadittava työmarkkinajärjestöiltä sellaista periaatteellista yhteisymmärrystä palkkapolitiikasta, joka loisi jo tässä ja nyt yritysten pariin luottamusta ja siten lisäisi investointeja. Finanssipolitiikan liikkumavara riippuu täysin siitä, saadaanko tällaisia uudistuksia aikaan. Ilman niitä elvyttävä finanssipolitiikka menee harakoille.

Maahanmuuton suhteen Anders korosti tarvetta kansainväliseen avoimuuteen. Hänen mukaansa Suomeen voi syntyä uusia maailmanluokan miljardiyrityksiä, mutta sellaiset eivät synny kotimaiselta pohjalta vaan niiden on jo kasvuvaiheessa suuntauduttava maailmanmarkkinoille ja rekrytoitava parhaita osaajia. Siksi on viisasta luoda mahdollisimman joustava työperäisen maahanmuuton järjestelmä, joka mahdollistaa sertifioiduille yrityksille nopean rekrytoinnin kaikkialta maailmasta. Tällöin nopeaan kasvuun pyrkivä start up -yritys voi saada tiimiinsä mukaan avainosaajan muutamassa viikossa. Nyt työlupaprosesseishin saattaa kulua jopa toista vuotta.

]]>
1 http://juhanavartiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/192778-vmn-jukka-pekkarinen-kommentoi-borg-vartiainen-raporttia#comments Anders Borg Jukka Pekkarinen Kilpailukyky Työmarkkinajärjestöt Valtiovarainministeriö Mon, 13 Apr 2015 09:01:40 +0000 Juhana Vartiainen http://juhanavartiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/192778-vmn-jukka-pekkarinen-kommentoi-borg-vartiainen-raporttia
Luvassa talouden syöksykierrettä ja massatyöttömyyttä http://petterihiienkoski.puheenvuoro.uusisuomi.fi/191418-luvassa-talouden-syoksykierretta-ja-massatyottomyytta <p>Valtiolaiva uhkaa ottaa pohjakosketuksen 1990-luvun malliin, jos uusi hallitus tukeutuu Kokoomuksen tavoin Valtiovarainministeriön (VM) raporttiin. Edessä saattaa olla myös todellinen irtisanomistsunami!&nbsp;</p> <p>Vaalien alla on pohjustettu tulevan hallituksen markkinaliberaalia talouspolitiikkaa, jonka pääsisältönä ovat työvoiman lisääminen ja julkisten menojen leikkaukset.</p> <p>Ensin ilmestyi <a href="http://vnk.fi/artikkeli/-/asset_publisher/borgin-ja-vartiaisen-raportti-lisaa-kilpailukykya-tyovoimaa-ja-tuottavuutta"><strong>Anders Borgin</strong> ja <strong>Juhana Vartiaisen</strong> valmistelema <em>Strategia Suomelle</em></a>, jonka pääministeri <strong>Alexander Stubb</strong> (kok.) heiltä tilasi. Ruotsin Kokoomusta edustava <a href="http://www.hs.fi/sunnuntai/a1425616718774">Borg on maansa edellisen markkinaliberaalin porvarihallituksen valtiovarainministeri</a>, jonka kanssa Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) ylijohtaja Vartiainen on löytänyt yhteisen talouslinjan.</p> <p>Yhteistyötä edisti se, että <a href="http://www.nelonen.fi/uutiset/kotimaa/224035-vattin-uusi-ylijohtaja-lisaa-tarkkuutta-valmisteluun">Vartiainen toimi aiemmin Ruotsin Konjunktur-instituutin tutkimusjohtajana</a> ja se, että <a href="http://www.taloussanomat.fi/teollisuustuotteet/2014/01/09/juhana-vartiaiselle-tarkea-luottamustoimi-ruotsista/2014362/12">Ruotsin teollisuuden työnantaja- ja työntekijäjärjestöt pyysivät häntä maansa teollisuuden taloudellisen asiantuntijaneuvoston</a> jäseneksi viime vuoden alusta. Hän on jo tovin levittänyt talousoppejaan myös Suomessa ja tullut näin alustaneeksi <a href="http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015030619309434_uu.shtml">asettumistaan Kokoomuksen ehdokkaaksi</a> eduskuntavaaleissa.</p> <p>Borgin ja Vartiaisen talousstrategian tähtäimessä on työvoima, sen määrän lisääminen ja <a href="http://www.taloussanomat.fi/politiikka/2015/03/11/borg-palkkojen-pitaisi-pysya-ennallaan-monta-vuotta/20153076/12">palkkakehityksen pysäyttäminen.</a> Heidän ehdottamallaan <a href="http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/borg-ja-vartiainen-tyoperainen-maahanmuutto-vapautettava/4894346">työperäisen maahanmuuton vapauttamisella</a> ja <a href="http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/talousraportti-kotiaidit-ja-viisikymppiset-miehet-saatava-toihin/4894108">kotiäitien saamisella pienten lasten hoitamisesta työelämään</a> sekä <a href="http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2015/03/11/raportti-viennista-palkkakatto-tyottomyysputki-ja-vuorotteluvapaa-pois/20153085/12">työttömyysputken ja vuorotteluvapaajärjestelmän lakkauttamisella</a> pyritään työvoiman lisäämiseen. Ehdotuksella uudesta palkkamallista pyritään saamaan <a href="http://www.talouselama.fi/uutiset/borgin+ja+vartiaisen+korjaussarja+suomelle+palkat+kuriin+tuottavuus+ylos/a2296366?s=n">palkat kuriin</a>. Näitä yhdistävänä päätavoitteena näyttäisi olevan palkkojen alentaminen. Perusteena on tarve palauttaa väitetty <a href="http://www.hs.fi/politiikka/a1425964423142">hintakilpailukyvyn</a> menetys.</p> <p>Seuraavaksi julkaisi VM kokoomustaustaisen kansliapäällikkönsä <strong>Martti Hetemäen</strong> johdolla<a href="http://vm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/vm-n-virkamiesraportti-talouspolitiikan-lahtokohdista"> raportin <em>Suomen talouspolitiikan lähtökohdista</em></a>. Tavoitteena on <a href="http://yle.fi/uutiset/seuraavan_hallituksen_matolaake_on_tassa_vm_sopeuttaisi_julkista_taloutta_6_miljardin_kulukuurilla/7876515">julkisen talouden velkaantumisen pysäyttäminen ensi vaalikaudella ja kestävyysvajeen umpeen kurominen pitkällä aikavälillä</a>. Velkaantumisen taittaminen edellyttää noin 6 miljardin euron sopeutustoimia. Ne <em>tulee toteuttaa etupainoisesti </em>ja<em> niiden tulee painottua selkeästi menoihin</em>. Kestävyysvajeen poistaminen vaatii pitkällä aikavälillä rakenneuudistuksia 10 miljardilla eurolla.</p> <p>Kokoomus onkin Stubbin johdolla avoimesti liputtanut sekä <a href="http://www.iltasanomat.fi/tyoelama/art-1426069594379.html">Borgin ja Vartiaisen strategian</a> että <a href="http://yle.fi/uutiset/stubb_suomen_julkisesta_taloudesta_olen_aarimmaisen_huolissani/7877056">VM:n leikkauslinjan</a> puolesta. Oppositiossa <a href="http://www.iltalehti.fi/iltv-pahapaikka/201503110073830_ej.shtml">Keskusta suhtautui Vartiaisen talousoppeihin ensin kriittisesti, kunnes&nbsp; mieli muuttui</a>. Puoluejohtaja <a href="http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2014/12/22/kuinka-suuri-on-suomen-julkinen-sektori/201417532/12"><strong>Juha Sipilä</strong> pitää julkista sektoria liian suurena</a>. Käsitykseen vaikuttanee se, että hän on<a href="https://www.youtube.com/watch?v=GWbniWCGNeE&amp;feature=youtu.be"> entinen yritysjohtaja</a>. Hänen mielestään <a href="http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014102518781130_uu.shtml">virkamiehiä on kymmeniä tuhansia liikaa</a>. Poikkeuksena lienee kunnallishallinto, sillä <a href="http://kuntalehti.fi/kuntauutiset/paatoksenteko/juha-sipila-kunnat-jatettava-nyt-rauhaan/">kunnat Sipilä on ilmoittanut jättävänsä rauhaan</a>, <a href="http://www.talouselama.fi/uutiset/tassa+on+soinin+leikkauslista/a2028831">toisin kuin Soini</a>.</p> <p>Sipilä on myös lanseerannut<a href="http://www.suomenmaa.fi/etusivu/keskusta_haastaa_puolueet_s%C3%A4%C3%A4d%C3%B6sviidakon_purkuun_7029729.html"> yleiset norminpurkutalkoot</a>, joilla pyritään taloutta haittaavan sääntelyn purkamiseen. Poikkeuksen muodostaa todennäköisesti EU-sääntely &ndash; ainakin, jos sitä ex-komissaari <strong>Olli Rehniltä</strong> (kesk.) kysytään. Häneltä Keskusta talousohjeita todennäköisesti kysyykin. <a href="http://yle.fi/uutiset/hs_olli_rehn_lahtee_ehdolle_eduskuntavaaleissa/7770686">Rehn nimettiin eduskuntavaaliehdokkaaksi</a> huolimatta siitä, että hänet valittiin viime vuonna EU-parlamenttiin. Rehn tulee luultavasti olemaan Sipilän paikalla muulloinkin kuin <a href="http://www.iltalehti.fi/eduskuntavaalit-2015/2015031819381054_eb.shtml">siinä kuuluisassa EU-aiheisessa vaalipaneelissa</a>. Taloutta kiristävä leikkauslinja on entiselle talouskomissaarille ainakin tuttu.</p> <p>Ellei määritellä, mitkä säännöt poistetaan, yleisellä normien purkamisvaatimuksella voidaan tarkoittaa mitä vain. <a href="http://kauppakamari.fi/2015/03/25/puolueet-lupaavat-hallitusohjelmaan-ylisaantelyn-ja-byrokratian-purkua/">Konkreettisimman listan turhina poistettavista normeista on esittänyt KD</a>.</p> <p>Ajatus sääntelyn purkamisesta ei ole uusi. 1980-luvulla toteutettiin <a href="http://www.suomenpankki.fi/fi/tutkimus/tutkimustiedote_online/2010_4/pages/4_2010_1.aspx">rahamarkkinoiden sääntelyn purkaminen</a>, mikä johti siihen, että maahan virtasi edullista ulkomaista rahaa niin, että kotitaloudet ja yritykset velkaantuivat. The rest is history &ndash; a piece of sad history. Siksi on tarkoin harkittava, mikä sääntely on poistettava, mikä ei.</p> <p>Lähtökohtaisesti sääntelyn purkaminen sopii markkinaliberalismin talousoppeihin. Ei siis ihme, että <a href="http://www.verkkouutiset.fi/politiikka/stubb%20yhteisfoorumi-25606">Kokoomus otti haasteen mieluusti vastaan</a>. Ja senhän tekivät myös Perussuomalaiset.</p> <p>Kokoomuksesta taas on toistuvasti<a href="http://www.suomenmaa.fi/etusivu/7359747.html"> tivattu muilta leikkauslistoja</a>. Huutoon vastasi ensimmäisten joukossa Perussuomalaisten johtaja <strong>Timo Soini</strong>, jolta tuskin oli jäänyt huomaamatta Keskustan ja Kokoomuksen lähentyminen. Valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja <a href="http://www.verkkouutiset.fi/politiikka/sasi_soini_rinne_talous-32797"><strong>Kimmo Sasi</strong> (kok.) riensikin oitis kiittämään Soinia </a>tämän leikkauslistasta. Soinille sopii myös sääntelyn purkaminen varsinkin ympäristönormien osalta. Hän haluaa <a href="http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/soini-varallisuusvero-palautettava-viherveroja-v%C3%A4hennett%C3%A4v%C3%A4-1.95622">poistaa paitsi ympäristöverot</a> myös <a href="http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015030919326390_uu.shtml">autoveron</a>.</p> <p>Etenkin <a href="http://kauppakamari.fi/2015/03/16/puolueet-ottavat-kantaa/">Kokoomus, Perussuomalaiset ja RKP ovat elinkeinoelämän kanssa samoilla linjoilla verotuksesta, leikkauksista ja yritysten toimintaedellytysten parantamisesta</a>, joskin sisällöllisiä eroja on paljonkin. Vaalivoittajan kelkkaan pyrkivän <a href="http://yle.fi/uutiset/stubb_iloitsee_kokoomuksella_ja_keskustalla_samat_tavoitteet/7786704">Stubbin mielestä <em>Keskusta on hyvin Kokoomuksen linjoilla</em> ja <em>tavoitteet ovat aika yhteneväisiä</em></a>. Ainakin <a href="http://www.verkkouutiset.fi/politiikka/veropaneeli-33185">Kokoomuksen ja Keskustan veropolitiikan suunta on haluttu arvioida yhdensuuntaiseksi</a>, vaikka keinot ja toimet eroavat.</p> <p>Kokoomus haluaa <a href="http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1426058822092.html">kahden miljardin euron palkkaveroalen</a>. Keskusta keventäisi <a href="http://www.iltalehti.fi/talous/2015031019331165_ta.shtml">palkkaverotusta vain työtulovähennyksellä ja alentaisi liikkeen- , ammatin- ja maataloudenharjoittajien verotusta<strong> </strong>sekä helpottaisi maatilojen ja pk-yritysten sukupolvenvaihdoksia perintö- ja lahjaveroa keventämällä</a>.</p> <p>Näyttää siltä, että Soini haluaa hallitukseen lähes hinnalla millä hyvänsä. Perussuomalaiset ovat ilmaisseet olevansa valmiit VM:n esittämään 6 miljardin euron leikkaustavoitteen. Stubbin <a href="http://yle.fi/uutiset/tassa_ovat_stubbin_kynnyskysymykset_hallitukseen_menoon/7882790">Kokoomus onkin pitänyt VM:n tilannekuvan hyväksymistä kynnyskysymyksenä</a>. Epäilemättä Soinia harmittaa se, että puolue jäi edellisvaalien &rdquo;jytkystä&rdquo; huolimatta oppositioon. <a href="http://www.iltalehti.fi/eduskuntavaalit-2015/2015032819436141_eb.shtml">Soini kuitenkin haluaisi toteuttaa menoleikkaukset 6-7 vuodessa</a> yhden vaalikauden sijasta.</p> <p>Keskustakin näyttäisi hyväksyneen VM:n leikkauslinjan tai ainakin sen sopeutusmäärän. Sipilä luonnehti virkamiesraporttia &rdquo;hyväksi työksi&rdquo; heti sen ilmestyttyä. Soinin tavoin <a href="http://yle.fi/uutiset/sipila_ja_soini_pitavat_vaadittujen_leikkausten_aikataulua_liian_tiukkana/7879031">hänkin pitää leikkausten aikataulua liian nopeana</a> ja jaksottaisi leikkaukset kuudelle vuodelle. Sipilä on esittänyt myös <a href="http://yle.fi/uutiset/sipila_saastotarve_on_jopa_kahdeksan_miljardia__video/7132242">7-8 miljardin euron säästötavoitetta</a>.</p> <p>Valtiovarainministeri <a href="http://www.iltalehti.fi/eduskuntavaalit-2015/2015031919386345_eb.shtml"><strong>Antti Rinne</strong> (sd.) torjui VM:n leikkausaikataulun. </a>SDP on kuitenkin valmis<a href="http://www.iltasanomat.fi/vaalit2015/art-1426821326555.html"> jopa 3 miljardin euron leikkauksiin vaalikauden alussa</a> ja tarvittaessa miljardin leikkaukseen sen lopulla.</p> <p>Talousstrategia sekä sopeutuksen aikataulu ja keinot ratkaisevat sen, miten Suomi-laivalle käy. <a href="http://www.iltalehti.fi/eduskuntavaalit-2015/2015032819436303_eb.shtml">Jos Keskusta ja Perussuomalaiset (tai SDP) yhtyvät Kokoomuksen</a> tavoin VM:n leikkauslinjaan ja ovat valmiit toteuttamaan sen vaalikauden alussa, <a href="http://petterihiienkoski.puheenvuoro.uusisuomi.fi/191219-vmn-leikkauslinja-johtaisi-ojasta-allikkoon">talous uhkaa ajautua syöksykierteeseen</a> ja synnyttää massatyöttömyyden.</p> <p>Tällainen &rdquo;lamatsunami&rdquo; johtaisi valtiolaivan arviolta kolme vuotta kestävään aallonpohjaan. Ennusteen ei tarvitse toteutua, sillä vaihtoehtojakin on. Mutta ilmassa on uhkaavia pilviä.</p> <p><strong>Petteri Hiienkoski</strong></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Valtiolaiva uhkaa ottaa pohjakosketuksen 1990-luvun malliin, jos uusi hallitus tukeutuu Kokoomuksen tavoin Valtiovarainministeriön (VM) raporttiin. Edessä saattaa olla myös todellinen irtisanomistsunami! 

Vaalien alla on pohjustettu tulevan hallituksen markkinaliberaalia talouspolitiikkaa, jonka pääsisältönä ovat työvoiman lisääminen ja julkisten menojen leikkaukset.

Ensin ilmestyi Anders Borgin ja Juhana Vartiaisen valmistelema Strategia Suomelle, jonka pääministeri Alexander Stubb (kok.) heiltä tilasi. Ruotsin Kokoomusta edustava Borg on maansa edellisen markkinaliberaalin porvarihallituksen valtiovarainministeri, jonka kanssa Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) ylijohtaja Vartiainen on löytänyt yhteisen talouslinjan.

Yhteistyötä edisti se, että Vartiainen toimi aiemmin Ruotsin Konjunktur-instituutin tutkimusjohtajana ja se, että Ruotsin teollisuuden työnantaja- ja työntekijäjärjestöt pyysivät häntä maansa teollisuuden taloudellisen asiantuntijaneuvoston jäseneksi viime vuoden alusta. Hän on jo tovin levittänyt talousoppejaan myös Suomessa ja tullut näin alustaneeksi asettumistaan Kokoomuksen ehdokkaaksi eduskuntavaaleissa.

Borgin ja Vartiaisen talousstrategian tähtäimessä on työvoima, sen määrän lisääminen ja palkkakehityksen pysäyttäminen. Heidän ehdottamallaan työperäisen maahanmuuton vapauttamisella ja kotiäitien saamisella pienten lasten hoitamisesta työelämään sekä työttömyysputken ja vuorotteluvapaajärjestelmän lakkauttamisella pyritään työvoiman lisäämiseen. Ehdotuksella uudesta palkkamallista pyritään saamaan palkat kuriin. Näitä yhdistävänä päätavoitteena näyttäisi olevan palkkojen alentaminen. Perusteena on tarve palauttaa väitetty hintakilpailukyvyn menetys.

Seuraavaksi julkaisi VM kokoomustaustaisen kansliapäällikkönsä Martti Hetemäen johdolla raportin Suomen talouspolitiikan lähtökohdista. Tavoitteena on julkisen talouden velkaantumisen pysäyttäminen ensi vaalikaudella ja kestävyysvajeen umpeen kurominen pitkällä aikavälillä. Velkaantumisen taittaminen edellyttää noin 6 miljardin euron sopeutustoimia. Ne tulee toteuttaa etupainoisesti ja niiden tulee painottua selkeästi menoihin. Kestävyysvajeen poistaminen vaatii pitkällä aikavälillä rakenneuudistuksia 10 miljardilla eurolla.

Kokoomus onkin Stubbin johdolla avoimesti liputtanut sekä Borgin ja Vartiaisen strategian että VM:n leikkauslinjan puolesta. Oppositiossa Keskusta suhtautui Vartiaisen talousoppeihin ensin kriittisesti, kunnes  mieli muuttui. Puoluejohtaja Juha Sipilä pitää julkista sektoria liian suurena. Käsitykseen vaikuttanee se, että hän on entinen yritysjohtaja. Hänen mielestään virkamiehiä on kymmeniä tuhansia liikaa. Poikkeuksena lienee kunnallishallinto, sillä kunnat Sipilä on ilmoittanut jättävänsä rauhaan, toisin kuin Soini.

Sipilä on myös lanseerannut yleiset norminpurkutalkoot, joilla pyritään taloutta haittaavan sääntelyn purkamiseen. Poikkeuksen muodostaa todennäköisesti EU-sääntely – ainakin, jos sitä ex-komissaari Olli Rehniltä (kesk.) kysytään. Häneltä Keskusta talousohjeita todennäköisesti kysyykin. Rehn nimettiin eduskuntavaaliehdokkaaksi huolimatta siitä, että hänet valittiin viime vuonna EU-parlamenttiin. Rehn tulee luultavasti olemaan Sipilän paikalla muulloinkin kuin siinä kuuluisassa EU-aiheisessa vaalipaneelissa. Taloutta kiristävä leikkauslinja on entiselle talouskomissaarille ainakin tuttu.

Ellei määritellä, mitkä säännöt poistetaan, yleisellä normien purkamisvaatimuksella voidaan tarkoittaa mitä vain. Konkreettisimman listan turhina poistettavista normeista on esittänyt KD.

Ajatus sääntelyn purkamisesta ei ole uusi. 1980-luvulla toteutettiin rahamarkkinoiden sääntelyn purkaminen, mikä johti siihen, että maahan virtasi edullista ulkomaista rahaa niin, että kotitaloudet ja yritykset velkaantuivat. The rest is history – a piece of sad history. Siksi on tarkoin harkittava, mikä sääntely on poistettava, mikä ei.

Lähtökohtaisesti sääntelyn purkaminen sopii markkinaliberalismin talousoppeihin. Ei siis ihme, että Kokoomus otti haasteen mieluusti vastaan. Ja senhän tekivät myös Perussuomalaiset.

Kokoomuksesta taas on toistuvasti tivattu muilta leikkauslistoja. Huutoon vastasi ensimmäisten joukossa Perussuomalaisten johtaja Timo Soini, jolta tuskin oli jäänyt huomaamatta Keskustan ja Kokoomuksen lähentyminen. Valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Kimmo Sasi (kok.) riensikin oitis kiittämään Soinia tämän leikkauslistasta. Soinille sopii myös sääntelyn purkaminen varsinkin ympäristönormien osalta. Hän haluaa poistaa paitsi ympäristöverot myös autoveron.

Etenkin Kokoomus, Perussuomalaiset ja RKP ovat elinkeinoelämän kanssa samoilla linjoilla verotuksesta, leikkauksista ja yritysten toimintaedellytysten parantamisesta, joskin sisällöllisiä eroja on paljonkin. Vaalivoittajan kelkkaan pyrkivän Stubbin mielestä Keskusta on hyvin Kokoomuksen linjoilla ja tavoitteet ovat aika yhteneväisiä. Ainakin Kokoomuksen ja Keskustan veropolitiikan suunta on haluttu arvioida yhdensuuntaiseksi, vaikka keinot ja toimet eroavat.

Kokoomus haluaa kahden miljardin euron palkkaveroalen. Keskusta keventäisi palkkaverotusta vain työtulovähennyksellä ja alentaisi liikkeen- , ammatin- ja maataloudenharjoittajien verotusta sekä helpottaisi maatilojen ja pk-yritysten sukupolvenvaihdoksia perintö- ja lahjaveroa keventämällä.

Näyttää siltä, että Soini haluaa hallitukseen lähes hinnalla millä hyvänsä. Perussuomalaiset ovat ilmaisseet olevansa valmiit VM:n esittämään 6 miljardin euron leikkaustavoitteen. Stubbin Kokoomus onkin pitänyt VM:n tilannekuvan hyväksymistä kynnyskysymyksenä. Epäilemättä Soinia harmittaa se, että puolue jäi edellisvaalien ”jytkystä” huolimatta oppositioon. Soini kuitenkin haluaisi toteuttaa menoleikkaukset 6-7 vuodessa yhden vaalikauden sijasta.

Keskustakin näyttäisi hyväksyneen VM:n leikkauslinjan tai ainakin sen sopeutusmäärän. Sipilä luonnehti virkamiesraporttia ”hyväksi työksi” heti sen ilmestyttyä. Soinin tavoin hänkin pitää leikkausten aikataulua liian nopeana ja jaksottaisi leikkaukset kuudelle vuodelle. Sipilä on esittänyt myös 7-8 miljardin euron säästötavoitetta.

Valtiovarainministeri Antti Rinne (sd.) torjui VM:n leikkausaikataulun. SDP on kuitenkin valmis jopa 3 miljardin euron leikkauksiin vaalikauden alussa ja tarvittaessa miljardin leikkaukseen sen lopulla.

Talousstrategia sekä sopeutuksen aikataulu ja keinot ratkaisevat sen, miten Suomi-laivalle käy. Jos Keskusta ja Perussuomalaiset (tai SDP) yhtyvät Kokoomuksen tavoin VM:n leikkauslinjaan ja ovat valmiit toteuttamaan sen vaalikauden alussa, talous uhkaa ajautua syöksykierteeseen ja synnyttää massatyöttömyyden.

Tällainen ”lamatsunami” johtaisi valtiolaivan arviolta kolme vuotta kestävään aallonpohjaan. Ennusteen ei tarvitse toteutua, sillä vaihtoehtojakin on. Mutta ilmassa on uhkaavia pilviä.

Petteri Hiienkoski

]]>
1 http://petterihiienkoski.puheenvuoro.uusisuomi.fi/191418-luvassa-talouden-syoksykierretta-ja-massatyottomyytta#comments Kokoomus Timo Soini Leikkaukset Sipilä Stubb Valtiovarainministeriö Mon, 30 Mar 2015 15:28:37 +0000 Petteri Hiienkoski http://petterihiienkoski.puheenvuoro.uusisuomi.fi/191418-luvassa-talouden-syoksykierretta-ja-massatyottomyytta